Ei loitsu eikä rukous

Kirkoissa ja hartaushetkissä on kokoonnuttu jakamaan järkytystä luonnon-katastrofista. Yhteinen käsittely, tapahtuipa se mediassa tai kirkossa, varmasti helpottaa huolta ja psykologista uhkaa, jonka tieto inhimillisestä kärsimyksestä Japanissa saa täälläkin aikaan.

Myötätunnon osoittaminen ja hädänalaisten avustaminen on aitoa ihmisyyttä.

Rukoillessaan uskovaiset kyselevät Jumalaltaan, että miksi.

– Miksi rakastava Jumala sallii sen, että tuhannet ja taas tuhannet syyttömät ihmiset menehtyvät tsunamin aaltoihin? Miksi Jumala sallii, että ydinvoimala räjähtää ja säteily vahingoittaa valikoimatta sekä hyviä että pahoja ihmisiä, jopa viattomia lapsia? Miksi Jumala ei varjellut heitä onnettomuudelta?

Kun Euroopan voimakkain maanjäristys tuhosi vuonna 1755 Lissabonin kaupungin ja tappoi 60 000, suomalainen pappi Abraham Achrenius päätteli, että katastrofi oli Jumalan rangaistus paavinuskoisille. Myös luterilaisia kohtaisi sama Jumalan kosto, jos he eivät paranna tapojaan.

Samalla tasolla on monen uskovaisen päättely tänäkin päivänä, huolimatta PISA-tuloksista, luonnontieteellisestä sivistyksestä ja Nokiasta. 

Luonnossa ei ole hyvää eikä pahaa

Japanin maanjäristyksessä ei ole tietenkään kyse yliluonnollisen olennon vaikutuksesta eikä mystisen kohtalon sallimuksesta, vaan odotettavissa olleesta, ymmärrettävästä luonnonilmiöstä, maankuoren laattojen välisen jännityksen purkautumisesta.

Ilmiö ei itsessään ole hyvä eikä paha eivätkä siihen vaikuta pyhät eivätkä pahat henget. On luonnollista, että ihminen kokee ilmiön pahana, koska seuraukset koskettavat vakavasti satojen tuhansien ihmisten henkeä, terveyttä ja omaisuutta.

Näkee että ihminen on kevyttä kauraa valtavien luonnonvoimien puristuksessa. Tulee turvaton olo, ja hätäännyksissään ihmiset kaipaa Isoa kaikkivoipaa Isää, joka poistaisi huolet, kuten silloin lapsena. Sellaista isää ei vain ole olemassakaan.

Meillä jotka ollaan lajitovereita, homo sapiens, on  jotakin enemmän kuin jokin palvontaa kaipaava jumala pilven päällä. Meidät liittää yhteen yhteinen kohtalo, keskinäinen riippuvuus, riippuvuus luonnosta,  joka meidät synnytti ja jossa elelemme. 

Ihmisellä on kyky harkita, ottaa vastuu, on  tiede ja teknologia. Vain niiden varassa voimme tehdä mitä ihminen luonnonvoimien keskellä voi. Muuta ei ole. Silloinkaan, kun ihmisen teknologia pettää, meitä eivät auta rukoukset, vaan viisaampi teknologia. Jumala ei tässä auta, vaan tieteeseen perustuva insinööritaito.

Tieteellä on myös jumalia pätevämpi vastaus miksi-kysymyksiin. Japani sijaitsee lähellä mannerlaattojen liikuntasaumaa. Japanissa on usein järistyksiä, kymmeniä vuosittain. Tätä isoa järistystä on pelätty ja odotettu kauan. Tiedettiin, että sellaisen on tultava, mutta tiede ei kuitenkaan osaa ennustaa järistyksen aikataulua. Seismisten syklien salaisuudet ovat toistaiseksi arvaamattomia.

