Yksi usko?


Olen alkanut miettiä sitä tulkintaa jumalanvaltakunnasta, että sillä olisi ymmärrettävä vain ”meikäläistä” elämänmuotoa ja ”yhtä joukkoa” konkreettisesti. Ainahan ei näin ole ehkä ajateltukaaan.

Tämä ns. seurakuntaoppina tunnettu asia on raamatullisesti ja Lutherin pohjalta itse asiassa heiveröisellä pohjalla. Olen saanut sen käsityksen, että Raamatun perusteella ei voi rehellisellä mielellä opettaa, että vain tässä joukossa pelastuu. Tällä en tarkoita että itse haluaisin kieltää uskon, taikka että haluaisin vaeltaa jossain muussa joukossa.

Mutta Raamatun valossa ei voi ajatella, että Jumala todella lähettäisi kaikki muut ihmiset helvettiin. Tätä oppia en itse voi enkä halua opettaa myöskään lapsillemme. Vanhimmat heistä ovat jo tulleet ikään jolloin heitä kiinnostavat isot asiat. Kysymykset ovat vaikeita ja he esittävät niitä arvaamatta. En halua vastata yhtään mitään muuta kuin minkä takana itse sydämestäni olen. Enkä voikaan.

Olen yrittänyt lukea Raamattua ja tutkia sen opetusta. Pakko myöntää että ei tahdo saappaanvarret riittää. Toivoisin hartaasti, että puhujat ottaisivat tämän kysymyksen vakavasti esiin saarnoissa.  Tarkoitan juuria myöden.

Oman lukemiseni pohjalta minun on  todettava, että Jeesus itse ei opetuksessaan korostanut seurakuntaa tai joukkoa yhtään missään. Päinvastoin.

Hän totesi, että ”jokainen, joka tekee Isäni tahdon, joka on taivaissa, hän on minun veljeni, ja sisareni, ja äitini.” 

Jeesus jopa nuhteli opetuslapsiaan ahtaasta seurakunta-ajattelusta (Mark. 9:38-41):

”Johannes sanoi hänelle: ”Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia; ja me kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä”.

Mutta Jeesus sanoi: ”Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen puhua minusta pahaa. Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme. Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille.”

En ole teologi enkä luterilaisen opin asiantuntija. Olen vain itse, vaatimattomalla taidolla, yrittänyt tutustua myös Tunnustuskirjoihin, että mitä siellä sanotaan Kristuksen kirkosta, seurakunnasta.

”Kaikki nämä lohdulliset asiat esittää mainittu uskontunnustuksen kohta. Edelleen siinä sanotaan kirkkoa katoliseksi, jottemme käsittäisi sitä tiettyjen kansakuntien ulkonaiseksi laitokseksi, vaan pikemminkin siten, että se sulkee piiriinsä kaikkialle maailmaan hajaantuneet ihmiset, jotka ovat yhtä mieltä evankeliumista, joilla on sama Kristus, sama Pyhä Henki ja samat sakramentit, huolimatta siitä, ovatko heidän inhimilliset perinnäissääntönsä samanlaiset vai erilaiset.” (Augsburgin tunnustuksen puolustus, VII ja VIII uskonkohta. Kirkko.) Luther-vor-Cajetan

Me emme voi pitää kiinni sellaisesta opetuksesta, että vain tässä uskossa pelastuu. Tässä uskossa pelastuu varmasti, mutta on myös muita oikeassa uskossa eläviä ihmisiä ja ryhmiä, esimerkiksi Suomen ev.-lut. kirkonkin piirissä, ja muualla maailmassa.

Olen kuullut että joskus ennen sanottiin: ”Me olemme löytänet armon tässä joukossa. Muiden uskoa emme käy arvioimaan.”

(Kirjoitti ”Matti H.”)

Lue myös:

Mauri Kinnunen: Lestadiolaisyhteisöjen rakenne

Vuokko Ilola: Jumalan valtakunnan raja – näkymätön lasiseinä

Vainko me vanhoillislestadiolaiset pelastumme?

Santa76: Kultti vai kristinuskoa?

Heli Karhumäki:  Helevettiin menöö että heilahtaa

Pelastuvatko muut kuin vanhoillislestadiolaiset?

Piispa Kari Mäkinen: oman liikkeen näkeminen muiden yläpuolella on ongelmallista

Seurakuntaoppi, lyhyt oppimäärä torailun ja erehtymättömyyden historiaa

3 kommenttia

Kategoria(t): epäily, epäilykset, erehtymättömyys, kirkko, luterilaisuus, seurakunta, seurakuntaoppi, uskon perusteet

3 responses to “Yksi usko?

  1. Hiljainen vl

    ”Tässä uskossa pelastuu varmasti, mutta on myös muita oikeassa uskossa eläviä ihmisiä ja ryhmiä, esimerkiksi Suomen ev.-lut. kirkonkin piirissä, ja muualla maailmassa.”

