SRK:n johtokunta pyysi julkisesti anteeksi hoitokokousten väärinkäytöksiä – lehdistötiedote 12.10.2011.


Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtokunta on pyytänyt nyt julkisesti anteeksi liikkeen 1970-80-luvun  hoitokokousten opillisia harhoja ja väärinkäytöksiä.

Varsinainen ”anteeksipyyntö” tai oikeammin pahoittelu ilmaistaan 12.10. julkistettavassa lehdistötiedotteessa seuraavasti: ”Johtokunta pahoittelee esiintyneitä oppiharhoja ja väärinkäytöksiä.”

SRK:n johtokunnan puheenjohtajan Olavi Voittosen Kotimaa 24:lle antaman haastattelun mukaan kyse todella on anteeksipyynnöstä, vaikka sanaa ”anteeksipyyntö” ei tiedotteessa esiinnykään. Anteeksipyytäminen on vaikeaa uskovaisten yhteisöllekin.

SRK:n pääsihteeri Tuomas Hänninen on täsmentänyt Kalevassa 11.10.:

Hoitokokouksia sinänsä me emme pyydä anteeksi, vaan niissä sattuneita väärinkäytöksiä, jotka ovat aiheuttaneet ihmisille asioita, joita ei pitäsi tapahtua.

Olavi Voittonen on kertonut julkisesta anteeksipyynnöstä Kotimaa24:nhaastattelussa 10.10.2011. Johtokunnan viime viikonloppuna laatima kannanilmaisu (alempana tässä tekstissä)

 julkaistaan 12.10.2011 ilmestyvässä  Päivämies-lehdessä.

Voittosen mukaan vanhoillislestadiolaisuuden johto ja eräät kirkkomme piispat olivat tavanneet toisensa loppukesällä. Tapaamisessa oli käyty keskustelua myös hoitokokouksista. Voittonen ei kuitenkaan halunnut vastata Kotimaa24:n kysymykseen siitä,  esittivätkö piispat SRK:n johdolle toivomuksen  julkisesta anteeksipyynnöstä.

Voittosen mukaan piispojen kanssa oli sovittu siitä, että neuvottelujen yksityiskohdista  ei anneta tietoja julkisuuteen.

Jo tätä ennen, 10.8.2010,  SRK julkaisi hoitokokouksia koskevan pahoittelunsa, ilmoittaen Päivämiehen nimettömässä pääkirjoituksessa  pahoittelevansa hoitokokouksissa esiintyneitä “opillisia harhoja ja väärinkäytöksiä“.

SRK:n johtokunnan lehdistötiedotteessa ilmaisemaa pahoittelua on syytä tervehtiä ilolla. On tietysti kiusallista, että ilmaisua ”pyytää anteeksi” siinä ei esiinny.

Kotimaa24:n ensimmäisenä julkistamassa SRK:n tiedotteessa on puheenjohtaja Voittosen mukaan todella kyse julkisesta anteeksipyynnöstä.

SRK:n lehdistötiedote 12.10.2011

”SRK:n historiatyö jatkuu”

”Ari-Pekka Palolan kirjoittama Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen historian toinen osa, Evankeliumin työ laajenee julkistettiin 8.10 2011 Siikatörmällä. Nyt julkaistu teos päättyy vuoteen 1961. Edellinen osa, Kahden kuoren suojassa, käsitteli SRK:n organisaation vaiheita vuosina 1906–1946.

Julkistamisen jälkeen SRK:n johtokunta kävi alustavaa keskustelua historiatyön jatkosta ja totesi että työ edellyttää 1970-luvun tapahtumien kriittistä ja avointa tarkastelua.

Menneisyydestä on syytä ottaa oppia

Johtokunta totesi, että menneisyydestä on syytä ottaa oppia. Tosiasioita on kyettävä kohtaamaan avoimesti ja rehellisesti silloinkin, kun ne eivät ole meille mieluisia.

