Unohtuiko lastensuojelu, SRK?


SRK.n pääsihteeri Aimo Hautamäki totesi YLEn uutisten haastattelussa, että liikkeen johto kehottaa vanhoillislestadiolaisia ilmoittamaan viranomaisille hyväksikäytöstä.

Hautamäen mukaan hyväksikäytöstä tulee ilmoittaa viranomaisille vain silloin, mikäli epäily pohjautuu vakuuttavaan tietoon

Hautamäki neuvoo käytännössä toimimaan siten, että hyväksikäyttöä epäilevän on kysyttävä ensin epäillyn kohteelta, pitääkö hyväksikäyttöepäilys paikkansa. Vasta varmistuttuaan syyllisyydestä voi sivullinen tehdä ilmoituksen viranomaisille, toteaa Hautamäki.  

Ei pitäisi antaa perättömiä ilmiantoja, totesi Hautamäki. Täytyy olla jonkin verran todellisuuspohjaa ennen kuin tällaisille viranomaistielle lähdetään.

On hämmästyttävää, että jälleen SRK:n edustajan suurin huoli tuntuu kohdistuvan mahdollisen rikollisen asemaan, ei uhrin. Hautamäen ohje herättää ihmetystä kahdestakin syystä.

Ensinnäkin on tietysti jokseenkin naiivia kuvitella, että hyväksikäyttäjä tunnustaisi rikoksensa kyselijälle noin vain.  Tavallisen ihmisen tehtäviin ja oikeuksiin ei ylipäätään kuulu syyllisyyskysymysten selvittäminen eikä ratkaiseminen mahdollisissa rikostapauksissa. Se on poliisiasia. Toiseksi Hautamäen ohje näyttää olevan lastensuojelulain näkökulmasta  pahasti harhaanjohtava.

Toimittaja kysyikin Hautamäeltä erikseen tarkentaen:

– Eikö tässä ole vähän nurinkurinen marssijärjestys?

Toimittajan kysymys viittasi tietenkin siihen, että lastensuojelulaki velvoittaa mm. terveydenhoito- ja sosiaalialalla, opetustoimen, seurakuntien ja yksityisen sektorin palveluntuotannossa toimivia tekemään lastensuojeluilmoituksen aina, mikäli on herännyt epäilys lastensuojelun tarpeesta. Ilmoitusvelvolliusuus syntyy jo silloin, mikäli on syytä epäillä että lasta uhkaa hyväksikäyttö, siis vaikka sellaista ei olisi tapahtunut.

Ilmoituksen voi tehdä myös kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti.

Moraalisesti laki velvoittaa luonnollisesti kaikkia kansalaisia toimimaan näin. On syytä muistaa myös, että lastensuojeluilmoituksen voi tehdä nimettömänäkin eikä siinä ole kyse rikosilmoituksesta tai yksittäisen tekijän syyllisyydestä, vaan lastensuojelutarpeen selvittämisestä, jonka tekee lastensuojelun ammattilainen.

Nähtävästi SRK:n johdossa ei tunneta lakia ja annetaan siksi julkisuudessa ja herätysliikkeen jäsenille harhaanjohtavia ja jopa lainvastaisia toimintaohjeita.

Hyväksikäyttäjä vangitsee  lapsen psykologisen verkkoon

Pedofiili toimii taitavasti laskelmoiden saadakseen lapsen uhrikseen ja kiedotuksi sellaiseen psykologiseen verkkoon, josta tämän on vaikeaa pyristellä vapaaksi.

Lapsi voi kuitenkin välttyä joutumasta pedofiilin hyväksikäyttämäksi, mikäli hän itse pystyy riittävän varhain tunnistamaan vaaran ja uhkaavat tilanteet ja hänellä on jo ennalta tietoa miten hänen tulee toimia suojellakseen itseään. 