Ydinturvallisuudessa paljastuvat arvot ja valta

Ihminen on vastuussa lajitovereilleen, tuleville sukupolville ja itse luonnolle siitä, miten yrittää hallita luontoa ja käyttää sitä hyvinvointinsa aikaansaamiseksi. Siihen, miten tasapainoisesti tässä onnistutaan, vaikuttavat arvot, poliittiset ja taloudelliset valta- ja etukysymykset sekä tietysti puhdas teknologiaosaaminen. Nopeat edut ja pikavoitot vai kestävä ja vakaa tulevaisuus?

Missä näistä ratkaisuista sitten päätetään? Jumala ei päätä mitään. Isoista asioista päätetään tietenkin kahdella taholla: globaaleissa suuryrityksissä ja eduskunnassa, eurooppalaisittain EU:ssa.

Toiseen tavallinenkin ihminen voi äänestämällä vaikuttaa, toiseen ei. 

Me insinöörit kyllä suunnitellaan ja rakennetaan, jos kvartaalioptio-pomot ja poliitikot omaavat halua ajatella tulevaisuutta vähän pidemmälle ja myöntävät  rahoituksen kunnolliseen turvallisuusteknikkaan.

Luonnonnäytelmä nosti pintaan kysymykset  niistä asioista, joille ihminen ei mahda mitään, ja niistä joille ihminen ja insinööri voi jotakin tehdä. 

Varautuminen ennalta tsunamia vastaan on äärettömän kallista, joten sen osalta on tyydytty lähinnä luottamaan ennakkovaroitusjärjestelmiin. Osittain ne toimivatkin, mutta eivät riittäneet nyt Japanissa.

Japanin katastrofissa maapallon luonto järjesti elävän esimerkin siitä, mitä menneiden vuosien laiminlyönnit ja puutteet ydinvoimaturvallisuuden osaamisessa, tuotekehityksen valvonnassa ja valvontakonsepteissa merkitsevät jopa korkean teknologian maassa, silloin kun on tosipaikka ja iso jysäys sattuu. Säästöt, joita on tehty aikanaan turvallisuudessa, merkitsevät nyt näiden voimaloiden käyttöajan totaalista loppua. Eikä vain sitä vaan todella isoa kansallista katastrofia, jolla on myös laajoja kansainvälisiä vaikutuksia.

Kyseisen ydinvoimalaitoksen jäähdytysongelmille olisi nimittäin voitu tehdä jo aiemmin jotain, ja paljon. Ei tehty. Myös suomalaiset asiantuntijat ovat varoittaneet toistuvasti japanilaisia vanhojen voimaloiden puutteista, aika hiljattainkin. Mutta varoituksia ei noteerattu heidän tahollaan. Viranomaisten laiminlyöntien lisäksi sikäläisen ydinvoimayhtiön väitetään väärentäneen turvallisuusraporttejaan.

Suomessa STUK ylimpänä ydinvoimalaitosten valvojana ja tarkastajana pysäytti Olkiluoto 3:n työmaan kriittisenä pidetyn alustabetonilaatan osalta, jossa ei ollut huomioitu riittävästi merenpinnan nousua. Merenpinta saattaa nousta vuosisatamme loppuun mennessä jopa yhden metrin. Tosin maankohoaminen voi kompensoida siitä osan (1 cm/a). Ja  nyt Fukushiman seurauksena on TEM tarttunut asiaan ja teetetään uudet turvallisuusselvitykset.

Ydinvoima ei ole turvallista, niin kuin ei ole hiilivoimakaan. Tai vaikkapa öljynjalostus. Riskialttiiita juttuja. Saati sitten maanjäristysalueella. Niiden turvallisuus vaatii teknologiaosaamista ja tahtoa sitoutua pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen turvallisuusteknologiaan. Ymmärrystä ja ennen kaikkea vastuullista asennetta riskeihin.

Se ei ole ilmaista. Eikä riskit ole meistä suomalaisista kaukana, sillä vaikka insinöörit täällä hoitavat homman kympisti, kuten kova tahto on, lähellä on muita.Vastaavanlainen onnettomuus kuin Fukushimassa oli lähellä myös Ruotsin Forsmarkissa 2006.