Tämä koskee myös niin sanottuja hoitokokouksia, joiden taustalla on 1960-luvun laaja monin eri tavoin uskonyhteisöön vaikuttanut yhteiskunnallinen arvomurros. Keskiolut vapautui 1969, televisiosta tuli uusi ilmiö maaseudulla, ja 1970-luvun alussa alkoi kunnallinen ehkäisyneuvonta. Suhtautumista televisioon, syntyvyyden säännöstelyyn ja keskiolueen jouduttiin pohtimaan yhdessä.

Keskusteluissa saatiin kokea kaivattua sielunhoitoa. Valitettavasti vuosikymmenen puolesta välistä alkaen ns. hoitokokouksissa ilmeni myös vieraita piirteitä, kuten opillisia harhoja ja niistä johtuneita väärinkäytöksiä.

Johtokunta pahoittelee esiintyneitä oppiharhoja ja väärinkäytöksiä ja toteaa: ”Yhteisö koostuu yksilöistä, niin myös uskovien yhteisö. Kun yksittäiset kristityt erehtyvät, vika ei ole seurakunnan”.

Hoitokokouksissa koettiin siunauksen hetkiä aina silloin, kun elävä evankeliumi sai katkoa puristavat sisäiset siteet. Se, mitä Jumala puhdisti, on tuottanut hyvää hedelmää. ”

 *      *      *

On erinomaisen hyvä ja myönteinen asia, että SRK:n johtokunta tunnustaa nyt 30 vuotta sitten liikettä hallinneet harhaopit ja niiden seurauksena harjoitetun hengellisen väkivallan, väärinkäytökset, josta tuhannet tavalliset uskovaiset ja heidän läheisensä joutuivat kärsimään.

Tässä valossa onkin valitettavaa, että SRK:n lehdistötiedotteessa on kokonaan unohdettu hoitokokouksista kärsimään joutuneet liikkeen silloiset jäsenet, jotka joutuivat syyttä silloin erotetuksi yhteisöstä ja lähimmistä ystävistään. Monien kohdalla seuraamukset muodostuivat koko elämän mittaisiksi.

Miten heidän kärsimyksensä on tarkoitus hyvittää?

Voittonen vaikenee myös Kotimaa24:ssä  siitä, miten hoitokokouksissa erotettujen asema on nyt tarkoitus oikaista.

Hän vaikenee myös siitä, miten hoitokokousten nyt julkisesti myönnettyjä harhaoppisia ratkaisuja tulee tämän jälkeen käsitellä paikallisissa rauhanyhdistyksissä. Millä tavoin yhdistyksistä harhaoppisten tulkintojen takia erotettujen asiaa ryhdytään paikallistasolla hoitamaan?

Ilman tätä askelta julkinen pahoittelu jää tietysti vain nuivaksi eleeksi. Silloin jää muodostumatta yhteys niihin, joita SRK:n hengellinen väkivalta vahingoitti ja johti huomattaviin kärsimyksiin.

SRK:n johtokunnan julkinen anteeksipyyntö herättää todennäköisesti paljon keskustelua ja pohdintaa rauhanyhdistyksissä. Moni saattaa vielä muistaa, että vuonna 2008 SRK:n puhujienkokous totesi Päivämiehessä julkaistussa kannannotossaan, että hoitokokoukset olivat ”rakkauden ja anteeksiantamuksen aikaa”.

SRK:n harhaopeista ei silloin puhuttu mitään.

SRK:n johto: ”Kun yksittäiset kristityt erehtyvät, vika ei ole seurakunnan”

SRK:n julkisessa anteeksipyynnössä pidetään lisäksi edelleen tiukasti kiinni seurakunnan erehtymättömyysopista.

Nyt myönnetyt harhaopit ja väärät erottamiseet eivät SRK:n johdon mukaan johtuneet siitä, että seurakunta olisi ollut harhassa. Harhaopit ja väärät erottamiset aiheutuivat  johtokunnan selityksen mukaan siitä, että jotkut yksilöt erehtyivät 1970- ja 1980-luvulla.

