Kotimaa-lehden toimittaja Jussi Rytkönen on raportoinut Turun rauhanyhdistykseltä Kotimaa24-verkkolehteen.
”Turun rauhanyhdistyksen puhujan tehtävästä erotettu arkkipiispan teologinen sihteeri Risto Leppänen käytti tänään puheenvuoron Turun rauhanyhdistyksen seuroissa. Kotimaa24 oli paikalla seuraamassa tilannetta, jossa Leppäsen erottaminen oli määrä kertoa julkisesti seuroihin kokoontuneille.
Littoisiin, Turun rauhanyhdistyksen kello 16 alkaneisiin seuroihin oli kokoontunut miltei salin täydeltä väkeä.
Nuoria ja lapsiperheitä oli paikalla tuttuun tyyliin runsaasti. Ilmassa leijui tietoisuus siitä, että tänään yhdistyksessä on edessä poikkeuksellinen tilanne: Arkkipiispan teologinen sihteeri Risto Leppänen oli muutama päivä sitten päätetty yhdistyksen puhujien ja johtokunnan toimesta vapauttaa rauhanyhdistyksen puhujan tehtävästä.
Päätöstä kohtaan oli esitetty keskustelussa myös joitakin eriäviä mielipiteitä.
Leppäsen vaimo Mari Leppänen oli vihitty pari viikkoa sitten papiksi. Hänestä tuli Suomen ensimmäinen vanhoillislestadiolainen naispappi. Leppänen hyväksyy vaimonsa pappeuden ja ylipäänsä naispappeuden ja kirkon virkaratkaisun.
Puolitaival: Naispappeudella ei raamatullista perustaa
Alkuun seuroissa kuultiin yksi puheenvuoro ja tämän jälkeen laulettiin virsi. Sitten oli yhdistyksen johtokunnan puheenjohtajan Kimmo 
Puolitaipaleen vuoro. [Puhe kokonaisuudesaan tässä.] Hän kertoi seurakuntaväelle, ettei ”Risto-veljellä ole edellytyksiä toimia kotisiionin sananpalvelijan tehtävässä”.
Hän viittasi perusteina Leppäsen myönteiseen naispappeusnäkemykseen, mutta myös muun muassa seurakuntaoppiin.
Puolitaival totesi, että ketään ei ole pakotettu keskusteluihin ja viittasi tällä johtokunnan Leppäsen kanssa aiemmin järjestämiin tapaamisiin.
– On tyydyttävä siihen, mikä on koettu vuosikymmenien aikana oikeaksi koko kristillisyyden (vanhoillislestadiolaisuuden) piirissä. Raamattu ei tunne naispappeutta ja naispappeudelle ei ole raamatullista perustaa. Risto-veli on perustellut näkemyksiään kirkon virkaratkaisulla. Haluammeko olla kuuliaisia siionin (vanhoillislestadiolaisuuden) neuvoille vai haluammeko vastauksia ja neuvoja siionin ulkopuolelta? Puolitaival sanoi.
”En voi enkä halua kääntää kirkon johtoa Turun yhdistystä vastaan”
Tämän jälkeen Risto Leppänen käytti puheenvuoron. [Puhe kokonaisuudessaan tässä.] Hän selvisi puheenvuorosta kunnialla, vaikka kaikesta näki, että tilanne oli hänelle raskas. Pitäisikö lapset päästää ensin mehulle, Leppänen heitti aivan aluksi.
– Hieman tuntuu haikealta. En halua puuttua tähän päätökseen. Kunnioitan sitä päätöstä, jonka johtokunta on tehnyt, hän totesi ja kiitti tämän jälkeen mahdollisuudesta, että hän voi vielä käytää puheenvuoron seuroissa.
Leppänen totesi, että kuluneet vuodet ovat olleet raskasta aikaa. Hän kiitti lämpimistä katseista ja esirukouksista. Sitten hän totesi, ettei koskaan tule unohtamaan sitä, kun moni ihminen osoitti hänelle tukeaan hänen vaimonsa Mari Leppäsen pappisvihkimyksessä pari viikkoa sitten. Hän jatkoi monen uskaltaneen tulla pappisvihkimykseen ”katseiden alle ja leimaamista pelkäämättä”. Hän muisteli erään lestadiolaispapin sanoja ja liitti ne ilmeisesti perheeseensä. Puhuja oli kertonut Hyvän Paimenen kantavan, kun itse ei jaksa.
