Testaa mihin uskot, mittaa uskonnon tuntemuksesi!


Pew Forum on Religion & Public Life -tutkimuslaitos on tehnyt selvityksen, miten hyvin eri katsomuksia kannattavat amerikkalaiset ihmiset ovat perillä uskonnoista.

Kyselyssä 3 500 vastaajasta vain kahdeksan henkilöä osasi vastata täysin oikein jokaiseen 32 kysymykseen.

 Kysymykset koskettelevat Raamatun henkilöitä ja opetusta, muita uskontoja sekä jonkin verran myös Yhdysvaltain perustuslain ja uskonnon suhdetta.

Selvitys tuotti myös sen yllättävän tuloksen, että Yhdysvalloissa ateistit ja jumalan olemassaoloon epäilevästi suhtautuvat agnostikot omasivat selvästi paremmat tiedot uskonnoista kuin eri kirkkokuntiin kuuluvat uskovaiset. Vaikuttaa siltä, että amerikkalaiset uskovaiset eivät tunteneet edes oman uskontonsa perusasioita.

Kaikkein heikoimmin uskontoon liittyviin kysymyksiin osasivat vastata eteläisten osavaltioiden niin sanotun raamattuvyöhykkeen asukkaat.

Testaa oma tietämyksesi!

Entä me? Voit nyt testata oman tietämyksesi varsinaisesta tutkimuksesta supistetulla testillä. Relogious Knowledge Quiz -testissä on vain 15 kysymystä (vie aikaa noin kolme minuuttia).

Vaikka muutamassa kysymyksessä näkökulma on USA-lähtöinen, useimmat suomalaisen peruskoulun läpäisseet selvittävät testin suht korkein pistein ja päihittävät kevyesti enemmistön amerikkalaisista.🙂

Kun olet tehnyt testin, saat nähdä omien tulostesi vertailut amerikkalaisvastaajien eri ryhmien tulosten kanssa. Luultavasti pääset siihen yhden prosentin porukkaan, joka ratkaisi kysymyksistä vähintään 90% oikein. Kannattaa siis kokeilla!

Mutta koska amerikkalaistesti oli aivan liian helppo, voit haastaa asiantuntemuksesi ja panna  BBC:n testillä oman kristinuskon ja Raamatun tuntemuksesi todelliseen tulikokeeseen!

Yli 80 prosenttia maailman ihmisistä uskoo jumaliin

Valtaosa maailman ihmisistä katsoo uskovansa jonkin uskonnon oppien mukaisesti ja kuuluvansa jonkin uskonnon piiriin. Suomalaisista 17,7% ja amerikkalaisista 16% ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Arviot uskonnottomien osuudesta maailman väestössä vaihtelevat eri lähteissä 9 :n ja 20 prosentin välillä (Zuckerman 2010). 

Tämä ei tietenkään merkitse sitä, että kaikki uskonnottomat olisivat ateisteja. Onhan osa ihmisistä neutraalin välinpitämättömiä uskonnollisten kysymysten suhteen.

Välinpitämättömiä on paljon myös heissä, jotka kuuluvat johonkin uskonnolliseen yhteisöön. Tavallisesti he sanovat itseään sekularisoituneiksi, maallistuneiksi yhteisön jäseniksi. Heille jotkin uskonnon tavat tai elämän taitekohtiin liittyvät rituaalit saattavat olla edelleen läheisiä, vaikka niiden hengellinen sisältö on kauan sitten menettänyt merkityksensä. Maallistuneita on niin juutalaisten, muslimien kuin kristittyjenkin keskuudessa. On myös ”maallistuneita vanhoillislestadiolaisia”.

Tätä ilmiötä ei aina osata ottaa huomioon kerättäessä tietoja uskonnollisuudesta lomakekyselyllä. Jos kysytään, kuuluuko vastaaja jäsenenä uskonnolliseen yhteisöön tai kirkkoon, vastaus voi olla kyllä – mutta tästä ei voida suoralta kädeltä päätellä, että asianomainen on myös uskonnollinen. Sitä pitää huomata erikseen kysyä. 