SRK:n johtokunnan viime viikonloppuna tekemä kannanilmaisu julkaistaan 12.10.2011 ilmestyvässä  Päivämies-lehdessä.

SRK:lla oli nyt  käytyä keskustelua ja anteeksipyyntöpäätöstä varten käytössään hoitokokouksista laadittu selvitys. Se on ilmeisesti  SRK.n johdon sisäinen asiakirja. Selvityksen todetaan  perustuvan SRK:n johtokunnan ja työvaliokunnan pöytäkirjoihin. Selvitys lienee laadittu osana SRK:n 1960-1970 -lukuja koskevaa historiantutkimusta.

SRK:n selvitys on osoittanut, että silloinen SRK:n johtokunta osallistui  aktiivisesti hoitokokouksien järjestämiseen ja toteuttamiseen. Ennen tätä SRK:n johtokunta on useissa eri yhteyksissä kiistänyt  keskusyhdistyksen vastuun ja aloitteellisuuden hoitokokouksissa. SRK:n johto on tähän saakka aina viitannut vain siihen, että paikalliset rauhanyhdistykset järjestivät kokouksia ja toisinaan pyysivät sinne mukaan SRK:n johtokunnan jäseniä tai lähetyspuhujia.

Nyt SRK:n johtokunta myöntää keskusyhdistyksen johtavan roolin hoitokokousten järjestämisessä.

Tiedotteesta on pääteltävissä, että  johtokunta myöntää samalla myös sen, että silloinen johtokunta oli vastuussa anteeksipyynnössä mainittujen harhaoppien levittämisestä ja niiden nojalla tehdyistä vääristä erottamisista. Tätä tuoreessa lausunnossa ei kuitenkaan suoraan myönnetä. Tiedotteessa puhutaan sen sijaan korostetusti ”yksilöiden erehdyksistä”.

Em. selvityksen mukaan julkisia hoitokokouksia järjestettiin eri puolilla maata paikallisissa rauhanyhdistyksissä kaikkiaan 488 sellaista tilaisuutta, joissa SRK:n edustajat olivat mukana.

Tämä lisäksi rauhanyhdistyksissä sittemmin usein jatkettiin hoitokousten pitoa vuosia, myös ilman keskusyhdistyksen edustusta.

Voittonen pyrkii osoittamaan Kotimaa24:nhaastattelussa, että hoitokokouskäytäntö on sinänsä normaalia menettelyä krisinuskossa.

Olavi Voittonen itse määrittelee hoitokokouksen ”sielunhoidolliseksi keskusteluksi, jossa tarkasteltiin uskonelämään liittyviä joko opillisia tai eettisiä kysymyksiä ja harhautumia”.

– Kirkon historiassahan tällaisia on iät ja ajat käyty, mutta sitten kun keskusteluissa mentiin tietyn rajan yli, se sai vääriä piirteitä, Voittonen sanoo.” (Kotimaa24, Helsingin Sanomat 12.10.2011.)

Missä ”erehtymätön seurakunta” oli 1970- ja 1980-luvulla?

Tämä viimeistään johtaa tunnustamaan nöyrästi sen, että seurakunta ei ole erehtymätön. SRK:n johtokunta ja paikallisten rauhanyhdistysten johto oli yhdessä levittämässä henkioppien harhoja ja erotti niiden perusteella syyttömiä uskovaisia liikkeestä.

Tämän päätelmän SRK:n julkinen anteeksipyyntö kuitenkin kiertää painottamalla, että ”kun yksittäiset kristityt erehtyvät, vika ei ole seurakunnan”.

Seurakunnan erehtymättömyysoppi on edelleen voimissaan ja siitä SRK:n johtokunta pitää kiinni.