Lisäksi lapsen läheisten aikuisten ja lähiyhteisön velvollisuus on tuntea riskit ja suojelumahdollisuudet ja niiden on osattava ennalta valmentaa lasta toimimaan ja suojelemaan itseään mahdollisissa hyväksikäyttöyrityksissä.

Tämä vaatii kaikilta lasten kanssa toimivilta tahoilta määrätietoisia käytännön toimia ja voimavaroja niin että nämä kysymykset otetaan tietoisesti mukaan kasvatukseen. Puhutaan  turvataitokasvatuksesta, jolla ehkäistään uhkia jo ennalta.

TV2:n Inhimillinen tekijä –ohjelma 10.10.2010 käsitteli lapsena hyväksikäytetyksi tuleen nuoren selviytymistä ja lapsen ja äidin läpikäymää prosessia oikeusprosesseineen, ahdistuksesta kohti tasapainoa ja eheytymistä.

Ohjelmassa annettiin kasvot pedofiilin uhrille. 17-vuotias Iina Pätsi kertoi kokemuksistaan, jotta muut vastaavassa tilanteessa olevat nuoret näkisivät, että hyväksikäytöstä voi toipua. Pedofiili oli lähestynyt Iinaa, kun tyttö oli 5-vuotias.

Iina muistaa halaukset, rutistelut ja liian märät suudelmat. Tyttö pelästyi ja lamaantui, ja pelko piti häntä otteessaan niin että aluksi vaikeni asiasta kokonaan. Myöhemmin hän oli kaverinsa kanssa keskustellut ja ihmetellyt asiaa. Äidilleen hän kykeni kertomaan kokemuksistaan vasta kymmenvuotiaana.

Äiti Katriina Haapakoski järkyttyi saatuaan kuulla tyttärensä kokemasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kun tyttö oli kokenut helpotusta saatuaan kerrotuksi ja saatuaan kokea että turvallinen aikuinen, oma äiti, otti vastuun asiasta kantaakseen, äiti puolestaan joutui pois tolaltaan pitkäksi aikaa.  Tapaus johti aikanaan oikeuskäsittelyyn ja rikollinen sai tuomionsa. Terapia puolestaan auttoi perheenjäseniä toipumaan kokemuksesta ja rohkaisi Iina Pätsiä auttamaan myös muita hyväksikäytön kokeneita nuoria.

Ohjelman asiantuntija, seksuaaliterapeutti Maaret Kallio kertoo ohjelmassa pedofiilien suunnitelmallisesta toiminnasta. Hänen mukaansa pedofiili on useimmiten perheen tuttu, ja tuttuus ja luottamus hämää usein vanhempiakin. Niinpä pedofiili pääsee helposti koukuttamaan lapsen psykologiseen verkkoon, josta poispyristely onkin erityisen vaikeaa.

Ohjelma uusitaan torstaina 14.10.2010 klo 18.00 YLE TV2. Se on myöhemmin katsottavissa Ylen Areenassa.

Lapsi tai nuori on usein hämmentynyt ja kyvytön tunnistamaan sitä, että on joutunut hyväksikäytetyksi. Vaikeutta ymmärtää tilanteen vaarallisuutta lisää se, että pedofiili on monissa tapauksissa tuttu ja ehkä läheinenkin henkilö. Lapsi ymmärtää usein vasta jälkeenpäin ja usein vasta aikuistuessaan, että hänelle tehdyt teot olvat olleet hänelle vahingollisia ja että ne ovat rikollisia tekoja. 

Harva hyväksikäyttäjistä katuu tekoaan. Moni rikollinen puolustautuu väittämällä, että teki lapselle vain hyvää tai jopa että lapsi halusi seksiä ja vietteli hänet.

Tästä syystä ennaltaehkäisy nousee erityisen keskeiseksi aikuisten tehtäväksi.  Se puolestaan vaatii asiantuntemusta ja sitoutumista.

Turvataitokasvatus valmentaa tunnistamaan vaarat  

Lapsi voi välttyä joutumasta pedofiilin hyväksikäyttämäksi, mikäli hän itse pystyy riittävän varhain tunnistamaan vaaran ja uhkaavan tilanteen, milloin on siihen joutumassa.