Englannissa on havaittu, että  tutkimushaastattelun kysymysten muotoiluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jopa yli 60% niistä jotka ovat ilmoittaneet olevansa kirkon jäseniä, on vastannut myös, että eivät ole lainkaan uskonnollisia.

Jäsenyys yhteisössä johtuu siis usein muista syistä kuin henkilökohtaisesta uskonnollisesta vakaumuksesta. 

Suomalaisen luterilaisuuden piirissä maallistuminen on melko tavallista. Suomalaisista 79 % kuuluu uterilaiseen kirkkoon, mutta vain 29 prosenttia pitää uskontoa tärkeänä elämässään (Gallup International 2009). Muissa Pohjoismaissa luku on tätäkin pienempi. Maallistumissuuntaus heikentää kirkkojen taloutta vakavasti. Esimerkiksi Kööpenhaminassa on jouduttu sulkemaan hiljattain 16 kirkkoa seurakuntien hupenevien rahavarojen ja kirkossakävijöiden vähyyden takia. Samasta syystä Ruotsissa eräs seurakunta luopui 1860-luvulla rakennetusta kirkkorakennuksestaan ja myi sen yksityiselle kunnostettavaksi asuntokäyttöön yhden kruunun symboliseen hintaan. 1 Ruotsin kruunu on reilut 10 senttiä: 0.1130 EUR.

Suomessa suuri osa kirkon jäsenistä käy kirkossa vain kerran vuodessa. Ja peräti puolet ev.lut. kirkon jäsenistä ei käy kirkossa ollenkaan, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kati Niemelä. Erityisesti miehet jättävät jumalanpalvelukset väliin, sillä heitä on kirkossa kävijöistä alle 30%. (kysely 2010). 

Enemmistö, 60% kirkossa kävijöistä on yli 50-vuotiaita. Myöskään tulevaisuus ei näytä lupaavan evl-kirkolle kannatuksen kasvua. Opetusministeriön nuorisobarometrin mukaan 58% haastatelluista 15-19-vuotiaista pitää itseään ei lainkaan uskonnollisena tai ateisteina. Samassa kyselyssä 16% kannatti käsitystä ”En usko, että on olemassa minkäänlaista henkeä, jumalaa tai elämänvoimaa”. (Nuorisobarometri 2006.)

Lisäksi on paljon ihmisiä, jotka ovat syvästi uskonnollisia, mutta he elävät ja uskovat organisoituneiden uskontojen ulkopuolella. Ja jotta luokittelu ei olisi turhan yksinkertaista: on olemassa esimerkiksi kristillistä ateismia, jossa jumalauskosta luovutaan mutta noudatetaan Jeesuksen opetuksia.

Myöskään vakiintuneet, suuret kirkkokunnat eivät kaiken kaikkiaan muodosta sisäisesti yhtenäistä yhteisöä enempää teologisesti kuin käytännössäkään. Eri kirkoissa ja uskonnollisissa liikkeissä esiintyy pappien ja teologien keskuudessa ristiriitoja ja kritiikkiä vallitsevaa teologiaa ja normistoa vastaan, aina sukupuolijärjestelmän kritiikistä jopa ateismiin saakka. Uskontojen pirstaloitumiskehitys aina pienempiin ja pienempiin kuppikuntiin jatkuu edelleen. Se tuntuu olevan osa uskontojen luonnollista evoluutiota.

Uskovaisten, uskonnottomien ja ateistien määrää väestöstä on siis vaikeaa saada tutkimuksissa yksiselitteisen tarkasti selville.

Tyypillisin yhdysvaltalainen ateisti on valkoihoinen ja taustoiltaan uskonnollisesta perheestä. Hän on lisäksi korkeasti koulutettu ja naimisissa, kertoo tuore tutkimus, johon osallistui 4000 amerikkalaista.

Kaikkiaan maailmassa arvioidaan olevan uskonnottomia  siis 9-20% kaikista ihmisistä. Yleisesti ottaen uskonnollisuus on vähäisintä rikkaissa maissa.

Tyypillisesti uskonnollisuudella on taipumus vähentyä, mitä enemmän yhteiskunta vaurastuu.

Länsi-Euroopassa maallistumiskehitys on selvä tosiasaia. Maat, joissa uskonnottomia on eniten, ovat useimmat Euroopan valtiot, Japani, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Taiwan ja Israel.

