Risto Leppänen ja Martti Nissinen: Raamattunäkemykset ja homoseksuaalisuus


Vanhoillislestadiolaiset ovat SRK:n vuosikokouksessa tuominneet homoseksuaalisuuden synniksi ja siveettömyydeksi. (Oikea ja väärä –kannanotto 2005.)

Sitä vastoin viisi ev-lut. kirkon piispoista suosittaa samasukupuolisten parisuhteiden siunaamista (Irja Askola, Mikko Heikka, Kari Mäkinen, Wille Riekkinen, Björn Vikström), ja kaikki piispat ovat yhdessä esittäneet kirkolliskokoukselle parisuhteen puolesta rukoilemista kirkossa. Yli 60% seurakuntavaalien ehdokkaista kannattaa joko siunaamista tai avioliittolain mahdollisesti muututtua kirkollista vihkimistä. Piispojen erilaiset ratkaisut saattavat johtua  erilaisista raamattunäkemyksistä.

Teologi Risto Leppänen, joka on itse vanhoillislestadiolainen, on eritellyt evl-kirkon pappien raamattukäsityksiä haastattelemalla 22 pappia väitöskirjassaan Raamattu ja papit (Helsingin yliopisto 2010). Leppänen työskentelee arkkipiispa Kari Mäkisen avustajana.

Pappien raamattunäkemykset vaihtelevat – myös vanhoillislestadiolaisuudessa

Kristittyjen on usein vaikea päästä yhteisymmärrykseen varsinkaan eettisissä kysymyksissä, koska Raamattua luetaan erilaisten raamattunäkemysten muodostaman Raamatun tulkinnan kautta. Tämä ilmenee esimerkiksi suhtautumisessa seksuaalisuuteen yleensä, samoin muun muassa homoseksuaalisuuteen ja naisten asemaan kirkossa.

Fundamentalistisen raamattunäkemyksen mukaan Raamattu on sanasta sanaan johdonmukainen, ikuiseksi totuudeksi tarkoitettu kokonaisuus, jota tulkitaan kirjaimellisesti, ottamatta huomioon yli 2000 vuoden takaisen yhteiskunnan arvoista ja historiallisesta tilanteesta johtuvista tosiasioita, piittaamatta Raamatun sisäisisstä ristiriitaisuuksista ja 2000 vuoden mittaan kehittyneestä tieteellisestä tiedosta.

Näin ollen fundamentalistit suhtautuvat homoseksuaalisuuteen tavallisesti varsin kielteisesti.

Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa taas painotetaan historiallisen tietämyksen ja  tieteelliseen tutkimukseen nojaavan päättelyn merkitystä Raamatun tulkinnassa, jolloin tulkinnat homoseksuaalisuudesta voivat olla yhtälailla myönteisiä kuin kielteisiäkin.

Mitä taas fundamentalismilla voidaan ymmärtää? Siitä on Juhani Huttusen perusteellinen katsaus täällä.

”Mitä ulkokohtaisempi suhde ihmisellä on Raamattuun ja kristinuskoon, sitä vähemmän sen ristiriitaisuudet ovat hänelle ongelma”, on raamatuntutkimuksen professori Heikki Räisänen todennut.

Leppänen: neljä erilaista raamattunäkemystä

Vain osa evankelis-luterilaisen kirkon papeista tulkitsee Raamattua niin, että se yksiselitteisesti kieltää homoseksuaalisuuden.

On kuitenkin mahdollista, että kaikkien vanhoillislestadiolaistenkaan pappien kanta ei ole asiassa yhtenäinen. Suhtautuminen homoseksuaaleihin riippuu pitkälle papin henkilökohtaisesta raamattunäkemyksestä. Teologi Risto Leppänen tutki 22 papin raamattunäkemyksiä vääitöskirjassaan.

Leppäsen mukaan papiston niiden edustajien keskuudessa, joita hän haastatteli (8 naista ja 14 miespappia), ilmeni neljä erilaista raamattunäkemystä.

