Avainsana-arkisto: kyselytutkimus

Lestadiolaiset käynnistivät Kaleva-boikotin – mediasensuuriko takaisin?


Suuttuivatko lestadiolaiset lehdelle, joka näytti vl-yhteisölle peiliä?

Sanomalehti Kaleva on julkistanut tiedon, että ryhmittymä vanhoillis-lestadiolaisessa herätysliikkeessä on käynnistänyt boikotin lehteä vastaan.

Boikotin syyksi on arveltu lehden pääkirjoitusta 5.7., jossa arvosteltiin herätysliikkeen keskusyhdistyksen SRK:n johtoa hyväksikäyttörikosten vähättelystä ja asian huonosta hoidosta.

Pääkirjoituksessa paheksuttiin myös sitä, että edelleenkään liikkeen keskusyhdistyksen johtokuntaan ei valittu yhtään naista. Pääkirjoitus päättyi toteamukseen: ”Liikkeen johtajilla on vahvat tukijansa. Mutta jos SRK:n johto luulee, että kaikki seisovat yhtenäisenä rintamana sen takana, se erehtyy. Sisällä on paineita, jotka aikansa kasvettuaan tulevat purkautumaan ulos.”

Kalevan päätomittajalle Markku Mantilalle on tullut vanhoillis-lestadiolaisilta puheluita ja satoja sähköpostiviestejä, joissa on ilmoitettu, että jos Kalevan vanhoillislestadiolaisuutta koskeva kirjoittelu ja leimaaminen ei lopu, Mantila ei ole kovin kauan päätoimittajana. Lue koko artikkeli…

7 kommenttia

Kategoria(t): eettisyys, erehtymättömyys, ihmisoikeudet, itsesensuuri, johtajat, johtokunta, journalismi, kaksinaismoralismi, Kaleva, keskustelu, keskusteluilmapiiri, kiellot, kontrollointi, leimaaminen, manipulointi, naisen asema, normit, Olavi Voittonen, painostaminen, pedofilia, retoriikka, sananvapaus, sensuuri, SRK ry., SRK:n johtokunta, tieto, uhkailu, vallankäyttö

Testaa mihin uskot, mittaa uskonnon tuntemuksesi!


Pew Forum on Religion & Public Life -tutkimuslaitos on tehnyt selvityksen, miten hyvin eri katsomuksia kannattavat amerikkalaiset ihmiset ovat perillä uskonnoista.

Kyselyssä 3 500 vastaajasta vain kahdeksan henkilöä osasi vastata täysin oikein jokaiseen 32 kysymykseen. Lue koko artikkeli…

1 kommentti

Kategoria(t): alueelliset erot, arvot, ateismi, elämäntapa, ennuste, epäily, forbidden things, hengellisyys, Jumala, kristinoppi, Raamattu, seurakuntaoppi, suvaitsevaisuus, tieto, tutkimus, vapaus, yhteisö

Vanhoillislestadiolaisuus ja Jehovan todistajat: eniten hengellistä väkivaltaa


Tuoreen pro gradu -tutkimuksen mukaan hengellisestä yhteisöstä ja uskosta voi muodostua pahimmillaan vaativa suorituskeskeinen loukku, ansa, josta usein ei löydy helppoa  ulospääsyä.

Teol. yo Aila Ruoho tutki Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa gradussaan uskonyhteisöissä koettua väkivaltaa, aineistonaan 49 ihmisen haastattelut ja kirjalliset kuvaukset.

Tutkimuksessa on mukana kymmeniä hengellisiä ryhmiä, mutta jälleen suurin osa väkivallan kokemuksista tuli vanhoillislestadiolaisuudesta ja Jehovan todistajista.Pahimmillaan haastatellut olivat kokeneet painostusta ja väkivaltaa kymmeniä vuosia.

Sama tulos ilmeni myös Tanja Kukkulan  tekemässä tutkimuksessa Turun yliopistossa vuonna 2007. Tällöin havaittiin, että näiden kahden hengellisen yhteisön kohdalla koettiin tutkimusaineistossa kaikkein eniten hengellistä väkivaltaa ja painostamista.

Lapsuudenajan tai yhteisöön liittymisen alkuaikojen rakkaudellinen ilmapiiri on kadonnut silloin, kun ihminen ei voi elää ja kehittyä aidosti ja vapaasti omana itsenään, vaan uskonnollinen yhteisö puuttuu hänen henkilökohtaiseen elämäänsä  ja valintoihinsa.

