Rikkain saa tienata vain neljä kertaa enemmän kuin köyhin


Rikkain saa tienata vain neljä kertaa enemmän kuin köyhin. Silloin kaikki voivat hyvin. Tällainen olisi tasapainoinen ihanneyhteiskunta, ainakin
kreikkalaisen filosofin Platonin mukaan.

Toisin sanoen, sille miten pitkälle tuloerojen sallitaan kasvaa, on olemassa optimaalinen raja, jonka ylittäminen johtaa koko yhteisön pahoinvointiin.

Suomi kärjessä tuloerojen kasvuvauhdissa – vain Ruotsi edellä

Suomi on rikkaiden teollisuusmaiden ykkönen tilastossa, jossa mitataan tuloerojen kasvua kymmenen viime vuoden aikana. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa erityisen nopeasti vuosina 1995–2005. OECD:n jäsenmaista vain Ruotsissa, Tanskassa ja Euroopan ulkopuolella Uudessa-Seelannissa tuloerot kasvoivat Suomea nopeammin. Lähelle tätä vauhtia päästiin myös Kanadassa.

Esimerkiksi Ruotsissa rikkain kymmenys väestöstä ansaitsi 1980-luvulla viisi kertaa enemmän kuin köyhin kymmenys. Vuoteen 2008 mennessä ero oli kasvanut: rikkain kymmenys ansaitsi kuusi kertaa enemmän kuin köyhin kymmenys.

Kaikissa OECD-maissa väestön rikkaimman kymmenyksen tulot ovat keskimäärin yhdeksän kertaa suuremmat kuin pienituloisimman kymmenyksen. Esimerkiksi Turkissa ja Yhdysvalloissa tulojen ero on 14-kertainen, OECD:n ulkopuolisessa Brasiliassa jopa 50-kertainen. Muita suurimpien tuloerojen maita ovat Portugali, Italia ja Britannia.

Globaalisti verrattuna sekä Ruotsi että Suomi ovat toistaiseksi suhteellisen alhaisten tuloerojen maita, mutta suunta on huolestuttava.

Kaiken kaikkiaan OECD-maissa tuloerot ovat kasvaneet korkeimmalle tasolleen 30 vuoteen.

Tuloerojen kasvua selittää ensinnäkin se,  että yhteiskunnan tukea kaikkein heikoimmassa heikoimmassa asemassa oleville ei ole korotettu samalla kun parhaiten ansaitsevien palkkoja on kasvatettu runsaskätisesti. Tilastojen mukaan juuri hyvätuloisten palkat ovat nousseet suhteellisesti nopeammin kuin pienituloisten. Lisäksi hyvätuloisten verotusta on jatkuvasti kevennetty.

Suomi on viimeisen 15 vuoden kuluessa siirtynyt kovaa vauhtia perinteisestä, progressiivisella verotuksella ja tulonsiirroilla yhdenvertaisuutta tavoittelevasta pohjoismaisesta tulonjakomaasta kohti anglosaksisia suurten tuloerojen maita. Kohti luokkayhteiskuntaa.

Suomi on OECD:n tutkimuksessa myös yksi niistä harvoista maista, joissa tuloerot ovat kasvaneet myös rikkaiden ja keskiluokan välillä, ei vain rikkaiden ja köyhien välillä. Kaikkein rikkaimmille on nyt Suomessakin avattu pääsy kokonaan omaan matalan verotuksen ja pienten yhteiskunnallisten velvoitteiden asemaan. Tämä on tehty tietoisena poliittisena valintana.

– Syynä on ennen kaikkea vuoden 1993 verouudistus, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi totesi Helsigin Sanomissa.

Tässä lamanjälkeisessä uudistuksessa ansiotulojen ja pääomatulojen veroprosenttien ero repäistiin kansainvälisessä vertailussa hyvin suureksi. Niinpä Suomessa kasvavat nopeasti nimenomaan verotuksen jälkeiset tuloerot. Rikkaimpien verotusta kevenettiin.

Tuloeroja kasvattava verojärjestelmä säädettiin porvarihallituksen aikana. Sen jälkeen hallitusten värit ovat vaihtuneet, mutta lakiin ei ole puututtu.