Yhden näkemyksen mukaan Raamattu on Jumalan sanaa ja täydellinen totuus. Tähän ryhmään lukeutui kuusi miespappia.

Toisen ryhmän, pohdiskelevien pappien, mukaan Raamattu sisältää Jumalan sanaa ja on perusluonteeltaan kirja pelastuksen sanomasta (viisi miestä ja yksi nainen).

Kolmas ryhmä korostaa pyhyyttä ja sallivaa rakkautta (seitsemän naista ja yksi mies).

Raamattua inspiroivana kirjoituskokoelmana pitävälle neljännelle ryhmälle on tärkeää rationaalinen raamattusuhde (kaksi miestä).

– Kaikki haastattelemani papit haluavat sanoutua irti Raamatun tulkinnan ääripäistä. Yhtäältä siitä, että Raamattu on kivenkovasti ja kirjain kirjaimelta faktaa, ja toisaalta myös sellaisesta relativismista, jonka mukaan mikään Raamatussa ei olisi totta.

– Tutkimuksen perusteella pyhyyttä ja sallivaa rakkautta korostava tulkinta olisi tyypillisempää naispapeille kuin miespapeille, toteaa Risto Leppänen.

Herätysliiketaustaisten pappien raamattukäsitykset 

Raamattua täydellisenä totuutena pitävien joukkoon kuuluu rukoilevaisuuteen, Paavalin synodiin, viidesläisyyteen ja vanhoillislestadiolaisuuteen sitoutuneita pappeja.

Pohdiskelevien pappien joukossa on niin evankelisuuteen, vanhoillislestadiolaisuuteen, viidesläisyyteen kuin karismaattisuuteenkin lukeutuvia. Salliville papeille retriitti- ja Taizé-yhteisöt muodostavat leimallisen hengellisen taustan. Rationaalisuutta korostavat papit määrittelivät itsensä väljästi lähinnä herännäisyyteen kuuluviksi.

Vanhoillislestadiolaisuuden sisällä voi siis toimia pappeja, joilla on keskenään erilainen raamattunäkemys. Toinen tuomitsee homoseksuaalit ”perverssi-ilmiönä”, kuten SRK:n pääsihteeri Aimo Hautamäki suviseura-alustuksessaan tehnyt. Mutta toinen lestadiolaispappi saattaa pitää heitä yhdenvertaisina lähimmäisinä, joiden sitoutuneen parisuhteen puolesta voi rukoilla, ja sen voisi jopa siunata – jos kirkolliskokous joskus tähän myöntää luvan.  

Nissinen: Raamatusta ei pidä hakea vastausta jota siellä ei ole

Martti Nissinen on teologian tohtori ja Helsingin yliopiston professori. Hänen erikoisalansa on eksegetiikka, tieteellinen raamatuntutkimus. Hän on sitä mieltä, ettei Raamattu sano homoseksuaalisuudesta mitään.

 – Miten niin ”ei sano mitään”? Onhan Raamatussa viisi kuusi kohtaa, joissa puhutaan miesten kanssa makaavista miehistä…

 – No, katsotaan, Nissinen sanoo ja ottaa kirjan työpöydältään. Hänen painoksensa ovat alkukielisiä, Vanha testamentti hepreaa, Uusi testamentti kreikkaa.

 Ensimmäinen Mooseksen kirja, 19. luku, kertomus Sodoman pahuudesta.

Sodoman kaupunkiin saapuu kolme miestä, enkeliä. Loot tarjoaa heille yösijan. Illalla Lootin talon eteen kerääntyvät kaikki kaupungin miehet. He huutavat Lootille.

”Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät!”

”Hyvät miehet, älkää sentään tehkö niin pahaa tekoa”, vastaa Loot ja tarjoaa miehille kahta tytärtään.

 – Eikö tässä puhuta homoseksuaalisuudesta, ihan suoraan?

 – Ei, sanoo Nissinen ja esittää muutaman kysymyksen.