Monelle uskonyhteisö alkaa tuntua ahdistavan kontrolloivalta, alistavalta ja syyllistävältä, mutta irrottautuminenkin on erittäin vaativaa. Vaikka tietäisi että irti olisi päästävä, prosessi saattaa kestää vuosia ja on usein psyykkisesti raaskas kokemus.

Hengellinen painostus ulottuu laajasti ihmisen elämään

Uskonyhteisöissä sisäinen ihmisten kontrollointi ulottuu useille elämänalueille. Rajoituksia on mm.avioitumisen, ystävyyssuhteiden, ulkonäön ja vaatetuksen, ammatinvalinnan ja koulutuksen, kulttuuriharrastusten  musiikin, nautintoaineiden, perhe- ja sukupuolielämän sekä ehkäisyn suhteen. Käyttäytymissäännöt voivat olla pilkuntarkkoja. Jäsenten osallistumista yhteisön tilaisuuksiin ja muuhun toimintaan tarkkaillaan.

Uskonyhteisö kontrolloi jopa jäsentensä ajatuksia ja tunteita.

Äärimmäisessä tapauksessa yhteisön uskomuksiin ja sisäisiin normeihin alistuva ihminen voi joutua jopa hengenvaaraan, esimerkiksi kieltäytyessään ehkäisystä vaikka lääkärien tunnistamat vakavat terveysriskit uuden raskauden kohdalla ovat olemassa, tai kieltäytyessään verensiirrosta.

Hengelliseen väkivaltaan liittyviä vakavimpia ilmenemismuotoja on lapsiin ja nuoriin kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö, jopa insesti.Rikolliset ovat käyttäneet taitavasti  hyväkseen uskonyhteisön hyväksymiä alistamisen ja painostamisen menetelmiä.

Uskonyhteisöjä ei valvo kukaan, väkivaltaan eivät puutu viranomaiset eikä kirkko

Voimakkaita painostus- ja kontrollikeinoja ovat häpeä ja syyllistäminen, ulkoisten uhkakuvien luominen sekä ”lopun ajalla”, taivaspaikan mentyksellä, kadotukseen joutumisella tai seurakunnasta erottamisella pelottelu. Painostuskeino on myös uhka ihmissuhteiden katkeamisesta mikäli uskonyhteisöstä päättää lähteä pois.

Lisäksi pelotteena toimivat erilaiset yhteisöväkivallan muodot. Julkistakin keskustelua on käyty esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten hoitokokouskäytännöstä ja Jehovan todistajien oikeuskomiteakäytännöstä. Sisäänpäinkääntyneissä yhteisöissä tällaiset mielivaltaiset ”omat käräjät” ovat tyypillisiä yhteisöväkivallan muotoja. On hälyttävää, että viranomaisilla sen enempää kuin ev.lut. kirkollakaan ei näytä olevan kykyä eikä taitoa puuttua tällaiseen mielivaltaan. Yksittäisillä liikkeen jäsenillä ei ole tietoa eikä taiota puuttua rikkomuksiin. Yhteisöt voivat sisällään toimia varsin villisti – ilman että liikkeen vastuuhenkilöt joutuisivat vastaamaan kiusaamisesta, herjauksesta tai ihmisoikeusrikoksista.

Yhteisöjen ja yksilön välistä suhdetta ja mahdollisuuksia puuttua ongelmiin viranomaistoimin, oikeudellisesti ja juridisesti, on viime aikoina pohtinut myös YTT Johanna Hurtig. Samantyyppiset väkivallan ja alistamisen rakenteet ovat nousseet esiin hänen  lasten hyväksikäyttöä uskonyhteisöissä koskevassa tutkimushankkeessaan. Yhteisön vallankäyttö voi vakavalla tavalla rikkoa yksilön henkilökohtaisia, lain suojaamia ihmisoikeuksia.

Aila Ruohon tutkimuksen keskeisenä lähtökohtana olivat eri uskonsuuntien opeista ja oppien tulkinnoista syntyneet pitkäaikaiset kontrollointikäytännöt. Niiden aikana yhteisön jäsen on voinut menettää osittain tai täydellisesti oman itsemääräämisoikeutensa hengellisissä ja jopa yksityisissä, henkilökohtaisissa asioissaan.