Mielenkiintoisia erojakin löytyy. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on mitattu, että kaksi  kolmannesta englantilaisista ei pidä itseään  lainkaan uskonnollisena, ja  31-44 % väestöstä (eri lukuja tutkimusajankohdasta riippuen) on ateisteja, mutta naapurissa Irlannissa ateisteja on vain 4-5%.

Suurin piirtein sama ero vallitsee Israelin ja sen islaminuskoisten naapurimaiden välillä. Vain 12 prosenttia Israelin juutalaisväestöstä mieltää itsensä  uskonnolliseksi. Peräti 42 prosenttia luonnehtii itseään täysin maallistuneiksi tai uskonnottomiksi.

Mielenkiintoinen on Viron tilanne, sillä se on Gallup International -tutkimuksen mukaan maailman vähiten uskonnollinen maa (vertailussa 143 valtiota). Vain 14 prosentille virolaisista uskonto on tärkeä jokapäiväisessä elämässä. Myös Pohjoismaat ovat uskonnollisesti välinpitämättömien maiden kärjessä. Suomi on 14.sijalla, sillä 29 prosentille suomalaisista uskonto on tärkeä asia elämässä.

Tärkeintä uskonto on kyselyn mukaan egyptiläisille. Egyptissä sata prosenttia vastaajista pitää uskontoa tärkeänä jokapäiväisessä elämässään.

Konservatiivi-uskovaisten määrä kasvaa eniten

Uskovaisten ihmisten määrä on globaalisti vahvassa kasvussa. Erityisesti konservatiiviset uskovaiset muodostavat kasvavan osan maailman väestöstä.

Tutkijat ovat arvioineet, että maailmassa on nykyisin perinteellisiin uskontoihin uskovia ihmisiä enemmän kuin koskaan ennen historiassa.

Myös Suomessa erilaisten uskonnollisten yhteisöjen määrä on vankassa kasvussa, samaan aikaan kun  suomalaisten uskonnottomuus tai uskonnollienn välinpitämättömyys yksilötasolla myös kasvaa. Tällä hetkellä Suomessa vaikuttaa yli 900 uskonnollista yhteisöä. Koko maailmassa erilaisia uskonnoiksi luettavia yhteisöjä on tilastoitu olevan nykyään yli 35 000 (UNESCOn tilasto).

Maailman korkein syntyvyys vallitsee  juuri erittäin uskonnollisissa maissa, joissa samalla on myös matalin elintaso.  

Puolestaan niissä maissa, joissa uskonnottomien määrä on noussut korkeksi, on alhainen syntyvyys. Nämä maat ovat myös korkean elintason ja vakaan turvallisuuden maita, kuten Pohjoismaat, Belgia, Alankomaat, Englanti, Saksa, Ranska, Kanada, Uusi-Seelanti, Etelä-Korea ja Japani.  Poikkeuksen muodostavat entisen itäblokin maat, joissa vallitsee sekä matala uskonnollisuus että matala syntyvyys ja yhteiskunnallinen epävakaus.

Hiljattain Zürichin yliopiston tutkimus, joka vertaisi demokratian laatua 30 maailman maassa, osoitti että demokratia toimii parhaiten Tanskassa, Belgiassa ja Suomessa (Hesingin Sanomat 31.1.2011).

Mielenkiintoinen trendi on myös se, että läntisistä teollisuusmaista syntyvyys on maltillisesti nousussa ja korkein juuri niissä maissa, jotka ovat pitkälle maallistuneita ja joissa uskonnon merkitys on globaalisti tarkastellen vähäisin. Eurooppalaisittain paljon lapsia syntyy vyöhykkeellä, joka kulkee Pohjoismaista Britannian, Irlannin ja Hollannin kautta Ranskaan.

Euroopan väestön tulevaisuutta selvittänyt tutkimuslaitos Berlin-Institute pitää ilmiötä osoituksena siitä, että pohjoismaalainen perhe- ja tasa-arvopolitiikka on osoittanut voimansa. Mitä aktiivisemmin naiset osallistuvat työelämään, sitä enemmän he synnyttävät myös lapsia, todetaan myös EU:n komission  väestöraportissa.  