– Olen toivonut tilaa sille, kun joku mieli arkana pohtii kutsumustaan. En ole halunnut ajaa naispappeuden hyväksymistä vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen, vaan ainoastaan sanoa, mitä asiasta ajattelen. En voi enkä halua kääntää kirkon johtoa Turun rauhanyhdistystä vastaan, Leppänen sanoi.
Leppäselle pidetyt kokoukset ”eivät ole aina olleet turvallisia”
Avoimesti hän kertoi myös pyytäneensä apua, jotta hän säilyttäisi työkykynsä.
– Viime vuosien aikana tässä talossa on kokoonnuttu aika usein. Kutsu on käynyt, mutta rehellisyyden nimissä kokoukset eivät ole aina olleet turvallisia. Hienotunteisena en ole pitänyt myöskään sitä, miten pappeuteeni on suhtauduttu ja puheoikeuteni kyseenalaistettu, Leppänen sanoi ja viittasi ilmeisesti johtokunnan kanssa käymiinsä keskusteluihin.
– Ehkä tulee aika jolloin voimme näistä asioista rauhassa keskustella, hän jatkoi ja totesi haluavansa rohkaista ihmisiä Jumalan rauhaan ja vapauteen.
Vanhoillislestadiolaisten puhujien tapaan hän julisti lopuksi kaikki synnit anteeksi:
– Lääke kovuuteen tulee ristiltä, jossa Kristus murtuu meidän niin monin tavoin murtuneiden puolesta.
Tämän jälkeen hän totesi, että armo kuuluu kaikille ihmisille. Hän päätti puheensa tunnettuun kirkolliseen rukoukseen Tule Pyhä Henki.
Tule, Pyhä Henki, tänne,
laskeudu taivaasta alas
meidän sydämissämme Kristusta kirkastamaan.
Tule, köyhäin apu,
tule, lahjain antaja,
tule, sielun kirkkaus,
sinä paras lohduttaja,
sielun hyvä vieras ja suloinen lämpö.
Töissä sinä olet lepo,
helteessä virvoitus,
murheessa lohdutus.
Sinä kaikkein pyhin kirkkaus ja valo,
täytä uskollistesi sydämet.
Ilman sinun voimaasi ei ole mitään viatonta.
Pese se, mikä saastainen on,
kastele se, mikä kuiva on,
paranna, mikä haavoitettu on,
pehmitä, mikä kova on,
lämmitä, mikä kylmä on,
etsi kaikkia eksyneitä.
Anna uskollisillesi, jotka sinuun turvautuvat,
pyhät lahjasi.
Anna uskon vahvistusta,
anna autuas loppu,
anna iäinen ilo.
Aamen.
Puolitaival: Emme ole sulkemassa ovea Jumalan valtakuntaan
Leppäsen puheen jälkeen Kimmo Puolitaival totesi, että Turun rauhanyhdistyksen ovi on aina auki ja sieltä kuuluu lämmin ja rakastava ääni.
– Jumalan valtakunnan lapset ovat aina valmiit puhumaan tiestä ja matkasta.
– Emme ole sulkemassa ovea Jumalan valtakuntaan. Toivomme, että Jumalan valtakunnan neuvot vaikuttavat parannuksen hyviä hedelmiä ja sitä kautta yhteys tähän valtakuntaan ja yhteinen rakkaus saisi säilyä.
Puolitaival muistutti, ettei naispappeuskysymys ole vain Turun rauhanyhdistyksen asia, vaan koko Suomen siionin (vanhoillislestadiolaisen liikkeen) asia. Sen vuoksi asiaa on Puolitaipaleen mukaan hyvä käsitellä koko liikkeessä.
– Nyt on siis kysymys puhujan tehtävässä toimimisesta. Tärkeä lähtökohta on, että puhuja ei puheella, mielipiteillään tai toiminnallaan ole jakamassa kuulijoita eri leireihin. Silloin, kun tämä ei toteudu, on kaikkien kannalta hyvä, että sananpalvelija saa vapautuksen toistaiseksi puhujan tehtävästä. Näin on tilanteen todettu Riston osalta olevan. Tästä olen myös hänen kanssaan kahden kesken keskustellut.
Sitten hän antoi paikalla olijoille mahdollisuuden käyttää sanaa. Puheenvuoron käytti noin viisi henkilöä. Yksi puhujista kertoi, ettei ole tyytyväinen johtokunnan toimintaan ja vaati Risto Leppäsen erottamispäätöksen perumista. Muut puheenvuoron käyttäneet antoivat suoraan tai epäsuorasti tuen johtokunnalle. Eräs tosin toivoi keskustelua naispappeudesta ja enemmän läpinäkyvyyttä johtokunnan toimintaan.