 – Kaikki Sodoman kaupungin miehet olisivat siis homoja, koko miespuolinen väestö? Olisiko sellainen skenaario millään tavalla mahdollinen? Ja miksi he kaikki haluaisivat näitä Lootin taloon tulleita miehiä? Ovatko vieraat kerta kaikkiaan niin komeita, että heitä on saatava? Eikä Loot poloinen sen vertaa tiedä kaupungin miesten suuntautumisesta, että tyrkyttää heille tyttäriään!

 – Kyse on vallasta, hierarkiasta, Nissinen sanoo. Siitä, kuka määrää. Loot, itsekin muualta tullut, kutsuu luokseen vieraita.

 – Nämä muukalaiset ovat uhka, heitä on nöyryytettävä. Eikä mitään häpeällisempää ole kuin miehen raiskaama mies. Loot yrittää tarjota korvikkeeksi tyttäriään, sillä ”vieraan kunnia on isännän kunnia”.

 – Entäs muut kohdat sitten? Kolmas Mooseksen kirja, luvut 18 ja 20. Kirje roomalaisille, 1. luku. Ensimmäinen kirje korinttilaisille, 6. luku.

 Nissinen selittää jokaisen jakeen. Patriarkaaliset perhesuhteet, yhteiskunnalliset valtasuhteet, väärän jumalan palveleminen, huoraaminen…

Ihmisen ei ole hyvä olla yksin

 – Homoseksuaalisuus on vasta meidän aikamme kysymys. Aina on ollut samaan sukupuoleen suuntautuneita ihmisiä, ja heitä on siedetty sen mukaan kuin yhteisöjen roolimallit ovat sallineet.

 Homoseksuaalisuuden käsite keksittiin 1800-luvun lopulla. Vasta silloin syntyi ajatus, että seksuaalinen suuntautuminen on yksilöllinen ominaisuus, toteaa Nissinen.

 Ylipäätään tieteeseen perustuva tietämys ihmisen seksuaalisuudesta on vasta hyvin nuorta. Klassinen esimerkki on, että vasta 1800-luvun alkupuolella ihmiskunnalle selvisi se, mistä naisen kuukautisissa on kyse.

–  Ongelma on se, että Raamatusta yritetään löytää vastauksia, joita siellä ei ole. Nissinen sanoo. – Kirurgisesti poimitaan jakeita ja irrotetaan ne asiayhteydestään.

 Hän panee nahkakantiset kirjat kiinni. Ja ihmettelee.

 – Miten homot, ”pienen pieni vähemmistö”, nousee niin tärkeäksi kysymykseksi, että kokonaiset kirkkokunnat repeävät.

 – Kauhu on syvemmällä, hän sanoo. – Ajatellaan, että tässä katoavat viimeisetkin perinteisen, patriarkaalisen yhteiskunnan tuntomerkit. Se ihmisiä pelottaa ja ahdistaa.

 Muttei Nissistä. Hän muistuttaa, mikä lopulta on Raamatun suurin huoli. Miltä se haluaa kiivaimmin ihmistä varjella?

 – Yksinäisyydeltä.

Samaan perustavanlaatuiseen näkökohtaan ihmisyydessä viittasi arkkipiispa Kari Mäkinen haastattelussaan 2009:

– Yksinäisyys on yksi modernin kulttuurin traagisimpia asioita. Yksinäisyyden murtavalle parisuhteelle on annettava täysi tuki.

”Ihmisen ei ole hyvä olla yksin.”

*      *      *

(Jutussa siteerattu Elina Järvisen artikkelia Irtiottoja – Kimmo syntyi vanhoillislestadiolaiseksi. Suomen Kuvalehdessä nro 50, 2007.)

(R.K.)

Lue lisää:

Arkkipiispa: Kirkon tuettava homoja ja homopareja. Kirkolliskokouksen avajaispuhe 8.11.2010. Kotimaa24 uutiset.

Kaisa Halonen: Kiehtovan inhimillinen Raamattu. Heikki Räisäsen haastattelu.Vantaan Lauri 24.5.2007

Vesa Hirvonen. Homoseksuaalisuus ja luterilaisen kirkon oppi. Julkaisematon esitelmä. Kirkot ja homoseksuaalisuus, verkkolähteitä. Kirkon tutkimuskeskus.