Aila Ruohon pro gradu valmistui Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian laitoksella. Hengellisestä väkivallasta ei ole liiemmälti tutkimusta käytettävissä suomeksi. Uutta tietoa on tervehdittävä ilolla. Aila Ruohon graduun ja tutkimustuloksiin voi tutustua netistä:

Päästä meidät pelosta : hengellinen väkivalta uskonnollisissa yhteisöissä. Helsingin yliopisto 2010.

Tutkimustuloksia on käsitelty myös Kotimaa-lehdessä  1.7.2010.

*   *    *

Lisää vanhoillislestadiolaisuudessa koetusta väkivallasta:

Vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantumisen tunteet  (Hakomajassa: Kirjoittanut vuonna 2009 vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantunut mies.)

Ajankohtainen Ykkönen: Nettiekstra- Lastensuojelun tutkija Johanna Hurtigin haastattelu 22.6.2010.

Johannes Alaranta:  Kokousta pukkaa, “ollaan hänestä huolissaan”, porukalla

Anonyymi: Avunpyyntö ev.-lut. kirkollemme!

Anonyymi: Mitä tapahtuu Iloisen talon kellareissa? Uutuuskirja ihmisoikeuskeskustelun sokeasta pisteestä

Arkkipiispa Jukka Paarman  puhe suviseuroissa 2009: Neljä kipupistettä

Hoitokokous (Wikipedia)

Terttu Holmi: Lisääntymisvelvoite voi viedä naisen kuoleman porteille

Alinta kastia ovat naiset ja lapset (YTT Johanna Hurtigin haastattelu)

Vuokko Ilola: Hoitokokoukset pitää selvittää!

Ihmissuhteet ja tunteet vanhoillislestadiolaisuudesta irrottautumisessa (keskustelu Hakomajassa)

Juuret & Siivet:  Syntien taakka nelivuotiaalle

Juho Kalliokoski:  Laittomuuksista ja pelokkaasta hiljaisuudesta tukeen ja rohkaisuun

”Jumalanpelko muuttui ihmispeloksi”  – Puhujan kirje puhujille vuonna 1974

Kapu: Hanskat tiskiin ja kirves kaivoon – onnistuuko vl-yhteisön parannus keskustelemalla?

Hannu Karpo: Järkyttävintä toimittajan uralla: kollektiivin pelko mursi perhesiteet

Tanja Kukkula: Mikä tekee uskonnosta painostavan? Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2007.

Marko-Oskari Lehtonen: Petran rankka tarina: Lähes 10 vuotta uskonyhteisön vankina. Iltalehti 1.3.2012.

Topi Linjama: Vanhoillislestadiolainen hiljaisuus ja pelko

Lirlies: Hitsi mä en jaksa uskooo

Maud: Kastetusta kartetuksi

M.T.:  Eroon hengellisestä väkivallasta

Nestori: Hoitokokous on väkivaltaa, ei sielunhoitoa

Puhuja rauhanyhdistyksellä: “Olet noussut Jumalanvaltakuntaa vastaan”

Rippisalaisuuden purku ei auta, kirkon puututtava SRK:n rippiopetukseen ja väkivaltaan

Santa76: Kultti vai kristinuskoa

Tuiralainen: Kirkko peitteli hengellistä väkivaltaa 30 vuotta

Tuiralainen: Väkivallan peittely leimaa vanhoillislestadiolaista liikettä – ja samoin kirkkoa

Jätä kommentti

Kategoria(t): ahdistus, eettisyys, ehkäisykielto, elämäntapa, erehtymättömyys, eristäminen, eroaminen uskosta, erottaminen yhteisöstä, hengellinen väkivalta, hoitokokoukset, identiteetti, ihmisarvo, ihmisoikeudet, insesti, irrottautuminen yhteisöstä, itsesensuuri, johtajat, kasvatus, kiellot, kirkko, kontrollointi, kulttuurikiellot, kuuliaisuus, lapset, leimaaminen, lisääntyminen, manipulointi, meikkaaminen, mielenterveys, musiikki, naisen asema, normit, nuoret, painostaminen, pedofilia, pelko, pelot, perhe, retoriikka, suvaitsevaisuus, syrjintä, syyllistäminen, totteleminen, tutkimus, uhkailu, ulossulkeminen, uskon jättäminen, vallankäyttö, vapaus, väkivalta, yhteisö, yhteisöllisyys, yksilöllisyys

”Vanhoillislestadiolaisten näkemykset erittäin yhtenäisiä”


kirkon-tutkimuskeskus-jpeg

 

 
 
 
 
 

Mediassa käyty keskustelu ei ole hajottanut vanhoillislestadiolaista herätysliikettä eikä lisännyt sen jäsenten epävarmuutta arvokysymyksissä. Tähän viittaavat vielä julkaisemattoman tutkimuksen ennakkotiedot. Kyselytutkimukseen vastasi joukko Valkealan suviseuroihin osallistuneita henkilöitä. (Tutkimus julkaistiin syksyllä 2010.)