Asiantuntijoiden mukaan vaaratilanteen tunnistaminen on kuitenkin usein vaikeaa siitä syystä, että uhri ei alkuun ymmärrä joutuneensa rikoksen uhriksi. Lapsi tuntee pelkoa ja saattaa olla lamaantunut, toteavat erityistason seksuaaliterapeutti ja työnohjaaja Maaret Kallio ja Väestöliiton projektikoordinaattori Kirsi Porras Helsingin Sanomissa 9.10.2010. Lapsella ei ole tietoa, millä tavoin hänen tulisi toimia yllättävässä tilanteessa.

Myös vanhemmilta puuttuu tietoja siitä, miten toimia, miten tunnistaa riskit ja kuinka välttää jo ennalta mahdolliset hyväksikäyttäjät. 

Tästä syystä lapsia, nuoria, heidän vanhempiaan ja lasten ja nuorten parissa toimivia tulisi valmentaa tunnistamaan ennalta hyväksikäytön riskitekijät ja toimimaan näissä tilanteissa nopeasti oikein. Näin voitaisiin ennaltaehkäistä hyväksikäyttörikoksia ja sitä kautta mittaamattomia inhimillisiä kärsimyksiä sekä uhrin ja koko perheen elämää varjostavia vaurioita.

Viime aikoina on painotettu ennalta ehkäisevää toimintaa järjestämällä turvataitokasvatusta lapsille jo esikouluikäisistä alkaen. Aihepiiri on jo monissa lasten kanssa toimivissa järjestöissä toiminnan yhtenä osana ja joissakin kunnissa se on otettu perusopetuksen suunnitelmiin.

Kasvatuksessa vahvistetaan lapsen ja nuoren itseluottamusta ja annetaan konkreettisia toimintaohjeita hämmentäviin ja riskejä sisältäviin tilanteisiin. Eri ikävaiheissa tarjotaan valistusta ja harjaannusta vaarojen tunnistamiseen kunkin ikävaiheen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Samoin vanhemmat ja muut kasvattajat sekä lasten parissa toimivat vapaaehtoiset hyötyvät konkreettisella tavalla opastavasta koulutuksesta ja valmennuksesta. Valistustyön tulisi olla säännöllistä ja jatkuvaa, pysyvä osa lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä.

Pietarsaaressa pantiin toimeksi

Kun Pietarsaaressa paljastui yksi pedofiilitapaus, ns. rauhansanalaisuuden piirissä, yli kymmenen kertaa vanhoillislestadiolaisuutta pienemmässä herätysliikkeessä käynnistettiin asiantuntijoiden avulla tiedottamis- ja tukiprojekti. Kokopäiväinen perhetyöntekijä sekä tukiryhmä auttaa vanhempia, uhreja ja muita nuoria  koko seitsemän tuhannan jäsenen uskonyhteisöä kriisissä sekä tukee muutoinkin perheitä kasvatus- ja perhekysymyksissä. Lisäksi liikkeen puhujille järjestettiin tästä kysymyksestä erillinen neuvonpito.

 Miten vanhoillislestadio-laisuuden keskusjärjestö SRK on puolestaan toiminut tilanteessa, kun sen piirissä on keväästä 2010 lähtien paljastunut useita pedofiilitapauksia?

Huhtikuussa 2010 johtokunta oli tehnyt päätöksen ”poikkeuksellisesta toimenpiteestä”. SRK:n johtokunta päätti, että kaikille maallikkopuhujille ja papeille lähetetään SRK:n nimissä kirje, jossa muistutetaan puhujan tehtävän velvoittavuudesta. Kirjeen mukana lähetettiin puhujille Päivämiehen pedofiilitapausta kosketteleva pääkirjoitus sekä Päivämiehessä ja Helsingin Sanomissa julkaistu vastine HS:n 1.5. julkaisemaan reportaasiin ”Syntisten piiri”. Kirjeen sävy oli isällisen suostutteleva, mutta sen sijaan siinä ei kehotettu puhujia ohjaamaan rauhanyhdistyksiä minkäänlaisiin käytännön toimiin alueellaan.