Kun nyt ratkaisut Japanissa ovat semmoiset kuin tiedetään, ei voi kuin toivoa, että 40 vuotta vanha turvatekniikka pitää vielä tämän kerran pintansa noissa lopuissa tsunamin ja maanjäristysten runtelemissa voimaloissa. Uutisten valossa ei hyvältä näytä.

Voimalan tavalliset työntekijät, ne 50 jotka ovat ottneet vastuulleen tilanteen, joutuvat vakavaan säteilyvaaraan. Useita sairastumisia on jo tapahtunut.  He maksavat suurimman henkilökohtaisen hinnan johdon ratkaisujen piittaamattomuudesta.

Saa nähdä mitä onnettomuuden jälkiselvittelyssä paljastuu. Tämä jälkeen Japanissa on tiedossa todella iso markkina ydinturvallisuusosaamiselle. Toivottavasti oppia otetaan myös muissa maissa, kuten USA:ssa. Sielläkin vanhojen voimaloiden turvallisuustilanne on tunnetusti heikko.  Suomessa tätä osaamista olisi tarjota muillekin. Euroopan maista kuuluu jo nyt, että voimalaluvissa otetaan aikalisä.

Muuten, Risto Isomäki ennakoi jo 2000-luvun alussa, että tsunami rikkoo nykyisten ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmät, trillerissään Sarasvatin hiekkaa.Sen lukeminen ei vaadi tupsulakkia. Romaanista tehtiin muutama vuosi sitten myös hieno sarjakuva, ja elokuvakin taitaa olla valmisteilla.

Ydinenergiakuvioista kiinnostuneelle ja ydinvoiman vastustajalle suosittelen James Lovelockin kirjaa Gaian kosto. Kirja ei nimestään huolimatta ole dekkari, trilleri eikä new age -hörhöily, vaan tekniikkakäsitykseltään uskottava kirja energiasta ja ilmastonmuutoksesta. 

Ihmisten eriarvoisuus paljastuu katastrofeissakin

Katastrofin uutisissa on menneet jonkin verran puurot ja vellit sekaisin. Tietysti kirjoitetaan ja puhutaan ydinvoimalaonnettomuudesta, jolla on ollut, ainakin toistaiseksi, vain paikallisia vaikutuksia,. Tapahtuma on shokki täälläkin, kun on hiljattain eduskunnassa tehty lupapäätöksiä ja uusia on valmisteilla. Jotkut poliitikot etsiikin jo hiki hatussa paikkaa missä kääntää takkia. Kas vaalitkin lähenee.

Mutta samaan aikaan maanjäristyksen ja varsinkin sitä seuranneen tsunamin takia luultavasti kymmenet tuhannet ovat kuolleet tai parhaillaan jossain kuolemassa. Uutisten mukaan nyt on pulaa ruumissäkeistä ja -arkuista.

Suurta surua koetaan sadoissa tuhansissa japanilaiskodeissa. Inhimilliset menetykset ovat mittaamattomia. Perheenjäsenen äkkikuolema on elämänmittainen suru hänen läheisilleen.

Japanin onni yhteiskuntana on kuitenkin sen vauraus. Se on kyennyt suojautumaan tuhoilta paremmin kuin Thaimaa tai Haiti.

Japanin tsunami edes yhdistyneenä maailman voimakkaimpiin maanjäristyksiin  ei tule olemaan samanlainen inhimillinen tragedia kuin em. maissa, vaikka väestötiheys onkin suurempi. Uhreja toki tulee, ja tulee enemmän kuin nyt tiedetään,  mutta mittakaava ei ole kuitenkaan sama.

Korkean teknologian teollisuusmaana Japani kykenee lisäksi toipumaan tästä melkoisen nopeasti, vaikka taantuma vaivaa sitäkin. Se on kuitenkin vauras maa ja sillä on tämänkaltaista tuhoa varten olemassa rahastoja.