Vesa Hirvonen: Näkökohtia rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisesta. Teologinen Aikakauskirja 2/2007. Kirkot ja homoseksuaalisuus, verkkolähteitä. Kirkon tutkimuskeskus.

Juhani Huttunen: Raamatulla päähän. Kirkko ja kaupunki 20.9.2010.

Joonas Josefsson: Rohkeutta homoseksuaalisuuden kohtaamiseen. Piispa Kari Mäkisen haastattelu. Kirkko ja Me 17.9.2009.

Elina Järvinen: Irtiottoja – Kimmo syntyi vanhoillislestadiolaiseksi. Suomen Kuvalehti 50/2007.

Matti Korhonen: Väitöskirja paljastaa eroja nais- ja miespappien raamattunäkemyksissä. Uusi Tie 18.5.2010.

Kun perheenjäsen kertoo olevansa homo

Juhani E. Lehto & Camilla Kovero: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana. Lilith 2010.

Heikki Leppä: Eksegeesistä saarnaan. Helsingin yliopisto.

Risto Leppänen: Pappi ja Raamattu: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien suhde Raamattuun. Helsinki: Helsingin yliopisto 2010.

Tuukka Matilainen: Ristiriitojen Raamattu. Iltalehti 18.10.2010.

Martti Nissinen: Historiallinen raamatuntutkimus ja kriittinen historiantutkimus. Helsingin yliopisto.

Martti Nissinen: Raamattu ei käytä valtaa. Helsingin Sanomat 24.10.2010, s. C13 , Mielipide.

Oikea ja väärä. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. Vuosikokouksen 2.7.2005 kannanilmaisu.

Parisuhdelain seuraukset kirkossa: piispainkokouksen selvitys kirkolliskokoukselle 2010. (Pohjana kirkolliskokouksessa käsittelylle keväälläja syksyllä 2010.)

Mikael Pentikäinen: homojen parisuhteille tasavertainen asema

R. K.: Nöyryyttävä päätös: kirkko ei kohtele homoseksuaaleja yhdenvertaisina seurakunnassa

Heikki Räisänen: Raamattunäkemystä etsimässä. Helsinki: Gaudeamus 1986. Teoksen 14. luku, s. 143-151. Erillisjulkaisu, Helsingin yliopiston opiskelijakirjasto.

Samaa sukupuolta olevien avioliitto (Wikipedia)

Synti vai siunaus. Homoseksuaalit, kirkko ja yhteiskunta. Toim. Martti Nissinen ja Liisa Tuovinen. Kirjapaja 2003.

Lauri Thurén: Mikä olisi hyvä raamattunäkemys. Sana 7.10.2005.

Uskovaisena rekisteröidyssä parisuhteessa?

Vanhemmilleni olen kuin kuollut – vanhoillislestadiolainen homo toivoo keskustelua liikkeen sisälle

Homoparien puolesta voidaan rukoilla. YLE uutiset 12.11.2010.

Janne Villa: Heikki Räisänen tuntee munaskuitaan myöten ”rosoisen Raamatun”. Kirkko ja Kaupunki 10.10.2006.

Mainokset

7 kommenttia

Kategoria(t): arvot, evankelis-luterilainen kirkko, fundamentalismi, historia, homoseksuaalisuus, identiteetti, ihmisarvo, ihmisoikeudet, Jumalan sana, kannanotot, kiellot, kontrollointi, kristinoppi, leimaaminen, normit, opilliset kysymykset, perhe, Raamattu, Raamatun tulkinta, retoriikka, seksuaalivähemmistöt, suvaitsevaisuus, syrjintä, tasa-arvo, tuomitseminen, tutkimus, vallankäyttö, vastuullisuus, yksinäisyys

7 responses to “Risto Leppänen ja Martti Nissinen: Raamattunäkemykset ja homoseksuaalisuus

  1. (Nimetön)

    Ja – Uudesta testamentista ei löydy mukamas mitään mainittavaa?

