Elämän vettä! Mittaa vesijalanjälkesi


Ylitätkö sinä ja perheesi vedenkulutuksessa luonnonvarojen rajat?  Outo kysymys. Missä muualla kulutamme vettä kuin keittiössä ja kylpyhuoneessa?  – Ja mitä väliä? Suomessahan on maailman parhaat vesivarat!

Vettä kuluu kaikkeen – mutta sinä voit itse säädellä kulutustasi

Aamiaiseeni kuuluu kupillinen teetä ja kaurapuuro. Puuro on ilmaston kannalta OK  ja teenkin hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi kahvin. Ja nämähän säästävät vettä… Puuroannoksen keittämiseen kuluu kaksi desilitraa vettä ja teekuppi vetää 2,5 desiä.

Väärin. Teekupilliseeni on tosiasiassa huvennut 35 litraa vettä jo ennen kuin kaadan kuuman veden teelehtien päälle. Ja vettä ne kaurapellotkin ovat tarvinneet.

Hiilijalanjälki alkaa olla tuttu jo yhä useammalle suomalaisellekin, mutta kuinka moni on kuullut vesijalanjäljestä?

Vesijalanjälki kertoo, paljonko vettä on käytetty jonkin tuotteen tuottamiseen. Siis sellaista vettä, jota olisi voitu käyttää myös esimerkiksi juomavetenä, peseytymiseen tai maanviljelyyn. Vesijalanjälkensä seuraaminen ei ole vielä monellekaan tuttua, sillä ensimmäiset mittarit luotiin vasta mutama vuosi sitten. Ilmastonmuutoskeskustelun velloessa globaali vesikriisi on tahtonut hautautua hiilikysymyksen alle.

Mutta. Maatalous ryystää esimerkiksi Euroopassa jopa 70 prosenttia makeasta vedestä.

Puuvillateepaidan vesijalanjälki on 2 000 litraa, A4-paperiarkin 10 litraa. Mistä voimme arkielämässä  tinkiä? Millaista teknologiaa pitäisi kehittää kriisialueilla – entä länsimaiden tuotannossa? Millaisia ratkaisuja työpaikoilla, kirkossa, yhdistyksissä ja muissa yhteisöissä pitäisi tehdä?

Tässä sinulle laskuri

Laskemalla vesijalanjälkesi (pikalaskuri, peruslaskuri, aterialaskuri, tai veden äänillä ja musiikilla viihdyttävä Kemiran laskuri)  voit selvittää, miten paljon elämäntapasi kuluttaa maailman vesivaroja. Se miten paljon arkielämään ja vaikkapa ruokaan liittyvät valinnat kuormittavat luontoa ja vesivaroja, riippuu siitä mikä on perheesi koko, mitä ruokaa hankit ja millaisia elämäntapasi ja kulutusvalintasi muutoinkin ovat. Oletko sinä osa ongelmaa vai osa ratkaisua?

Vaikka Suomessa on vettä riittämiin, sisältävät monet päivittäiset tuotteemme välillistä, niin sanottua piilovettä. Tämä piilovesi on voitu kuluttaa maataloudessa tai teollisuudessa sellaisissa maissa, joissa vettä ei riitä maan omilla kansalaisille. Vedestä on pulaa. Esimerkiksi kupillinen kahvia sisältää kahvin tuotantoon kulunutta piilovettä jopa 140 litraa! Vesijalanjälkesi paljastaa vaikkapa peseytymiseen suoraan kuluttamasi veden lisäksi myös tämän piiloveden osuuden.

Sinä voit vaikuttaa hyvinkin yksinkertaisilla keinoilla suoraan kotitaoudessasi tapahtuvaan vedenkulutukseen. WC:n säästöhuuhtelu ja muut vettä säästävät valinnat pienentävät vesijalanjälkeäsi.

Mutta piiloveden kulutukseen – joka muodostaa vedenkulutuksessaasi suurimman osan –  vaikutat tehokkaimmin oikeilla elämäntavoilla ja kulutusvalinnoilla. Kohtuullinen kuluttaminen, lähiruoka, kierrättäminen ja välillisen vedenkulutuksen tiedostaminen auttavat paljon.

Mittaamalla vesijalanjälkesi saat tietoa valintojesi tueksi sekä hyödyllisiä vinkkejä. Saamasi tiedon perusteella voit vaikuttaa myös ympräistössäsi, koulun, työpaikan, kunnan,  järjestöjen ja seurakunnan ratkaisuuihin.