Tämä on havainnollinen esimerkki siitä, että edes luonnonkatastrofit eivät kohtele samanarvoisesti köyhää ja rikasta. Luonnossa ei tunneta oikeudenmukaisuutta. Haitissa katastrofi jatkuu edelleen, sillä köyhimmillä ei olleet asiat hyvin ennen maanjäristystäkään. Haitilaiset, kehitysmaan mustat köyhät, ovat meistä kauempana kuin hyvinvoivien ihmisten Japani.

Jumala vaikuttaa vain korviesi välissä

Nuorena kuollut kaveri, Benedictus Spinoza totesi jo 400 vuotta sitten, että maailmassa on se mahdollista mikä on luonnonlakien mukaista.  Ihminen on riippuvainen luonnosta ja osa sitä. Tapahtumat saavat myös selityksensä luonnosta, kun niitä huolellisesti tutkitaan.

Jumalalle ei jää yhtään minkäänlaista aktiivin tekijän roolia luonnossa eikä maailmankaikkeudessa. Sorry. Vaikka sinulle seuroissa ja pyhäkoulussa niin väitettiin.

Jumalat kylläkin vaikuttavat suuresti tietyssä paikassa, nimittäin ihmisten mielissä uskomuksina. Uskomuk-set ohjaavat ihmisen ajattelua, käyttäytymistä ja ratkaisuja. Jumala-uskomukset vaikuttavat esimerkiksi siinä, kuinka ihmiset käyttävät rahansa, kohtelevat toinen toisiaan ja äänestävät vaaleissa. Ihmisen itsensä kehittämät jumalat vaikuttavat häneen itseensä, jos hän sen sallii, mutta eivät luontoon.

Jumalat vaikuttavat myös yhteiskunnassa. Pitkälle samalla tavoin kuin viihteen satuhahmot, Mikki Hiirestä Joulupukkiin. Mutta jumalat ovat vielä niitäkin kovempi bisnes. Jumalillla tehdään todella isoa rahaa ja pyöritetään poliittista valtaa.

– Jos haluat vaurastua, perusta yritys. Mutta jos haluat miljonääriksi, perusta uskonto, sanoi L. Ron Hubbard, josta tuli miljardööri perustettuaan skientologian. Rauhanyhdistyksilläkään ei ihan huonosti mene, ja SRK on todella rikas.

Tsunameihin tai ydinvoimaloihin ei Jumalalla, Jeesuksella, Allahilla eikä Buddhalla ole minkäänlaista poweria. Jos haluaa saada selville asioiden todellisen laidan, tiede on siihen toistaiseksi parhaaksi osoittautunut väline. Eivät jumalauskomukset.

Myötätunto on kärsivien puolella. Rohkaisevaa katastrofiuutisten keskellä on, että alueelle on saatu hätäapua ja lisää tulossa kaikkialta maailmasta.

Itse kukin voi realisoida myötätuntonsa tekemällä lahjoituksen vaikkapa Punaiselle Ristille. Se on taatusti hyödyllisempää kuin ihmetellä Jumalan aikeita tai lepytellä häntä rukouksilla ja taikakonsteilla.

Ja Japanin ydinvoimalaonnettomuuden asiantuntijatietoa voi seurata STUKin sivulta.

*     *     *

Ajattelemisen aihetta antoi Tupsulakki 2.0

*     *     *

Comments:

Risto Ilomäki: Sarasvatin hiekkaa. Tammi 2005. Kuva sarjakuvan sivulta.

Jedermann: Testaa mihin uskot

James Lovelock: Gaian kosto. Green Spot 2006.

Terho Pursiainen: Jumala tarvitsee nyt niitä jotka lopettavat tottelemisen. (Teodikean ongelma.)

Yki Räikkälä: Synti ja rangaistus

Tuomas: En halua taivaaseen

Tuomas: En jaksa uskoa Jumalaan

Esko Valtaoja: Seitsemän prosenttia, eli miksi tutkija ei usko? Vartija 4, 2002.

Advertisement