    • Entiijjä

      Se ei jää epäselväksi että Jumala rakastaa sekä homoja että heteroita ja aivan kaikkia jotka Hän on tänne luonut. Jeesus opetti, että rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Se tarkoittaa että on kohdattava toinen ihminen kristillisesti elikkä ”armo edelllä”, Kristuksen mielellä.

      ”Raamatullisuudella” voi monesti lyödä kristillisyyttä päähän. Mutta silloin emme toimi Kristuksen mielellä. Raamatussa on paljon omaan aikaansa liittyviä ajatuksia, ja meidän on kyettävä näkemään ja lukemaan tekstit Jeesuksen opetuksen kokonaisvalotuksessa. Ei pidä ripustautua yksittäiseen lauseeseen, vaan kysyä: miten minä vastaan rakkauden käskyyn.

  2. Efva

    Moni lestadiolainen ei-hetero joutuu elämään lähisukulaistensa suhteen ikäänkuin löysässä hirressä. Lähimmät perheenjäsenet eivät merkitsekään turvallisuutta ja hyväksyntää kuten ”tavallisessa” perheessä, vaan he saattavat yhdessä hetkessä olla hyvissä väleissä ja sitten taas yhtäkkiä kieltää rakkautensa ja hyväksyntänsä ei-heterolta perheenjäseneltä.

    Tämä tekee lähisuhteet äärettömän raskaiksi. Lisäksi rauhanyhdistyksellä joutuu salailemaan asioita eikä seurustelusuhdetta sallita.

    Moni vl-homo joutuu ratkaisemaan asian niin että muuttaa elämään kauaksi suvustaan. Tällöin tukiverkosto on luotava alusta asti uudestaan. Aina se ei onnistu. Itsemurhat ja hyväksikäytetyksi joutuminen ovat homojen keskuudessa paljon yleisempiä kuin enemmistön keskuudessa.

    Mahdollisuus sitoutuneeseen ja elämänmittaiseen yhteisön hyväksymään parisuhteeseen ja salailematta elämiseen vähentäisi itsemurha-alttiutta ja olisi hyvän, kristillisen elämän tuki uskovaisille homoseksuaaleille.

    Ei voi kuin ihmetellä, että vanhoillislestadiolaiset eivät salli uskovaisten homojen vastuullista kiintymyssuhdetta. SRK:n kanta on mitä suurinta sydämettömyyttä.

    Siellä missä ei haluta tukea heikompia, siellä ei ole Kristuskaan.

  3. telson

    Kun on kyseessä homoseksuaalisuus, on usein saatettu sanoa ja esittää se peruste, että se on synnynnäistä ja ettei sille voi mitään. On saatettu sanoa, että jotkut ovat syntyneet homoseksuaaleiksi ja siksi heidän on vain hyväksyttävä tämä identiteetti.
    Kuitenkin, jos tutkitaan homoseksuaalisuuden syntyä, ei ole voitu löytää yhtäkään perinnöllistä syytä sille. Ei ole löydetty mitään geeniä tai muuta sellaista, joka voisi aiheuttaa sen. Vakuuttavat löydöt ovat jääneet puuttumaan.
    Sensijaan paljon oleellisempia tuntuvat olevan määrätyt taustatekijät ja erityispiirteet, joita seuraavassa luetellaan. Nämä tekijät ovat löytyneet toistuvasti useissa tutkimuksissa ja haastatteluissa, joita on tehty, ja ehkä jotkut voivat tunnistaa joitakin näistä taustatekijöistä – jotka useimmiten liittyvät ihmissuhteisiin – omikseen.