Johtokunnan lausunto ei kuitenkaan anna vastausta kysymykseen,  missä se erehtymätön seurakunta piileskeli hoitokokousten myllätessä kaikissa Suomen rauhanyhdistyksissä ja SRK:n johtokunnan jäsenten sekä lähetyspuhujien opettaessa harhaoppeja.

Henkioppi oli opetuksen keskeinen sisältö sekä seuroissa, hoitokokouksissa , seurakuntapäivillä että Päivämiehen kirjoituksissa (ks. esim. SRK:n puheenjohtajan Eino Vaherjoen kirjoitus 1978, klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi).

Jääkö erotettujen maineenpalautus SRK:n johtokunnalta ja rauhanyhdistyksiltä tekemättä? 

Huolestuttavin kysymys SRK:n uudessa kannanilmaisussa on se, että SRK:n johtokunta ei lausu mitään siitä, millä tavoin johtokunnan nyt toteamien harhaoppien perusteella liikkeestä erotettujen ihmisten epäoikeudenmukainen kohtelu on tarkoitus käytännössä oikaista. Erottamiset koskivat tuhansia liikeen jäseniä, ja kymmenet tuhannet kävivät tekemässä julkisesti parannusta synneistä jotka SRK:n johtokunta on nyt tunnustanut olleen väärää opetusta. toisin sanoen, kymmenet tuhannet uskovaiset johdettiin harhaan. Tästä ovat vastuussa SRK:n silloisen johdon lisäksi paikalliset rauhanyhdistysten johtokunnat.

Antti Pentikäinen ehdotti SRK:lle julkista anteeksipyyntöä vuonna 2000

Teologi Antti Pentikäinen, joka on itse lestadiolainen ja nykyisin Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja,  nosti hoitokokousten hengellisen ja henkisen väkivallan julkisuuteen kolmen lestadiolaisen teologin haastattelussa, joka julkaistiin Sana-lehdessä maaliskuussa vuonna 2000.  Pentikäinen esitti tuolloin, että SRK:n tulee pyytää julkisesti anteeksi hoitokokousväkivaltaa.

Julkinen keskustelu hengelliestä väkivallasta oli käynnistynyt samaan aikaan 1970- ja 1980-luvulla, kun hoitokokouksia oli ryhdytty pitämään. Hoitokokouksia koskevasta julkisesta keskustelusta on luettavissa yhteenveto Wikipediassa.  Aiheesta käyty keskustelu Internetissä on ollut vilkasta ainakin vuodesta 2004 lähtien.

Hoitokokousten opilliset harhat Voittosen mukaan

Kannanilmaisussa mainituilla opillisilla harhoilla viitataan vanhoillislestadiolaisuuden silloiseen ”henkioppiin”, jonka nojalla tuhansia tavallisia kristittyjä ihmisiä syytettiin erilaisista vääristä hengistä. Voittosen mukaan ”henget saivat aikaan tekoja, joita liikkeessä ei pidetty oikeina”. Näitä henkiä kutsuttiin muun muassa ”kuivaksi”, ”hempeäksi” ja ”kososlaiseksi” hengeksi.

Hoitokokousten ongelma oli Voittosen mukaan muun muassa siinä, että siellä ei välttämättä riittänyt puhe jostakin konkreettisesta synnistä, vaan hoidettavien täytyi ikään kuin ”kaivaa itsestänsä esiin tällainen henki”. Tämä oli Voittosen mukaan väärin.

Väärinkäytöksiksi Voittonen nimeää myös hoitokokouksissa ilmenneen julki- ja pakkoripin. Voittonen myöntää, että hoitokokouksissa on ollut hengellistä väkivaltaa.

Tosin hän muistuttaa myös, että ”valtaosa vanhoillislestadiolaisista koki kokoukset positiivisesti”. Voittonen ei kuitenkaan kerro, millaiseen selvitykseen tai millä tavoin saatuun tietoon hänen väitteensä perustuu.

