Tästä päivästä eteenpäin elämme loppuvuoden taas velaksi


Onneksi olkoon, olemme käyttäneet kaikki tämän vuoden luonnonvarat

Tänään torstaina  oli se päivä, josta eteenpäin ihmiskunta elää tätä vuotta yli varojensa. Keskiviikkona oli ylikulutuspäivä, päivä josta lähtien ihmiskunnan tarpeet ylittivät ekosysteemin kyvyn tuottaa luonnonvaroja, käsitellä jätteitä ja ihmisten tuottamia päästöjä.
 
Kulutamme luonnonvaroja ja päästämme ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan.
 
Loppuvuoden kulutuksemme otammekin lapsiltamme ja heidän lapsiltaan. He maksavat meidän törsäämisemme aikanaan. Ajalla 29.9. – 31.12.2011 tapahtuva  kulutuksemme ja nauttimamme hyvinvointi on heiltä pois. Mutta unohdimme sopia heidän kanssaan tästä, että saamme velkaannutta heidät. 
 
Kun otamme käyttöömme lupaa kysymättä, eikö se ole Raamatun  mukaan varastamista? 
 

Kulutustahti kiihtyy, velka kasvaa

Laskelma yli luonnonvarojen elämisestä perustuu yhdysvaltalaisen Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen mittauksiin. Sen vuosittain laskema ekologinen jalanjälki kuvaa, miten suuri määrä maa- ja merialueita tarvitaan tuottamaan luonnonvarat, jotka ihmiskunta tarvitsee nykyisen elintasonsa ylläpitämiseen.
 
Global Footprint Networkin havainnekuva luonnonvarojen ylikulutuksesta.
 

Global Footprint Network on laskenut kymmenen vuoden ajan vuosittain päivän, jolloin maapallon luonnonvarojen kulutus ylittää vuotuisen tuotannon.

Nyt siihen menee enää vajaat yhdeksän kuukautta.

Ylikulutuspäivä aikaistuu vuosi vuodelta. Tahti kiihtyy. Tuleva kehityskulku esimerkiksi vuoteen 2050 näyttää äärimmäisen huolestuttavalta.

– Nykyisen laskutavan mukaan ylikulutuspäivä aikaistuu keskimäärin kolmella vuorokaudella vuodessa, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Sauli Rouhinen kertoo.

Yli luonnonvarojen on kulutettu 1970-luvulta lähtien.

 

Ympäristöministeriön mukaan Euroopassa Suomi on Ruotsin ja Latvian ohella maa, jonka kulutus pysyy biokapasiteetin rajoissa. Suomen vientiteollisuuden takia suomalaisten ekologinen jalanjälki on kuitenkin suurempi kuin maamme biokapasiteetti.

– Jos maapallon jokainen ihminen jättäisi suomalaisen ekologisen jalanjäljen, tarvittaisiin useampi maapallo, ministeriöstä todetaan.  

Kulutus on johtanut massatuhlaukseen. On arvioitu, että pelkästään Yhdysvalloissa heitetään pois yli 400 000 kännykkää joka ikinen päivä.

Luontoon heitetään joka viides sekunti  60 0000  muovikassia. Jokaisen viiden minuutin aikana heitetään pois yli kaksi miljoonaa muovipulloa. Nämä luvut ovat kulutuksen mekasta, Yhdysvalloista.  Entä Amerikoissa muualla, ja Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa, Australiassa?

Istuta puu, suosi sammalta

Peli ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Rouhinen muistuttaa siitä, että jokainen voi vaikuttaa ylikulutuksen aiheuttamiin ongelmiin omilla valinnoillaan.

– Istuta puu, hän ehdottaa ja toteaa sen unohtuvan usein, että maailma tarvitsee metsiä, soita ja muita hiilinieluja selvitäkseen.

Puun voi istuttaa mihin tahansa, vaikka Suomeen.

– Istutuspaikalla ei ole väliä, koska ilmakehä on yhteinen, Rouhinen toteaa. Kaikki se hiilidioksidi, joka saadaan pois, on plussaa.

Kannattaa suosia nopeasti kasvavia puita, kuten haapaa ja leppää. Lehtipuut kasvavat meillä nopeasti, mutta toisaalta havupuukin on hyvä valinta, sillä se aloittaa aikaisemmin keväällä ja lopettaa myöhemmin syksyllä yhteyttämisen. Kannattaa myös suosia sammalta, sillä se yhteyttää jopa hyvinkin viileinä aikoina.