Huomaa, että vesijalanjälkimittari tuottaa vain karkean arvion kulutuksestasi. Viitteenä on käytetty suomalaisen keskimääräistä vedenkulutusta. Keskikulutus vaihtelee maittain. Näet listasta erot vedenkulutuksessa  maittain kansalaista kohden.

Vesi ja käymälät ovat ihmisoikeuskysymys

Laajoilla alueilla maailmassa veden riittämättömyys on kestävän kehityksen este. Vesipulaa pahentaa se, että jo 25% kaikista makean veden varannoista on saastunut terveydelle vaaralliseksi. Vaikeimman ongelman aiheuttavat käsittelemättömät ulosteet ja virtsa. Ulosteiden mukana vesiin joutuu suolistobakteereja, jotka juomaveden kautta pääsevät maha-suolikanavan yläosiin ja aiheuttavat ripulia. Ripuli on edelleen yleinen lasten kuolinsyy kehitysmaissa.

Puuttuvat käymälät aiheuttavat jatkuvan tautiriskin, ja lisäksi tilanne vaikeuttaa esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiä. Esimerkiksi Itä-Afrikassa vanhemmat eivät päästä tyttöjä kouluun koska niistä puuttuvat turvalliset vessat.

Väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat eniten maailman vesi- ja sanitaatio-olosuhteita heikentävät seikat. Vähiten vettä on juuri väkirikkailla alueilla, joissa syntyvyysluvut ovat yhä korkeat. Näissä maissa toisaalta käytetään vettä usein vientituloja tuottavien viljelykasvien kasteluun, esimerkkinä bioenergiaa teollisuusmaihin tuottavat kasvit sekä tupakka ja kahvi. Oman maan lapset saattavat kärsiä jatkuvasta veden puutteesta.

Suomella on joidenkin arvioiden mukaan maailman parhaat vesivarat, joten vedenkäytön itsesäätelyn tarvetta on vaikeahko täälläpäin ymmärtää. Globaalisti vesipula on joka tapauksessa  yksi suurimpia kehitys- ja ympäristöongelmia. Ne vaikuttavat enne pitkää myös suomalaisten hyvinvoiintiin ja turvallisuuteen. Vesikriisin ratkaisemiseen tarvitaan uusia eväitä.

Mutta vesiongelmat on jo kohdattu myös joissakin korkean elintason maissa.  Australiassa vesipula on raaka tosiasia, ja pitkälle seurausta ihmisten toimenpiteistä. Maassa onkin tartuttu  vesivarojen suojeluun ja vedensäästöön määrätietoisin toimin. Vedelle on pyritty saamaan oikea hinta, kielloilla ja normeilla on rajoitettu veden tuhlausta ja viestinnällä on kannustettu kansalaisia vedensäästöön. Veden kierrätystä on lisätty ja juomavettä merivedestä valmistavia laitoksia rakennettu.

Vesi on sodan ja rauhan kysymys

Kansainvälinen lastensuojelu- ja kehitysjärjestö Plan ja Kemira ovat ryhtyneet yhteistyöhön tukeakseen lasten oikeuksia veteen, terveyteen ja kehitykseen. Yhteistyötä tehdään aluksi Etiopiassa, Boliviassa ja Kiinassa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus altistaa konflikteille alueita, joiden vesivarat ovat usean valtion hallinnassa, kertoo tuore YK-tutkimus. Siksi puhdas vesi on mitä parasta konfliktinehkäisyä esimerkiksi Niilin halkomassa Itä-Afrikassa. Kuivuus lisääntyy. Puhdas vesi käy yhä vähemmäksi, ja kun vettä on yhä vähemmän, siitä on yhä kovempi kilpailu.

Aina konflikteiksi asti, sanoo YK:n ympäristöohjelman Unepin rahoittama tuore tutkimus (pdf, engl.).

Konfliktien riski kasvaa erityisesti alueilla, joiden vesivarat ovat useamman valtion hallussa.

Nykyiset valtioiden väliset sopimukset eivät näet määrää, kuinka hallitaan esimerkiksi ympäristöpakolaisuutta, joka usein johtuu nimenomaan kuivuudesta.

Tuhannet ihmiset saattavat tulevaisuudessa ajautua ympäristöpakolaisiksi esimerkiksi Itä-Afrikassa, missä useat valtiot jakavat Niilin yhä vähenevät vesivarat – ja missä Plan työskentelee Etiopian vesi- ja sanitaatiopalvelujen parantamiseksi.