Valtaosa? Onko Voittonen kysynyt niiltä, jotka joutuivat väärin perutein syyttä erotetuksi?

Puheenjohtaja Voittonen katsoo hoitokokousten vähentyneen ja loppuneen 1980-luvun alkuvuosina. Tietävästi hoitokokouksia on jatkettu myös 2000-luvulla ja yhä edelleen. Niistä ei enää käytetä samaa nimitystä hoitokokousJohannes Alaranta totesi blogissaan:

– Tiedän useita 2000-luvulla pysyvästi työkyvyttömäksi hoidettuja. Olen itse seurannut läheltä hoitokokouksia. Ne jatkuvat tänäänkin. Yhä tänään. Todellisuutta ei muuksi muuta terminologia. (11.10.2011.)

Sielunhoito ei Voittosen mukaan voi ”Jumalan seurakunnassa loppua”.

Voittosen mukaan liike ”ei voi jatkossakaan välttyä siltä, että jotkut ihmiset voivat kokea rauhanyhdistyksissä  harjoitetun sielunhoidon kielteisenä”.

SRK:n puheenjohtajan lausunto paljastaa, että ihmisten painostamisesta ei ole tarkoituskaan luopua. Luterilaisen kirkkomme sielunhoidon ohjeistuksen mukaan sielunhoito tapahtuu sitä haluavan omasta aloitteesta ja se on aina vapaaehtoista.

Kotimaa24 on haastatellut myös hoitokokouksista akateemista tutkimusta valmistelevaa YTT Aini Linjakumpua.

*      *      *

Ajattelemisen aihetta antoi Nestori.

Lue lisää:

A-A Tami: Jumalan vai ihmisten vuoksi? Miksi hoitokokouksia järjestettiin?

Johannes Alaranta: Anteeksi. 11.10.2011.

Heino: 1970-luvun hoitokokous

Johannes Ijäs: Vanhoillislestadiolaiset pyytävät anteeksi hoitokokousten väärinkäytöksiä. Kotimaa24 10.10.2011.

Kapu: SRK irtisanoutuu väkivallasta eikä järjestä enää hoitokokouksia, mutta ohitti uhrit. 10.8.2011.

Mikko Ketola: No Apologising for Past Violence of SRK-Laestadians’ “Healing Meetings”

Lestadiolaiset: 70-luvun hoitokokouksissa tehtiin hengellistä väkivaltaa. STT-Helsingin Sanomat 10.10.2011.

Hoitokokous (lestadiolaisuus) (Wikipedia).

Järkyttävintä toimittajan uralla: kollektiivin pelko mursi perhesiteet. Hannu Karpon haastattelu, Helsingin Sanomat 23.5.2007.

Kahdeksan hoitokokousvuotta Haapajärven ry:llä

Hannu Karpo:  Syntisin silmin. TV-dokumentti hoitokouksista. 3.10.1981.

Pekka Mikkola: Anteeksipyyntö on vaikeaa hengellisille yhteisöillekin. Kaleva 12.7.2006.

Nestori: 1970-luvun hoitokokous

Nestori:  Hoitokokous on väkivaltaa, ei sielunhoitoa

Nestori: Vanhoillislestadiolaiset kertovat hoitokokousten painostuksesta (Helsingin Sanomat 17.7.2011).

Puhujat 2008: “1970-luku oli rakkauden ja anteeksiantamisen aikaa” (Puhujainkokouksen kannaotto joulukuussa 2008.)

SRK ei ole järjestämässä ”uusia hoitokokouksia”. Päivämies 10.8.2011.

SRK lestadiolaisuus Heikki Koukkari syntien esiin kaivaminen Paavo Sillanpää… [Youtube-julkaisussa kuvataan hoitokokouksia 1960-1070-luvulla.]

Vanhoillislestadiolaiset myöntävät: Hoitokokouksissa oli hengellistä väkivaltaa. MTV3 uutiset 10.10.2011.