    Näin minäkin ajattelen – vaikka en mitään sanokkaan!

  2. He-wa

    Tämä se tuntuu aina eniten kaihertavan että Jumalan valtakunta on vain yksi joukko jossa on yhdenkaltainen usko. Raamatussa sanotaan, että vain yksi, pieni joukko maan päältä pääsee taivaankotiin. Se joukko, joka haluaa elää Jumalan sanan mukaista elämää, elävässä uskossa. Uskossa, jossa Pyhä Henki vaikuttaa. Joka on itse sisällä lammashuoneessa ei lahde sen seiniä kaatelemaan.

    Armo koskettaa kaikkia, jokaisella ihmisellä on mahdollisuus armosta uskoa kaikki syntinsä anteeksi ja saada kerran iankaikkinen elämä Taivaassa. Sinullakin joka tätä luet nyt juuri.

    Jumala on luvannut hyvästi siunata ne jotka häneen uskovat. Hänen lupaukseensa saa luottaa. Niin, ja toisekseen, kun ihan ajallisin silmin ympärilleni katselen, itse ainakin mielummin elän uskovaisten tavoin ”rauhallisesti” kun esim. ryyppään ja rällästän.

  3. Sola gratia

    Muistatko, että Luther on kirjoituksissaan kehottanut olemaan tuomitsematta Kristukseen uskovia. Hän opettaa että kristityillä voivat tavat poiketa toisistaan. Ei niissä tarvita yhdenmukaisuutta. Silti kuulumme yhteiseen Kristuksen kirkkoon. Se on maailmanlaajuinen. Ei pidä uskoa ”maalatuita syntejä” eli ihmisoppeja, perinnäissääntöjä. Niistä ei sovi tehdä kristitylle taakkoja. Kas, näin sanotaan Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa (XV uskonkohta):

    ”Kaikkein ensimmäiseksi meidän tulee olla selvillä siitä, ettei noilla menoilla Jumalan edessä ansaita syntien anteeksiantamusta eikä vanhurskautusta ja etteivät ne ole välttämättömiä vanhurskauttamiseen. Yllä viittasimme joihinkin todisteihin. Paavalin kirjeet ovat niitä täynnä. Kol. 2. hän kirjoittaa selvästi: (Kol. 2:16s.) ”Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.”

    Tässä hän kytkee yhteen Mooseksen lain ja ihmisten perinnäissäännöt, jotteivät vastustajat yrittäisi väistää näitä todisteita tapansa mukaan väittämällä Paavalin puhuvan vain Mooseksen laista. Hänhän osoittaa selvästi puhuvansa tässä ihmisten säätämistä perinnäissäännöistä. Mutta eiväthän vastustajamme edes tajua, mitä väittävät: Jos evankeliumi sanoo: etteivät Mooseksen seremoniat, jotka olivat Jumalan säätämiä, vanhurskauta, kuinka paljon vähemmän voivat ihmisten säätämät perinnäissäännöt vanhurskauttaa! – –

    – – Gal. 5 Paavali kieltää antautumasta uudestaan sidottavaksi orjuuden ikeeseen. Apostolien tahto on siis, että kirkossa säilyy tämä vapaus, ettei mitään lain eikä perinnäissääntöjen määräämiä menoja katsota välttämättömiksi, niin kuin seremoniat olivat lain alaisina elettäessä väliaikaisesti välttämättömiä. Joutuuhan uskonvanhurskaus pimentoon, jos ihmiset ajattelevat, että noilla menoilla ansaitaan vanhurskaus tai että ne ovat vanhurskautukseen välttämättömät.

    [Apostolit] pakottavat meitä opettamaan, etteivät perinnäissäännöt vanhurskauta, että ne eivät ole välttämättömiä vanhurskautukseen ja ettei kenenkään tule sääntöjä säätää eikä niihin alistua siinä luulossa, että niillä ansaittaisiin vanhurskaus. Ja jos joku sitten niitä noudattaakin, noudattakoon niitä tunnossaan vapaasti, samalla tavoin kuin yhteiskunnallisia tapoja noudatetaan ja sotilaat vastaavasti käyttävät tietynlaista pukua, koulumiehet taas toista.

    Kun apostolit rikkoivat perinnäissääntöjä, Kristus puolusti heitä. Olihan fariseuksille elävällä esimerkillä osoitettava, että nuo menot olivat hyödyttömiä. Ja jos meikäläiset jättävät noudattamatta joitakin perinnäissääntöjä, joiden hyöty on kyseenalainen, ei heitä voida tästä nyttemmin lainkaan syyttää, kun niiden noudattamista vaaditaan siinä mielessä, että niillä ansaitaan vanhurskaus. Sellainen käsitys perinnäissäännöistä on jumalaton.”
    (Augsburgin tunnustuksen puolustus, XV uskonkohta.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s