Jos hyvinvointia mitataan lapsikuolleisuuden määrällä, uskonnottomissa maissa on matalimmat luvut tuhatta syntynyttä lasta kohden, kun taas uskonnollisissa maissa lapsikuolleisuus on korkeinta (CIA World Factbook). Sama tendenssi paljastuu myös, kun tarkastellaan köyhyyttä tai rikostilastoja eri maissa. Uskonnollisimmissa maissa esiintyy eniten käyhyyttä ja rikollisuutta.

Kaikki tavallisimmat hyvinvointimittarit osoittavat positiivisia lukuja maalistuneissa maissa, kun taas vahvasti uskonnollisissa maissa tilanne on huonompi. (Zuckerman 2010.)

Islam kasvussa, kristinusko laskussa

Eri maailmanuskontojen vertailussa islam kasvaa voimallisimmin. Pew Forum on Religion &  Public Life -laitos on hiljattain arvioinut, että maailman muslimiväestö kasvaa kaksi kertaa muuta väestöä nopeammin seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana.  Ennusteen mukaan vuonna 2030 reilu neljännes maailman ihmisistä on muslimeja.

Maapallolla on tuolloin 8,3 miljardia asukasta (nyt 6,94 miljardia).

Euroopan islaminuskoisten määrän ennakoidaan kasvavan kolmanneksella n. 60 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Ranskan ja Belgian asukkaista joka kymmenes on tuolloin islaminuskoinen, ja Ruotsissakin luku on lähellä kymmenesosaa. Euroopassa muslimeja on eniten Venäjällä, jossa heitä on vuonna 2030 yli 14 miljoonaa. Islamilaisten enemmistö asuu kuitenkin Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Kristinusko, jonka kannattajia on kolmannes maailman ihmisistä, kasvaa nykyisin vain maailman köyhimmillä alueilla, kuten Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Euroopassa kristinuskon kannatus on ollut jo vuosien ajan vähenemässä, jopa vankasti katolisissa maissa.

Luterilaisia kristittyjä (viidenneksi suurin protestantismin  suuntauksista) on runsaat 70 miljoonaa. protestanttisten kirkkojen jäsenmäärä osoittaa usesan prosenttiyksikön laskua eri puolilla maailmaa, mm. Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Luterilaisista kirkoista suurin on Ruotsin kirkko, seuraavina Etiopian, Amerikan, Tansanian ja Suomen luterilainen kirkko. Tilastoa vinouttaa se, että luterilaiset ovat organisoituneet useissa maissa erillisiin kirkkoihin. Esim. Saksassa toimii kahdeksan luterilaista kirkkoa, joiden tunnustuksissa on eroja. Kaikkiaan Saksan lut. kirkoissa on yli 12,5 milj. jäsentä.

Avainkysymys naisen ja tyttöjen asema konservatiivisten uskontojen sisällä

Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta vakavin seikka on tietenkin väestön jatkuva kasvu. Uskontojen suhteen olennaista ei ole niiden kannattajien määrän muutos, vaan se, miten uskonnot vaikuttavat lisääntymisen rajoittamiseen.

Hallitsematon väestönkasvu on jopa ilmastonmuutostakin vaarallisempi asia ja samalla se on suoraan sidoksissa ongelman ratkaisemiseen kestävällä tavalla. Rajoittamaton uusien kuluttajien määrän kasvu on nujertamassa yritykset vähentää lämpenemistä ja pelastaa elinmahdollisuudet myös tuleville sukupolville.

Köyhien maiden väestöpolitiikka ei kuitenkaan ole ainut asia, johon tulee vaikuttaa. Ongelma on paljon monimutkaisempi.

Kun rajoittamaton väestönkasvu, länsimainen hyvinvointi ja korkea kulutustaso kohtaavat, väestönkasvun vaikutus ympäristöön nousee kokonaan uudelle tasolle.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen ekologinen jalanjälki on yli kolminkertainen Intiaan verrattuna, vaikka intialaisia on neljä kertaa enemmän kuin amerikkalaisia.

Rikkaiden teollisuusmaiden kuluttajat ovat pääasiallisessa vastuussa kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ja määrällistä väestönkasvua lukuunottamatta  lähes kaikesta muista globaaleista ympäristöongelmista.