Liperin suviseuroissa tiedotettiin SRK:n johtokunnan asettamasta Koti-työryhmästä, joka pohtii vanhoillislestadiolaisten perheiden tilaa ja niiden tukemisen menetelmiä. Koti-ryhmä  tulee antamaan loppuselvityksen vielä ennen joulua. Työryhmän työhön kohdistuu nyt paljon odotuksia. Tiedossa ei ole, onko ryhmällä käytettävissään lastensuojelun ammattilaisia.

Muutoin SRK:n johdon ulostulossa on keväästä 2010 lähtien huomio kohdistunut rippisalaisuuden rikkomattomuuden vakuutteluun ja rikollisen sielunhoidolliseen menettelyyn. Sen sijaan uhrien auttamiseksi ja uusien hyväksikäyttötapausten ennalta ehkäisemiseksi ei sadan tuhannen suomalaisen hengellisestä toiminnasta vastaava SRK:n johtokunta ei ole ilmoittanut tehneensä vielä mitään. 

Yli 50 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta

Koska ev.-lut. kirkon suurimman herätysliikkeen rauhanyhdistysten piirissä on kasvamassa ennätysmäärä alaikäisiä ja vanhoillislestadiolaisuudessa on viime aikoina paljastunut lukuisia pedofiliatapauksia, lastensuojelun asiantuntijat ehdottivat muutamia vuosia sitten SRK:lle valistus- ja tiedotusprojektia aiheesta. Ehdotettiin keskustelua ja tiedotusta turvataitokasvatuksen perusteista.

He olivat tiettävästi tarjoutuneet myös kirjoittamaan asiasta artikkeleita herätysliikkeen lehtiin. Julkisuuteen saatujen tietojen perusteella asiantuntijat saivat  torjuvan vastaanoton SRK:ssa. SRK ei ole toistaiseksi osoittanut varoja lastensuojelutyöhön eikä pedofilian uhrien auttamiseen. Sen sijaan joissakin paikallisissa rauhanyhdistyksissä on oltu aloitteellisia ja ainakin yritetty tarttua asiaan.

SRK:n puheenjohtaja ja pääsihteeri ovat julkisuudessa kiistäneet, että he olisivat torjuneet asiantuntijoiden ehdotukset.

Erityisesti 1970-luvulta lähtien vanhoillislestadiolaisten perhekoko on kasvanut dramaattisesti. Ehkäisykiellon voimistuttua lapsia ja nuoria on liikkeessä nykyisin luultavasti enemmän kuin minkään muun järjestön piirissä. Koska lapset ja nuoret halutaan juurruttaa liikkeeseen tiiviisti jo pienestä lähtien, SRK:n oma lapsi- ja nuorisotyö on erittäin laajaa ja sen piirissä toimii runsaasti tavallisia vanhoillislestadiolaisia vapaaehtoisina, yli 200 henkilöä vuosittain. Myös heidän keskuudessaan turvakasvatustiedolla olisi käyttöä.

Aikuinen aina vastuussa – laki suojaa alle 18-vuotiasta

Hyväksikäytön teon hetkellä lapsen kokemus on usein sekavaja pelottava. Hän kokee hämmennystä, epätodellisuuden kokemusta, hän kokee ettei ymmärrä tilannetta, hänellä on kokemus siitä että hän ajautuu pakotettuna mukaan johonkin sellaiseen mihin ei tahtoisi.

Hämmentävä ja outo, samalla uhkaava ja pelottava kokemus nostaa lapselle mieleen vahvasti tunteen omasta syyllisyydestä ja häpeästä. Tästä syystä hänen ei ole useinkaan helppoa puhua asiasta vanhemmille, saati viranomaisille.

