Kesä oli nupullaan, ruoho tuoksui varovasti, ilma oli heleä ja kevyt kosketella. Rauhanyhdistyksen portaiden eteen oli tuotu tuomia, joiden lehdet ja kukat olivat lurpahtaneet, roikkuivat velttoina oksien alla. Lapsista neljä vanhinta oli päässyt isän mukana Nivalaan seuroihin.
Ne olivat kesäseurat ja kestivät kaksi päivää. Pojat hävisivät heti omille teilleen, juoksemaan sinne tänne, ampumaan ritsalla kissoja, töllistelemään [...]
Filed under Anna-Maija Ylimaula, Nivala, Raamatun tulkinta, ahdistus, epäily, epäilykset, hengellisyys, iankaikkinen elämä, kasvatus, kirjallisuus, lapset, lapsuus, maallikkosaarnaajat, normit, nuoret, pelastus, pelko, pelot, puhujat, rauhanyhdistys, retoriikka, romaani, sananjulistajat, seurat, spiritualiteetti, synnit, syyllistäminen, syyllisyys, taivas, taivasikävä
Avainsanat: ahdistus, Anna-Maija Ylimaula, hengellisyys, iankaikkinen elämä, kaunokirjallisuus, kiellot, kirjallisuus, lapset, lapsuus, lestadiolaisuus, Nivala, Papintyttö, pelko, pelot, pojat, Raamatun tulkinta, retoriikka, romaani, sananjulistajat, seurat, synnit, taivas, taivasikävä, tuonpuoleisuus, tytöt, vanhoillislestadiolaiset papit, vanhoillislestadiolaisuus