Advertisements

10 kommenttia

Kategoria(t): 1970-luku, 1980-luku, 2010-luku, erehtymättömyys, eriseura, eristäminen, erottaminen yhteisöstä, hajaannukset, harhaoppi, hengellinen väkivalta, historia, hoitokokoukset, johtajat, johtokunta, kirkko, kontrollointi, Kotimaa, lähihistoria, manipulointi, nettikeskustelu, Olavi Voittonen, painostaminen, Päivämies, puhujat, puhujien ja seurakuntavanhinten kokous, Puhujienkokous, rauhanyhdistys, sananjulistajat, seurakunta, seurakuntaoppi, sielunhoito, SRK ry., SRK:n johtokunta, ulossulkeminen, vallankäyttö, vastuullisuus, väkivalta

10 responses to “SRK:n johtokunta pyysi julkisesti anteeksi hoitokokousten väärinkäytöksiä – lehdistötiedote 12.10.2011.

  1. virsujalka

    Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.Jaak 1:22

    • Nimetön 93

      Selvää hengellistä väkivaltaahan nämä lestikset toteuttaa koko olemassaolollaan, sekä itselleen että normaaleille kanssaihmisille.
      Ihan sairasta on jo pelkästään se että lapsia pukataan maailmaan bussilasteittain eikä niistä pystytä edes huolehtimaan ihmisarvoisesti, tuolla ne heitteille jätetyt kersat sitten toikkaroi pitkin kyliä omin päin.

  2. Kaptah

    Missä se anteeksipyyntö tiedotteessa on? Olen kai tyhmä kun en sitä löydä, en tiedotteesta enkä Voittosen puheista. ja Hänninen vielä veti maton alta ja vesitti ”pahoittelun” lopullisesti. Tästä ei jää muuta kuin paha maku jäljelle. .

  3. Kiitos ja kumarrus

    Ei tässä missään ole mitään anteeksipyyntöä nähty. Kuvio on harvinaisen selvä. Kolme piispaa kävi SRKn johdon kanssa juttelemassa. Sen jälkeen julkaistiin ”pahoittelu”. Kumarrus kirkolle, pyllistys hoitokokousten uhreille.

  4. Jeremias

    Kun Lapin yliopisto julkistaa Linjakummun hoitokokoustutkimuksen ensi vuonna, saattaa taas seurata eropiikki kirkosta. Kirkko ei ole piitannut mitä sen suurin herätysliike puuhastelee.

    Ilmankos piispat kävivät hattu kourassa pyytelemässä Oulussa että voisitteko te jotain pientä edes hiukan pahoitella.

  5. Tikkunen

    Ja tämän ”pahoittelun” jälkeen Päivämiehen pääkirjoituksessa sanotaan:
    ”Se, mitä Jumala puhdisti, on tuottanut hyvää hedelmää.”
    http://www.srk.fi/index.php?p=paakirjoitus_srkn_johtokunta

    Isku vasten uloshoidettujen kasvoja, ”muka-anteksipyynnön” jälkeen.

  6. On todella kiusallista, ettei SRK:n johtokunta pyytänyt anteeksi hoitokokouksia. Tämä oli pahoittelu.

    Ajatellaanpa asiaa niin, että minä painostasin ystäväni keskustelemaan asiasta, josta olemme eri mieltä. Keskustelemme. Kiihdymme, ja minä lyön ystävääni. Hän saa pahan, pysyvän vamman. Vieläpä julistaisin hänelle kuolemantuomion.

    Vuosien kuluessa asiasta tiennet ihmiset kehottaisivat minua sopimaan ja pyytämään anteeksi. Minä sanoisin, että löydyn ystäväni tulisi tulla sopimaan.

    Vihdoin, kymmenien vuosien kuluttua, kertoisin kirjallisesti hänelle ”pahoittelevani” tapahtunutta. Mitähän tuo ystävä ajattelisi?

    Olisiko tämä reilua? Entä kristillistä?