Hyväksikäyttöä on usein edeltänyt hyväksikäyttäjän määrätietoinen, pitkäaikainen luottamussuhteen luominen ja keskinäisen yhteisymmärryksen rakentaminen uhrin kanssa. Pedofiili luo usein lapselle – ja myös tämän lähipiirille – petollisen uskottavan kuvan itsestään miellyttävänä ja ystävällisenä henkilönä. Sitä hämmentävämpää lapselle on hänen oma kokemuksensa pelosta, kauhusta, kivusta, ahdistuksesta ja oman ruumiin riistämisestä.

Lapsille ja nuorille tulisi tehdä jo ennakolta selväksi se, että aikuinen on aina vastuussa teoistaan ja laki suojaa alle 18-vuotiasta.

Samoin on kerrottava, että vaikka hän olisi joutunut syystä tai toisesta alistunut tekoihin vastaan panematta, aikuinen on kaikissa tapauksissa vastuussa teoista, ei lapsi.  

Mitä konkreettisemmin lapsen ja nuoren kanssa pohditaan toimintatapoja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän tunnistaa vaaratilanteen ja osaa suojella itseään sekä hakea apua.

Ennaltaehkäisyohjelmia ei kuitenkaan voida toteuttaa käytännössä ilman resursseja, vanhempien opastusta ja ammattilaisten asiantuntevaa tukea.

Ennaltaehkäiseminen on kuitenkin lastensuojelun ensimmäinen askel. Se on aina helpompaa ja inhimillisempää kuin päästää tilanne siihen että jäljellä on vain mahdollisuus jo tapahtuneiden vahinkojen korjaamiseen. Rauhanyhdistysten lapsi- ja nuorisotyö olisi oivallinen foorumi lasten turvakasvatukselle.

Hyväksikäyttö on pitkälle piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon. Osa tapauksista on sellaisia että ne tulevat lastensuojeluviranomaisten tietoon, mutta eivät etene koskaan poliisille asti. Vuonna 2009 Suomessa tehtiin poliisille yli tuhat rikosilmoitusta lapsen hyväksikäytöstä. Asiantuntijat olettavat, että vain osa tapauksista päätyy koskaan oikeuskäsittelyyn.

 *      *      *

Ajattelemisen aihetta antoi Lucas.

Lue lisää:

Hyväksikäyttö pitää kitkeä pois. Helsingin Sanomat 16.5.2010. Pääkirjoitus.

Seppo Häkkinen: Rippisalaisuus ja vaitiolovelvollisuus 

Insestiepäilty toimii yhä lestadiolaisten luottamustehtävässä. Iltalehti 29.9.2010. (STT:n uutinen.)

Maaret Kallio ja Kirsi Porras: Hyväksikäyttö etenee usein vaivihkaa uhrin huomaamatta. Helsingin Sanomat 9.10.2010.

Lasse Kerkelä & Katja Kuokkanen: Ison rauhanyhdistyksen ex-johtajaa epäillään hyväksikäytöstä – Luottomies vangittu insestistä. Helsingin Sanomat 29.9.2010, A6.

Laestadiernas Fridsföreningars Förbund r.f.:n (LFF:n) kannanotto 18.1.2010. (Ruotsinkieliset rauhansanalaiset, joiden keskuudesta paljastui hyväksikäyttötapaus)

Merja Laitinen  ja Johanna Hurtig (toim.): Pahan kosketus. Ihmisyyden ja auttamistyön varjojen jäljillä. Jyväskylä: PS-kustannus, 2002. 

Kaija Lajunen, Minna Andell , Leena Jalava , Kaija Kemppainen , Marjo Pakkanen Marjo ja Mirja Ylenius-Lehtonen:  Turvataitoja lapsille: Turvataitokasvatuksen oppimateriaali. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2005.

Lastensuojelu ja salarippi. Päivämies 28.7.2010, pääkirjoitus.