Korkean tulo- ja kulutustason maan jokaikisen asukkaan ekologinen jalanjälki on keskimäärin kuusi kertaa isompi kuin matalan tulotason maan kansalaisen.

Ja taas toisaalta: kehityksen huippumaissa ympäristörasitus saattaakin olla usein vähäinen ja edelleen vähenemässä, koska ne osaavat käyttää energiaa köyhiä maita tehokkaammin uudella teknologialla.

Konservatiivisen uskonnollisuuden suuntaukset hallitsevat juuri voimakkaimman väestönkasvun alueilla kaikkein köyhimmissä maissa.

Asiantuntijoiden mukaan köyhyyden poistaminen on paras tapa pysäyttää väestönkasvu. Nopeita täsmätoimia tässä ovat naisten lisääntymisterveydestä huolehtiminen ja tyttöjen koulutuksen lisääminen. Koulutus ja turvallisen ehkäisy tuovat tytölle mahdollisuudet itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Hän tekee erilaisen ratkaisun lisääntymisestään kuin aikaisemmat sukupolvet, koska vasta nyt hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet ratkaista asia itse.

Nämä ratkaisut ovat alentaneet väestönkasvua kaikkialla maailmassa selvästi ja pysyvästi. Koulutuksen rinnalla tarvitaan erityisesti köyhimpien naisten saavutettavissa olevan äitiyshuollon ja lasten terveydenhuollon kehittämistä.

Lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuden kannalta keskeistä on parantaa naisten ja tyttöjen asemaa ja ihmisoikeuksia konservatiivisten uskontojen piirissä. 

Testaa miten itse todella uskot – tunne itsesi!

Mikä sitten on tarkkaan ottaen oma katsomuksesi? Onko se protestanttisen kristinuskon luterilaista valtavirtaa, vai onko siihen sekoittunut ideoita ortodoksisuudesta tai buddhalaisuudesta? Tai onko ajattelussasi ripaus new agea?

Tämän voit mitata viidessä minuutissa Belief-O-Matic  (Spiritual Belief System Selector Quiz) –testillä. Kysymykset (20) ovat jokseenkin universaaleja,  eli mikään yksittäinen uskonto tai muu katsomus ei erityisesti tunnu painottuvan kysymyksissä.

(Kuva: Jesus and Mo )

*      *      *

(Ajattelemisen aihetta antoi Jedermann)

*      *      *

Lisätietoa:

Daniel M. Abrams, Haley A. Yaple & Richard J. Wiener:  A mathematical model of social group competition with application to the growth of religious non-affiliation. Cornell University. 14.1.2011.

Jan Ahonen: Karuja tutkimustuloksia Australian papeista. Kotimaa24 8.4.2011.

Simo Alastalo: Liki puolet juutalaisista maallistuneita Israelissa. Kotimaa 13.9.2010.

Simo Alastalo: Pääosa USA:n ateisteista taustoiltaan valkoisia protestantteja. Kotimaa24 uutiset 13.12.2010.

Simo Alastalo: Uskonnollisten yhteisöjen määrä kasvanut roimasti. Kotimaa24 uutiset 18.12.2010.

Amerikkalaiset tietävät uskonnoista vähän. HS 28.9.2010.

Ateistit tietävät eniten uskonnoista. Iltalehti 28.9.2010.

-Graafi: Maailman uskonnot 2010

Riitta Bonny: Auttaminen on in. Blogikirjoitus 13.12.2010.

Ennuste: Vuonna 2030 neljäsosa ihmiskunnasta muslimeita. STT/Helsingin Sanomat 27.1.2011.

Evankelis-luterilaisen kirkon uskontunnustus

The Future of the Global Muslim Population: Projections for 2010-2030. Pew Research Center, Pew Forum. 27.1.2011.

Gepardi:  Sieluton vanhoillislestadiolainen?

Todd M. Johnson, David B. Barrett & Peter F. Crossing:  Uskonnot ja maailmanlähetys tilastoissa vuonna 2010.  International Bulletin of Missonary Research Vol. 34, No. 1 Jan. 2010, 29-36. Toim. suomeksi Timo Vasko, Kirkon lähetystyön keskus.