Kuivuus on tänä vuonna ajanut yksin Etiopiassa yli 6 miljoonaa ihmistä nälänhädän partaalle ja kansainvälisen ruoka-avun varaan. Eikä kuivuuden ennusteta lähivuosina helpottavan.

”Ankarat, pitkät kuivuuskaudet lisääntyvät todennäköisesti koko Niilin alueella. Veden niukkuus pahenee nopeasti ja on mahdollisesti valtava uhka alueen vallitsevalle tilanteelle”, todetaan Unepin tutkimuksessa.

Plan ja Kemira rakentavat vesipisteitä

– Osissa Etiopiaa kuivuus toistuu nyt useammin kuin ennen, vahvistaa Plan Suomen itäisen ja eteläisen Afrikan ohjelmapäällikkö Annukka von Kaufmann.

Lisäksi Etiopian alttiutta pakolaisuudelle ja muuttoliikkeille lisää valtava väestönkasvu.

Väestön ennustetaan yli kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2050 mennessä, ja kun ihmiset asuvat entistä tiiviimmin, maata viljellään yhä enemmän. Maaperä köyhtyy, ja maan kyky ruokkia väestöään heikkenee.

Yhteistyöllä sadeveden keräysjärjestelmiä, kaivoja ja vessoja

Plan ja Kemira rakentavat Etiopian Shebedinon ja Jimman alueilla muun muassa lähdevesipisteitä, sadeveden keräysjärjestelmiä ja kaivoja. Paikallisia asukkaita myös koulutetaan esimerkiksi erottamaan puhtaan ja likaisen veden lähteet, hävittämään jätteensä oikein ja huolehtimaan hygieniastaan.

– Kyse ei ole vain veden saatavuudesta vaan myös tiedosta. Ihmisten tulee tietää, miksi on tärkeää käyttää nimenomaan puhdasta vettä, miten esimerkiksi ripuli leviää ja miten tauteja ehkäistään, von Kaufmann sanoo.

Työn tavoitteena on taata puhdas vesi ja käymälä yhä useamman käyttöön ja siten vähentää eritoten lasten tartuntatauteja ja aliravitsemusta.

– Vesi on yksi ihmisen tärkeimmistä elinehdoista, ja oikeus veteen liittyy oleellisesti myös ihmisoikeuksien toteutumiseen, sanoo Kemiran markkinointi- ja viestintäjohtaja Päivi Jokinen.

Parhaimmillaan vesi ja sanitaatio voivat taata sen, että ihmisillä on edellytykset pysyä kotiseuduillaan. Vesi- ja sanitaatiohuolt auttavat että  tytötkin voivat käydä koulua, opiskella ammattiin ja huolehtia aikanaan omien lastensa hyvinvoinnista.

Vaara joutua ympäristötuhojen vuoksi pakosalle vähenee, ja konfliktien riski pienenee.

*    *    *

Lue lisää:

Vesijalanjälki – mittari todelliselle vedentarpeellemme  (Teknillisen korkeakoulun Vesi ja kulutus -tutkimusryhmä)

Vesijalanjälki.org

Kemira ja Plan tukevat lasten oikeutta puhtaaseen veteen

Kestävä kehitys -teemanumero: veden laatu – elämän laatu

Matti Kummu: Ei ruokaa ilman vettä. Uutistamo 9.4.2015.

Lestar R. Brown: Pohjavesien ehtyminen kuihduttaa sadot

Syömällä tomaatin kuluttaa 13 litraa vettä. Kotimaa24 22.3.2012.

Viimeiseen pisaraan (Vihreä Lanka 4.2.2009)

*    *    *

Ajattelemisen aihetta antoi Mecano.

1 kommentti

Kategoria(t): arvot, eettisyys, ekologia, elämäntapa, ennuste, ihmisoikeudet, ilmastonmuutos, kulutus, lisääntyminen, politiikka, tieto, tulevaisuus, tutkimus, vastuullisuus, väestönkasvu, ympäristö, ympäristöetiikka, ympäristönsuojelu

One response to “Elämän vettä! Mittaa vesijalanjälkesi

  1. Kauboi

    EU:n aanelossaaste ei lopu vaikka kaikki byrokraatit tietäisivät että yksi paperiarkki = kulutettiin 10 litraa vettä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s