Yksi syy ratkaisuun oli pelko pääomien karkaamisesta ulkomaille, jos niiden verotusta kiristetään. Suoniemen mielestä tällaista vaaraa ei kuitenkaan enää juurikaan ole.

Mikäli työttömyys nyt talouskriisin oloissa edelleen lisääntyy, Suomessa tilanne vain pahenee. Mikään ei kasvata rikkaiden ja köyhien tuloeroja niin paljon kuin joukkotyöttömyys. Ja mikäli poliitikot eivät puutu verotukseen, tuloerojen kasvaminen jatkuu edelleen myös aikojen jälleen parantuessa.

–Korkeat ja kasvavat tuloerot eivät todellakaan ole välttämättömyys, sanoi OECD:n pääsihteeri Angel Gurría. Hän pitää kehitystä huolestuttavana.

– Kasvavien tuloerojen jättäminen huomiotta ei ole vaihtoehto vaan erittäin vaarallinen tie, jolla on väistämättömiä sosiaalisia ja poliittisia seurauksia.

– Yhteiskunnallinen sopimus alkaa murtua monissa maissa. Tämä tutkimus kumoaa olettamukset, että talouskasvun edut tihkuvat automaattisesti vähäosaisille ja että suuremmat tuloerot lisäävät sosiaalista liikkuvuutta, Gurria sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

Guerría totesi, että tehokkaamman teknologian tuottaman talouskasvun hedelmät eivät automaattisesti jakaudu tasaisesti. Hän korosti myös sitä, että tuloerot eivät mahdollista sosiaalista nousua.

–Raporttimme osoittaa selvästi, että työvoiman kouluttaminen on ylivoimaisesti tehokkain tapa taistella tuloerojen kasvua vastaan. Kansaan investoimisen täytyy alkaa varhaislapsuudesta ja jatkua koulutukseen ja työhön asti.

Suurten tuloerojen maassa kaikki voivat huonommin

Sekä OECD:n selvitysten että köyhyystutkijoiden mukaan Suomessakin kannattaa tavoitella optimaalista suhteellisen pienten tuloerojen tilannetta, sillä liian isojen tuloerojen maassa sekä köyhät että rikkaat voivat huonosti.

Kun talous heilahtelee, jossain on aina se joka saalistaa, ja eniten kärsivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Epäreilun yhteiskunnan kielteiset vaikutukset heijastuvat tulevaisuuteen seuraaviin sukupolviin saakka.

Silloin kun ihmiset kokevat, ettei heillä ole osallisuutta omassa yhteiskunnassaan, että heillä ei ole mitään puolustettavaa eikä mitään menetettävää, osattomuus ja toivottomuus voi purkautua arvaamattomalla tavalla levottomuuksina, väkivaltana ja kasvavana rikollisuutena. Ja suurimmat vahingot aiheutuvat puolustuskyvyttömille, erityisesti lapsille ja nuorille, sairaille, vanhoille ja köyhille.

Tuloerojen kasvu ei kuitenkaan ole mikään hallitsematon luonnonvoima – päinvastoin tuloeroja voidaan säädellä hyvinkin tarkkaan verotuksella ja tulonsiirroilla. Verotuksesta ja tulonsiirroista päättäminen ovat taas kansanedustajien keskeisimmät tehtävät.

Jos eduskunta haluaa estää tuloerojen kasvun, se pystyy halutessaan sen tekemään.

Suomalaiset poliitikot ovat puoluekannasta riippumatta liikuttavan yksimielisiä siitä, että peruspalveluita ja hyvinvointivaltiota on vahvistettava.

He pitävät tuloerojen kasvua huolestuttavana.

Missä ovat teot?

Oululainen pappi Stiven Naatus kirjoitti hiljattain aiheesta Kalevassa.

Helppoja vastauksia

”Viikkojen ajan media on kertonut pörssikurssien laskusta ympäri maailman. Talouden epävarmuus on lisääntynyt. Se näkyy myös miljoonien ihmisten arkielämässä ympäri maailman.