Älä ojita suota

Samalla lailla toimii se, että maa-alueita jätetään rakentamatta, esimerkiksi jätetään peittämättä asvaltilla luonnon alueita, jotka jo toimivat hiilinieluina. Ja istutetaan poistetun tilalle uutta kasvustoa.

– Metsä on tärkein. Suomi voi tukea globaalisti metsitystä, sillä meillä se osataan.

Suomi onkin osallistunut ja rahoittanut kehitysapuhankkeita, joissa istutetaan puita.

Toisaalta, Suomen oma synti on soiden kuivattaminen.

– Ojitettaessa suosta alkaa purkautua hiilidioksidia ilmakehään. Synti kasvaa, kun turve vielä poltetaan nopeasti, Rouhinen sanoo ja suosittelee takaisin soistamista.

Miten asut, miten liikut ja mitä syöt? 

Rouhinen toteaa, että maapallon kannalta juuri hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on ykköstavoite.

– Meillä jokaisella on mahdollisuus tehdä valintoja. Niitä kannattaa miettiä erityisesti asioissa, joihin kuluu eniten energiaa. Ne ovat asuminen, liikkuminen ja ruoka, Rouhinen luettelee.

Puiden istuttamisen lisäksi voi tehdä muutakin. Listalla on samoja asioita, joita ylipäätään painotetaan tiellä kestävään kehitykseen.

– Luovu lihasta. Muodikas karppaus ei ole linjassa luonnonvarojen säästämisen kanssa, koska siinä suositaan lihan syömistä. Rouhinen muistuttaa, että lihantuotanto kuluttaa moninkertaisesti enemmän luonnonvaroja kuin kasvisten tuotanto.

Älä polta puuta

Jos puu tuli kuitenkin kaadettua, sitä ei kannata ainakaan polttaa. Mieluummin siitä kannattaa rakentaa talo tai huonekalu, jolloin hiilidioksidi pysyy varastoituna puuaineksessa.

– Sama tapahtuu vaikka halkopinossakin, jos sitä ei päästetä lahoamaan, Rouhinen vinkkaa. Pino toimii hiilidioksidivarastona niin kauan kuin sitä ei polteta. Silloin puun keräämää hiilidioksidia ei päästetä takaisin ilmakehään.

Rouhinen korostaa, että tämä on tärkeää, koska nyt on kyse aikataulusta.

– Nyt pöllytämme taivaalle hiilidioksidia kiihtyvällä vauhdilla. Kaikki, mikä hidastaa päästöjä ja vähentää niitä, on oleellisen tärkeää, myös puiden pitäminen pinossa.

(Uutisista poimi R. K.)

Lähteet:

Kantokyky ylitetty – loppuvuosi eletään taas velaksi. Ilmastouutiset 28.9.2011, Ympäristöministeriö.

Tuula Kärki: Helppoja keinoja maapallon pelastamiseksi: Lopeta karppaus ja istuta puu. Kansan Uutiset verkkolehti 27.9.2011.

Stephen Leahy: Top Ten Worst Pollution Problems That Kill Millions – Including Ones You’ve Never Heard Of

Luonnonvarojen kulutus ylittää tänäkin vuonna luonnon kantokyvyn. Ympäristöministeriö.

Tutkija: Väestönkasvu lisäämässä kasvihuonekaasupäästöjä. YLE

Lue lisää:

Ei enää muovikasseja – Facebook.

Hiilijalanjälkilaskuri – Laske oma kulutuksesi

Muovikassi kiertoon

R.K.: Meitä asuu sata ihmistä tässä kylässä

Suomalaisten ekologinen jalanjälki kasvoi. HS 13.10.2010.

1 kommentti

Kategoria(t): eettisyys, ekologia, elämäntapa, ennuste, ilmastonmuutos, kulutus, lapset, lisääntyminen, luonto, tulevaisuus, tutkimus, vastuullisuus, väestönkasvu

One response to “Tästä päivästä eteenpäin elämme loppuvuoden taas velaksi

  1. Tässä on kiinnostavaa se, että vaikka ihmiset tietävät, tieto ei muuta heidän elämäänsä. On ammottava kuilu tiedon ja tekojen välillä; puuttuu sellaista tietoa (vai moraalia?), joka muuttaisi faktat teoiksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s