    http://www.jariiivanainen.net/Homoseksuaalisuudesta_vapautuminen.html

  4. Efva

    Nykykäsityksen mukaan homoseksuaalisuus ja heterous määrittyvät sikiön tietyssä neurofysiologisen kehityksen vaiheessa. Tutkimustulokset viittaavat siihen että keskeisiä ovat sikiönkehitykseen vaikuttavat hormonaaliset tekijät. Äiti tai sikiö eivät siis voi asiaan vaikuttaa mitenkään tietoisesti. Homo- ja heteroseksuaalien aivoissa on todettu rakenteellisia eroja. Berliinin Humboldt-yliopiston professori, neurofysiologi ja endokrinologi Günter Dörner tutkimusryhmineen osoitti, että tietyissä sikiönkehityksen vaiheissa sikiöön äidistä tuleva nais- ja mieshormonin määrä vaikuttaa aivojen kehitykseen. Aivot kokevat kypsyessään joko maskulinisaation tai feminisaation, mikä heijastuu tuntemuksiin omasta sukupuolesta ja suuntaa seksuaalisia taipumuksia ja seksuaalista käyttäytymistä.
    Tutkimuksia on tehty myös evoluutiopsykologisesta ja –biologisesta näkökulmasta. On arvioitu, että myös geneettiset tekijät osallistuvat sukupuolisen taipumuksen määräytymiseen ainakin osalla homoseksuaaleista. Todennäköisesti kyse ei kuitenkaan ole yhdestä geenistä, vaan paljon monimutkaisemmasta mekanismista, johon vaikuttavat sekä biologiset että sosiaaliset tekijät.

  5. Monet tahot koittavat sabotoida ja vääristellä Raamatun sanan (Jumalan sanan) opetuksen ja sanoman oman agendansa tähden. Eräs tällainen taho on ARCUS ekumeeninen sateenkaariryhmä. ARCUS on ekumeeninen sateenkaarityhmä, johon kuuluu kirkkojen työntekijöitä ja kirkkojen toiminnassamukana olevia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. ARCUS ryhmällä on yhteyksiä mm. Yhteys-liikkeeseen, Seta:aan, kansainvälisiin homo- ja lesbojärjestöihin. ARCUS mainostaa olevansa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kristittyjen ryhmä.

    ARGUS opettaa, että homoseksuaalisuutta vastaan on yleensä esitetty kaksi kohtaa, joiden oletetaan tuomitsevan homoseksuaalisuus. ARCUS:in mukaan 1 Kor 6:9 ja 1 Tim 1:10:ssa on sana arsenokoites, joka on tulkittu homoseksuaalisuudeksi, mutta ARCUS:in mukaan arsenokoites sana on Raamatuntutkijoillekin epäselvä. ARCUS opettaa, että arsenokoites sana on mahdollisesti Paavalin itsensä keksimä sana, sillä sanaa ei löydy kreikankielisistä teksteistä ennen Paavalin tekstejä.

    ARCUS:in opetus ja tulkinta on väärä, sillä käsite ja ajatus arsenokoites löytyy kreikankielisestä tekstistä, eli Septuagintasta, joka tehtiin noin pari sataa vuotta ennen Herran Jeesuksen syntymistä. Juutalaiset käänsivät kreikankielisen Septuaginta käännöksen Egyptin Aleksandriassa, koska juutalaisia eli hajaannuksessa (diaspora) ja osa heistä oli sulautunut ympärillä olevien kansojen kieliin eikä osannut enää kunnolla hepreaa. Tämän tähden he käänsivät VT:n kirjoitukset hepreankielestä kreikankielelle.

    Arsenos tarkoittaa miestä ja koiten petiä. 1 Moos 18:22 ja 20:13 opettavat, että mies ei saa maata (seksuaalinen akti) miehen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan. Arsenokoites sanan alkuperä tarkoittaa homoseksuaalista toimintaa ja homoseksuaalia. Tästä on selkeästi todisteena Septuagintan jakeet 1 Moos 18:22 ja 20.13, sillä juutalaiset käänsivät sanat arsenos koiten kuvaamaan miesten välistä seksiä (homoseksuaalisuus), joka on syntiä ja Jumalan tahdon vastaista. Paavali ei keksinyt Uuteen Testamenttiin sanaa arsenokoites, vaan se oli jo olemassa käsitteenä VT:ssa, jossa se tarkoittaa homoseksuaalisuutta.