Lastensuojeluilmoitus. lastensuojelun käsikirja.

Lucas: Syytteet insestistä

Maria Lähteenmäki: Suljetun yhteisön pimeä puoli

Pedofiilikohu ei yllättänyt. Johanna Hurtigin haastattelu. Kaleva 16.1.2010.

Pedofiliaskandaali myrskyää lestadiolaisyhteisössä. YLE, Keski-Pohjanmaa 8.1.2010.

SRK:n kirje puhujille pedofilian torjumisesta 2010

Tutkimus lasten suojelusta uskonnollisissa yhteisöissä käynnistymässä (Johanna Hurtig)

Uskovaisten miesten saamat hyväksikäyttötuomiot pitkiä (Johanna Hurtigin haastattelu HS:ssa)

5 kommenttia

Kategoria(t): epäily, insesti, kannanotot, lapset, lapsuus, mielenterveys, nuoret, perhe, rauhanyhdistys, syyllisyys, vastuullisuus, väkivalta, yhteisö

5 responses to “Unohtuiko lastensuojelu, SRK?

  1. katsoja

    Tuon Inhimillinen tekijä on jo nyt Ylen Areenalla, katsoin sen sieltä eilen.

  2. (Nimetön)

    Mikä on syy että lasten hyväksikäyttäjiä on juuri lestad.liikkeessä paljon? Taas on vanhoillislestadiolaiselle miehelle jaettu pedofiliatuomio. Kalevassa sanotaan että mies on ollut seurakunnan työntekijä.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/sukulaistyttoa-hyvaksikayttaneelle-miehelle-ehdollista-vankeutta/879818

  3. Katriina Haapakoski

    Hienoa, miten olette ottaneet osaa ajatuksillanne lasten hyväksikäytöstä. Silloin kun hyväksikäyttö paljastuu, se koskettaa todella monia ihmisiä… ei ainoastaan yhtä perhettä, vaan koko suku, kummit, ystävät, opettajat jne. menettävät yöunensa, kun miettivät, miten näin pääsi käymään. Kiitos ja anteeksi kaikille, jotka ovat olleet meidän tukena tämän raskaan asian kanssa.
    Pedofilia on asia, mistä ei voi syyttää tai sormella osoittaa jotakin tiettyä ryhmää tai rotua tai uskontoa… noita sairaita ihmisiä on joka paikassa. Minusta pedofiili on paholainen ihmisen vaatteissa, siinä ihmisessä ei ole mitään hyvää, vaan pahuus on vallannut hänen mielensä…

    • Omat Polut -toimitus

      Kiitos ystävällisestä palautteestasi, Katriina H. Sinulle ja tyttärellenne kuuluu suurkiitos siitä, että teitte suuren palveluksen monille uhreille julkistamalla asian ja antamalla sille kasvot. Toivottavasti olette saaneet tästä kiitosta, sillä sen olette ansainneet. Asia on niin vaikea että harva pystyy samaan. Kuultuaan määrätietoisesta toiminnastasi äitinä on moni muukin voinut rohkaistua hakemaan itselleen oikeutta.

      Näinhän se juuri on, että kyseessä on universaali ilmiö, ei minkään yksittäisen ryhmän sisällä keksitty. Juuri siksi tietysti kaikkien ryhmien ja uskontojen sisällä tulee kyetä tunnistamaan vaarat ja omassa yhteisössä mahdollisesti piilevat mekanismit, jotka tarjoavat hyväksikäyttäjälle tilaa. Kaikissa uskonnoissa täytyy kyetä suojelemaan lapsia ja nuoria ennalta. Vaikenemisen kulttuuri suojelee vain rikollisia, mutta ei estä ennalta rikoksia eikä auta uhreja.

  4. Dacapo

    En tiedä kuinka nämä ”uskovaiset”voi yleensä kuvitella
    saavansa tekonsa koskaan anteeksi,ovat törkeimmästä
    päästä olioita mitä maapallo voi päällään kantaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s