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija TT Hanna Salomäki tutkii parhaillaan suomalaisten sitoutumista kirkon piirissä toimiviin herätysliikkeisiin, niiden opillista yhtenäisyyttä ja suhdetta kirkkoon. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu, mutta Salomäki on antanut joitakin ennakkotietoja tuloksista.

 

 

salomki_hanna2001

Vanhoillislestadiolaisuuden osalta kiinnostava tieto on, että liikkeen kannattajien arvokäsitykset ovat hyvin yhteneväisiä. Voidaan puhua ajattelun ja käsitysten yhdenmukaisuudesta. Salomäen mukaan liike on myös erittäin sitoutunut kirkkoon.

Yleisesti voidaan sanoa, että herätysliikkeet eivät muodosta erillistä joukkoa, vaan niiden piirissä olevat käyvät aktiivisesti kirkossa ja osallistuvat esimerkiksi seurakuntien luottamustoimintaan, Salomäki toteaa. Yhdeksän kymmenestä seurakunnasta ilmoittaa yhteistyön eri herätysliikkeiden kanssa toimivan hyvin.

Eniten ongelmia seurakunnissa on koettu evankelisuuden kanssa, mutta nämäkin ongelmat, jotka liittyvät lähinnä naispappeuteen, koskevat Salomäen mukaan vain 12:ta prosenttia seurakunnista.

Kaikkien herätysliikkeiden siteet kirkkoon ovat hyvin lujat. Tämä koskee myös ns. vanhalla virkakannalla olevia herätysliikkeitä.  Herätysliikkeiden johdon päälinja on, että kirkosta ei lähdetä yhtään mihinkään, vaikka jäsenistössä jonkin verran tällaista puhetta olisikin.

Salomäen mukaan yhteiskunnan epävarmuus ja moraalin murros lisäävät herätysliikkeiden kysyntää. Vaikka ihmiset toivovat vapauksia ja haluavat olla yksilöllisiä, niin samaan aikaan haetaan yhteisön tukea ja etsitään taustaryhmää, joka antaisi elämäntapaan liittyviä normeja ja ohjeita.

 Kyselytutkimus suviseuroissa Valkealassa 2007

Tutkimuksessa selvitetään mm. herätysliikkeen toimintaan osallistumisen syitä, lähipiirin uskonnollista suuntautumista, osallistumisaktiivisuutta ja suhtautumista muihin herätysliikkeisiin. Tulokset julkaistaan kirjana tämän vuoden aikana.

Tutkimusaineisto on koottu kyselylomakkeilla herätysliikkeiden kesäjuhlilla, mm. Valkealan suviseuroissa 2007.

Kesäjuhlat kokoavat laajan joukon herätysliikkeiden toimintaan osallistujia satunnaisista kävijöistä tiiviisti sitoutuneihin. Tämän vuoksi juuri kesäjuhlilla ajateltiin tavoitettavan tutkimukseen mahdollisimman laaja kirjo erilaisia osallistujia.

Tutkimus suuntautuu suomalaisten herätysliikkeiden pääsuuntauksiin. Kesällä 2007 tutkimusaineistoa koottiin evankeliumijuhlilla, herättäjäjuhlilla, suviseuroissa, rukoilevaisten kesäseuroissa ja Raamattuopiston Hengellisen elämän syventymispäivillä. Keväällä 2008 tutkimusaineistoa koottiin Nokia Mission tapahtumassa. Vuonna 2008 tutkimusaineistoa koottiin Nokia Mission tapahtumassa Tampereella, Kansan Raamattuseuran Sanan Suvipäivillä Raisiossa, Kansanlähetyspäivillä Kajaanissa ja Rauhan Sanan Suvijuhlissa Rovaniemellä. Yhteensä tutkimukseen osallistui lähes 4000 suomalaista.