    Ei ole totta, että ”hoito”-kokoukset olisivat olleet ”kaivattuja” monenkaan osalta. Sen tietävät kaikki. Toisekseen, jos keskiolut, televisio ja syntyvyyden säännöstely olivat syynä ”hoito”-kokouksiin, ne perustuivat höpösynteihin! Raamatusta ei löydy perusteita näille ”synneille”. Ei edes periaatteen tasolla. Lukekaa itse.

    Ei ole totta, että ne olivat ”kaivattuja”, monenkaan osalta!

    Nyt käytetään termiä sielunhoito. Hyvät SRK-lestadiolaiset, tavalliset uskovaiset: olkaa varuillanne, ettei tämä sana tule itsensä irvikuvaksi. Voittonen on vakuuttanut, että ”sielunhoitoa” tarvitaan edelleen. Älkää osallistuko niihin ”sielunhoito”-kokouksiin. Olisi hyvä, jos nykypolvi ei joutuisi kokemaan sitä, mitä me 1960-luvulla ja aiemmin syntyneet.

  7. Kalevan tilaaja

    Kaleva pääkirjoitus 12.10.2011

    SRK:n oli pakko ottaa kantaa hoitokokouksiin

    Vanhoillislestadiolaista herätysliikettä edustavan Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtokunta on viimeinkin rohjennut ottaa kantaa niin sanottuihin hoitokokouksiin.
    Johtokunta ei pyydä anteeksi tehtyjä virheitä, mutta kylläkin pahoittelee esiintyneitä oppiharhoja ja väärinkäytöksiä. Puheenjohtaja Olavi Voittonen tulkitsee Kotimaa24:lle, että kyseessä on anteeksipyyntö.

    SRK:ssa on työn alla sen historian kolmas osa, joka käsittelee aikakautta vuodesta 1961 eteenpäin. Tätä ajanjaksoa on mahdoton käsitellä rehellisesti, ellei liike arvioi käytyjä hoitokokouksia, siksi syvän arven ne jättivät herätysliikkeen sisälle.

    Hoitokokouksilla tarkoitetaan rauhanyhdistyksissä 1970- ja 1980-luvuilla käytyjä keskusteluja, joissa liikkeen linjasta poikkeavia painostettiin tunnustamaan syntinsä ja tekemään parannus. Ei riittänyt, että myönsi erheensä tai linjasta lipsumisensa, vaan syntisen piti kaivaa itsestään esille teon takana oleva väärä henki. Ihmisiä nöyryytettiin myös julki- ja pakkoripein.

    Voittonen myöntää hoitokokouksissa käytetyn hengellistä väkivaltaa.

    Myönnytys on merkittävä, sillä aina näihin aikoihin saakka on saattanut joutua hankaluuksiin, jos on huudellut 1970-luvun väärinkäytösten perään.

    Kipukohtien käsittely on välttämätöntä historiankirjoituksen näkökulmasta. Mutta sitä tarvitaan vielä enemmän siksi, että aikoinaan vääryyttä kokeneet saisivat lohdutusta.

    Jotkut vanhoillislestadiolaiset kertovat, ettei hoitamisesta ole päästy eroon vielä.

    Toivottavasti keskustelu liikkeen historiasta johtaa siihen, että myös tämän päivän toimintaa uskalletaan katsoa avoimin silmin.

    (Kaleva, pääkirjoitus 12.10.2011.)

  8. Korvensuora

    Kenelle ”pahoittelu” on kohdistettu? Olisi ollut hyvä jos tuossa ei olisi enää puhuttu ”sielunhoidosta joka voidaan kokea negatiivisena”. Sielunhoito saisi koskaan olla sellaista!

  9. Eräs Erotettu

    Päivämiehessä julkaistiin tuo sama teksti vuoden päästä uudestaan, toukokokuussa 2012 Siionista erotettuja SRK:n lausunto ei ole lohduttanut.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s