    Juutalaiset oppineet käänsivät 1 Moos 18:22 sekä 1 Moos 20:13 kohdissa kreikankielisessä Septuagintassa sanoilla arsenos koiten kuvaamaan homoseksuaalisuutta, jonka Raamattu kieltää. Raamatun todistus on siis selkeä siitä, että arsenokoites tarkoittaa homoseksualistista aktia sekä homoseksuaalia. Täten on myös selvää, että Raamatussa esiintyvät sanat arsenos koiten tarkoittivat VT:n aikaisille juutalaisille homoseksuaalisuutta sekä arsenokoites tarkoitti UT:n kirjoittajille homoseksuaalisuutta.

    tekstin lähde; http://koti.phnet.fi/petripaavola/homoseksuaalisuusjaRaamattu.html

  6. komm

    ”Martti Nissinen on teologian tohtori ja Helsingin yliopiston professori. Hänen erikoisalansa on eksegetiikka, tieteellinen raamatuntutkimus. Hän on sitä mieltä, ettei Raamattu sano homoseksuaalisuudesta mitään. ”

    ”- Homoseksuaalisuus on vasta meidän aikamme kysymys. Aina on ollut samaan sukupuoleen suuntautuneita ihmisiä, ja heitä on siedetty sen mukaan kuin yhteisöjen roolimallit ovat sallineet.

    Homoseksuaalisuuden käsite keksittiin 1800-luvun lopulla. Vasta silloin syntyi ajatus, että seksuaalinen suuntautuminen on yksilöllinen ominaisuus, toteaa Nissinen.”

    Tuo väite vaikuttaa ristiriitaiselta. Jos ja kun AINA on ollut samaan sukupuoleen suuntautuneita ihmisiä, niin ei homoseksuaalisuus silloin ole ”vasta meidän aikamme kysymys”. Nuo väitteet ovat keskenään ristiriidassa.

    En ole Raamatun tulkinnan asiantuntija. Mutta sen verran ihan maalaisjärjellä ymmärrän, että homoseksiin liittyviä kohtia taitavat olla myös ihan mies-nainen -suhdetta käsittelevät kohdat. Jos vaikkapa Jeesus opettaa, että avioliitossa nimenomaan mies ja nainen liittyvät toisiinsa, ja jos tämä opetus on jatkuvasti läsnä läpi Raamatun, niin aika isolta osalta Raamattua pitää silmät ummistaa, jos haluaa väittää, ettei Raamattu sano aiheesta mitään. Toinen asia on se, että pitääkö siitä, mitä Raamattu kertoo. Mutta sen sanoma on tältä osin aika yksiselitteinen, jos Raamattua pyrkii lukemaan avoimin silmin. Jopa Räisänen on tämän huomannut.

    Kyse on tällöin vähän vastaavasta asiasta kuin mitä ns. väärän rahan kohdalla puhutaan. Ei tarvitse opettaa erikseen kaikkia mahdollisia väärennösvaihtoehtoja. Aidon rahan tunnistamiseksi riittää, että tuntee oikean rahan, ja vertaa toista rahaa siihen. En tällä sano homoseksuaalisuutta väärennökseksi. Pointtini on verrata sitä, että Raamatussa ei ylipäätäänkään opeteta ihan loputtomasti listoja siitä, miten EI tule elää. Esimerkiksi seksuaali-teeman äärellä erilaisia väärinkäytösmahdollisuuksia lienee lukemattomia. Jos kaikki mahdolliset väärinkäytösmahdollisuudet olisi luetellut, ei Raamattuun muuta olisi mahtunutkaan. Pääperiaatteena on ohjaaminen siinä, miten TULEE elää.

    Nähdäkseni Raamattu aika vahvasti ohjaa elämään joko miehen ja naisen välisessä avioliitossa, tai vaihtoehtoisesti selibaatissa. Tuon opetuksen seuraukset koskevat kuitenkin myös homosuhteita, vaikkei niistä erikseen Raamatussa kovin monessa paikassa puhutakaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s