Kaikkiaan puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan kuuluvan johonkin herätysliikkeeseen, lisäksi noin puolella miljoonalla on ajattelussaan vaikutteita herätysliikkeestä, vaikka he eivät siihen kuuluisikaan.

 

Lähteet:

Ijäs, Johannes: Herätysliikkeet eivät ole erillinen saareke. Kotimaa 10.3.2009.

http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=8088&Itemid=38

Kirkon tutkimuskeskus: SITOUTUMINEN HERÄTYSLIIKKEISIIN

Yle 13.3.2008: Naispappeus pirstoo evankelisen liikkeen

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/03/naispappeus_pirstoo_evankelisen_liikkeen_288431.html

*     *     *

Lue myös:

Meitä on moneksi, sano vanhoillislestadiolainen (Hyrsyläinen)

Etniset vanhoillislestadiolaiset

Aleksanteri: Ihan mukava kesäjuhlafiilis

Hanna-Leena Nissilä: vanhoillislestadiolainen feministi

Hanna Salomäki: Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 113,  2010.

Hanna Salomäki: Väitös: 26.11. Herätysliikeväki osallistuu aktiivisimmin kirkon toimintaan. Väitöstiedote, Jyväskylän yliopisto 2010.

Vanh.lest. ateisti: Vanhoillislestadiolainen ateisti:  Jumalan terve!

Viiden veljen sisko: Ihmistä ei saa kutistaa

Nuoret jättävät vanhoillislestadiolaisuuden – suuri syntyvyys ei kasvata jäsenmäärää

 Simo Alastalo: Liki puolet juutalaisista maallistuneita Israelissa. Kotimaa 13.9.2010.

2 kommenttia

Kategoria(t): arvot, kirkko, tutkimus, uskon perusteet, yhteisö, yhtenäisyys

Voittaako järki sittenkin?


Mitä nuoret tänään, sitä aikuiset huomenna?

canadian-youth-survey-jpg

Uusi tutkimus kertoo, millaisia ovat tulevaisuuden nuoret kanadalaiset. Teini-ikäisiä koskevan kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että  nuorten valinnoissa ollaan menossa kohti hyvinvointia ja terveyttä edistäviä elämäntapoja. Yhä useampi nuori välttää tupakontia, holtittomia seksisuhteita ja alkoholinkäyttöä.

Samoin heistä yhä useampi jättää kristinuskon fanaattisimmat suuntaukset, kuten katolilaisuuden, joka on Kanadan valtauskonto. Uskonnottomien määrä on kasvanut niin että tällä hetkellä kolmannes nuuorista ei harjoita mitään uskontoa.

tilasto-jpeg

Nuoret arvostavat aikaisempia sukupolvia enemmän vakaata parisuhdetta ja avioliittoa sekä perhe-elämää. Peräti 90 prosenttia vastaajista toivoo itselleen läpi elämän kestävää parisuhdetta. Useimmat nuoret hyväksyvät samaa sukupuolta olevien parisuhteen.

Huolestuttavana muutoksena pidetään sitä että niiden nuorten määrä, jotka katsovat että menestyäkseen on tehtävä kovasti töitä, on laskenut 55 prosenttiin, kun se vielä 1984 oli 69%. Työhulluus ei ehkä olekaan niin vetovoimaista kuin vanhemmat ovat uskotelleet?

Tulokset on saatu viiden vuoden välein tehtävässä Project Teen Canada –kyselyssä, jossa haastateltiin 5 500 iältään 14-19-vuotiaita kanadalaisia.

Lähteet:

Kotimaan nettilehden uutinen: Kanadalaiset teinit ovat luopumassa kristinuskosta

MacLeans-uutistoimiston raportti: Youth Survey: Teens lose faith in droves

A World Beyond Belief –blogin kommentti

Kolumnisti Susan Martiniukin kommentoiva referaatti tutkimustuloksista: http://www.proudtobecanadian.ca/index/writergroup/comments/the_kids_are_ok_but_they_need_a_road_map/#When:23:15:40Z

Project Teen Canada –tutkimushankkeen sivu

Jätä kommentti

Kategoria(t): 2000-luku, arvot, ateismi, elämäntapa, ennuste, eroaminen uskosta, ihmisoikeudet, irrottautuminen yhteisöstä, Kanada, katolinen kirkko, normit, nuoret, perhe, seksuaalivähemmistöt, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, tulevaisuus, tutkimus, uskon jättäminen, yksilöllisyys