Johannes Ijäs: Luterilaisten jäsenkato USA:ssa jatkuu. kotimaa24 16.2.2011.

Joka kolman maailman ihmisistä on kristitty. Iltalehti 11.1.2011.

Jumalan kuvaksi hän hänet loi

Ketola, Kimmo: Uskonnot Suomessa 2008: Käsikirja uskontoihin ja uskonnollistaustaisiin liikkeisiin. Kirkon tutkimuskeskus, 2008.

Topi Linjama: Vain me?

Lutheran World Federation: Lutheran World Federation : 2008 Membership Fuguration. Summary. (Luterilaisen maailmanliiton tilasto).

John McManus: Two-thirds of Britons not religious, suggests survey. BBC News 21.3.2011.

Nimetön: Uskonto ei anna minulle mitään

Jason Palmer: Religion may become extinct in nine nations, study says. BBC News 22.3.2011.

Pyysiäinen, Ilkka: Jumalaa ei ole. Tampere: Vastapaino, 2010.

Laura Rantanen: Kestämätön yhtälö. Global Finland 9.6.2010.

Olli Seppälä: Jumalanpalvelukselta odotetaan rauhaa ja tuttuja virsiä. Kotimaa24

Anna-Mari Sipilä: Eurooppa jakautuu pienen ja suuren syntyvyyden maihin. Helsingin Sanomat 24.11.2008.

Heli Suominen: Virolaiset maailman vähiten uskonnollisia – suomalaiset sijalla 14. Helsingin Sanomat  11.2.2009.

Laisa Tanttu ja ENI: Keskiverto norjalainen käy kirkossa kerran vuodessa. Kotimaa 24 21.3.2011.

Teema: Euroopan väestökehitys. Euroopan Parlamentti 2008.

Tilastokeskus: Hedelmällisyyden mittaaminen.

Tuomas: En jaksa uskoa Jumalaan

Uskon asia: Nuorisobarometri 2006. Opetusministeriö.

Uskonnot Suomessa. Kirkon tutkimuskeskus.

U.S. Religious Knowledge Survey: Summary. Pew Research Center, Pew Forum.

”Uskonto kuolee sukupuuttoon” – Suomi mukana tutkimuksessa. Uusi Suomi 22.3.2022. http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/110471-%E2%80%9Duskonto-kuolee-sukupuuttoon%E2%80%9D-%E2%80%93-suomi-mukana-tutkimuksessa

Vanh.lest. ateisti: Vanhoillislestadiolainen ateisti, Jumalan terve!

Phil Zuckerman: Ateismi eri maissa: tilastotietoja ja kyselytutkimuksia. Teoksessa  Ateismi. Toim. Michael Martin. Vastapaino 2010.

1 kommentti

Kategoria(t): alueelliset erot, arvot, ateismi, elämäntapa, ennuste, epäily, forbidden things, hengellisyys, Jumala, kristinoppi, Raamattu, seurakuntaoppi, suvaitsevaisuus, tieto, tutkimus, vapaus, yhteisö

One response to “Testaa mihin uskot, mittaa uskonnon tuntemuksesi!

  1. Servus

    Harva ajattelee uskontoa ja sen uskomuksia laajempana ilmiönä. Ihminen ajattelee aina vain itseään ja omia etujaan. Jospa se Jumala suojelisi juuri minua ja minun rakkaitani. Jumala nähdään pikku juoksupoikana joka rientää apuun. Joulupukkina joka vastaa toiveisiin.

    Tästä syystä uskonnon aiheuttamia laajempia, ns. ”makrotason” yhteiskunnallisia ongelmia ei ymmärretä. Tästä syystä myöskään ns. sosiologinen uskontokritiikki ei alkuunkaan pure.

    Siihen on purrut vain pitkä ja hidas tie: laadukas ja kaikkiin kansalaisiin ulottuva koulutus ja hyvinvoinnin lisääntyminen ulottuen samaten koko väestöön. Kun ei ole joka päivä hätä siitä kuoleeko itse tai lapsi nälkään, pystyy kyseenalaistamaan henkien ja demonien olemassaolon. Ei ole enää riippuvainen niiden myötämielisyydestä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s