Mitä kaikkea tuleva syksy ja tulevaisuus vielä tuo mukanaan, sitä emme voi vielä tietää. Muutos on väistämätön osa elämää, mutta suuret muutokset heijastelevat monelle elämän osa-alueelle ja aiheuttavat paljon kysymyksiä ja epävarmuutta.

Kun maailma menee monimutkaiseksi, alkaa kaivata yksinkertaisia vastauksia, turvallisuutta ja selkeyttä. Positiivista tämä on silloin, kun joutuu pohtimaan, mikä on minulle olennaista ja tärkeätä. Edessä on paluu perusasioiden äärelle.

Pahimmillaan epävarmuus aiheuttaa käpertymistä itseensä ja uhan näkemistä toisissa ihmisissä tai ihmisryhmissä. Heissäkin, joita joskus sanotaan muukalaisiksi.

On inhimillistä, että epävarmoina aikoina ja tiukoissa oloissa oma ja lähellä olevien tarpeet tulevat ensiksi mieleen. Se ei silti voi olla syy sulkea toisia ihmisiä kokonaan pois. Ensiksikään, en usko, että uhan näkeminen toisissa edistää mitenkään omaa tilaamme. Toisekseen uskon, että se vain sulkee ovia sisällämme.

Miten niukkenevissa oloissa sitten voisi toimia? En usko löytäväni mitään taloudellista tai muutakaan ihmekonstia.

Haluaisin silti muistaa sitä tapaa, jolla Jeesus toimi, kun eväät kävivät vähiin ihmispaljouden kerääntyessä yhteen. Hän otti sen vähän mitä löytyi, pienen pojan eväät, ja siunattuaan käski jakaa siitä kaikille.

Jospa epävarmoina aikoina voisimme sulkeutumisen sijaan avautua ja jakaa sen mitä meillä jo on. Eikä silloin kyse ole politiikasta tai euroista, vaan siitä, miten olemme täällä toistemme kanssa.”

Stiven Naatus Oulun seurakuntien Sielun Silmin -blogissa 16.8.2011.

(R. K.)

Lue myös:

R. K.: Meitä asuu sata ihmistä tässä kylässä

Marko Junkkari: Tuloerojen kasvu ei ole hallitsematon luonnonvoima. Helsingin Sanomat 13.11.2008.

Topi Kanniainen: Rikkaalle riittää nelinkertainen palkka. Talous-Sanomat 17.1.2011.

Kansalaisareena

Kirkon ulkomaanapu

Lapset tarvitsevat apuamme nyt!

Toivo Martikainen: Johtajien palkat pilvissä, kansalla ei hajuakaan. Talous-Sanomat 30.7.2011.

Sakari Möttönen: Richard Wilkinson ja Kate Pickett  – Tasa-arvo ja hyvinvointi. Miksi tasa-arvo on hyväksi kaikille? Keskisuomalainen 15.6.2011.

OECD: Tuloerot kasvavat voimalla. Helsingin Sanomat 5.12.2011.

Jarna Pasanen: Manifesti: Ylisuuret palkat tuottavat pahoinvointia!

Pelastakaa lapset ry.

Plan Suomi

Jyri Raivio: Suomi ykkönen tuloerojen kasvuvauhdissa. Helsingin Sanomat 13.11.2008.

Suomen Punainen Risti

Suomi maailman huipulla tuloerojen kasvussa – vain Ruotsi edellä. Talouselämä 5.12.2011.

Suurella sydämellä

UNICEF

Wilkinson, Richard & Pickett, Kate: Tasa-arvo ja hyvinvointi: Miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi. (The spirit level: Why more equal societies almost always do better, 2009.) Suomennos: Markus Myllyoja. Helsinki: HS kirjat, 2011.

World Vision

Mainokset

1 kommentti

Kategoria(t): arvot, eettisyys, ekologia, elämäntapa, kulutus, vastuullisuus

One response to “Rikkain saa tienata vain neljä kertaa enemmän kuin köyhin

  1. Kaptah

    Suurimpia omaisuuksia ei ole tehty työtä tekemällä vaan omistamalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s