Äänestys kättä nostamalla – Puolitaival haki ja sai tuen johtokunnalle
Näiden puheenvuorojen jälkeen Puolitaival pyysi niitä, jotka tukevat johtokuntaa, nostamaan kätensä. Salissa nousi runsaasti käsiä ylös. Mahdollisesti eri mieltä olevia hän ei pyytänyt käsiä nostamaan.
Risto Leppänen oli poistunut paikalta heti oman puheenvuoronsa jälkeen.
Kotimaa24:n poistuttua paikalta ilta oli Kimmo Puolitaipaleen mukaan jatkunut vielä kahvitauon jälkeen muutamalla puheenvuorolla. Niissä lähinnä tuettiin johtokuntaa.”
Jussi Rytkönen 18.03.2012 20:32, Kotimaa24. (Otsikointi toimituksen.)
* * *
Lue lisää:
Johannes Alaranta: Puhdistuksia. 17.3.2012.
Hänninen: Vastuullisissa tehtävissä olevien jaettava liikkeen yhteiset näkemykset. SRK:n pääsihteerin Tuomas Hännisen haastattelu. Kaleva 6.3.2012.
Johannes Ijäs: ”Jakamaton rakkaus” edellytys vanhoillislestadiolaisten vastuutehtäville. Kotimaa24 5.3.2012.
Johannes Ijäs: Pappi menetti puheoikeutensa vanhoillislestadiolaisten seuroissa. Kotimaa24 2.6.2011.
Johannes Ijäs: Rauhanyhdistys ei erottanut Leppästä yksimielisesti. Kotimaa24 16.3.2012.
R. K.: Arkkipiispa huolestui
R. K.: Risto Leppänen sai rauhanyhdistykseltä luvan jatkaa puhujana
Kapu: Alaranta ja Linjama: SRK-kriittinen nettikirjoittelu johti painostustoimiin
Kapu: Antti Pentikäinen: Terroria uskon nimissä
Toni Lehtinen: Vanhoillislestadiolaiset erottivat arkkipiispan sihteerin liikkeen luottamustoimista. Turun Sanomat 18.3.2012.
Leppänen Turun Sanomissa: Vakaumustani on yritetty nujertaa
Topi Linjama: Naispappeus ja eri tie. Blogikirjoitus 17.3.2012, Kotimaa24 (arkisto).
Lucas: Ahola, Alaranta, Asikainen, Sulila, Pentikäisen Antti – Luottamus SRK:n johtoon murentunut
Lucas: Lehti: Hengellistä terrorismia Turun rauhanyhdistyksellä
Lucas: Risto Leppänen ja Heikki Rainio joutumassa puhujakieltoon Turun rauhanyhdistyksellä
Puhuja rauhanyhdistyksellä: “Olet noussut Jumalanvaltakuntaa vastaan!”
”Risto-veljellä ei ole edellytyksiä toimia siionimme sananpalvelijana”. Kimmo Puolitaipaleen ja Risto Leppäsen puheet Turun rauhanyhdistyksellä 18.3.2012.
Vanhoillislestadiolaiset erottivat Risto Leppäsen puhujan tehtävästä. Turun Sanomat 17.3.2012.
Irina Vähäsarja: Arkkipiispa huolestui painostuksesta vanhoillislestadiolaisten joukossa. Helsingin Sanomat 19.1.2012.
Omat polut © - etnisten vanhoillislestadiolaisten kertomuksia ja kokemuksia 
Ei. Ei. 😥
Tunnen käsittämättömän pahaa oloa tästä päätöksestä, ja siitä, että Mari tuomitaan epäuskoiseksi pappisvihkimyksen vuoksi. Ei ole hääviä istua töissä, kun itku ei ole kaukana. Joutuu ihmettelemään, miksi Jumala sallii kaiken tämän. Haluaako hän osoittaa, missä on todellinen armon Valtakunta – ja missä ei?
Voimia Leppäsille. Taivaan Isi suojelee ja varjelee teitä.
Apostolien teot 2:17-18
”17 Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala,
minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin.
Teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat,
nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia.
18 Näin teen: palvelijoihini ja palvelijattariini
minä vuodatan Henkeni niinä päivinä,
ja he profetoivat.”
Sisaret ovat kovia profeetoimaan, heillä on pappeus Melkeseedegin pappeus, niinkuin on lapsilla, miehillä mummoilla ja papoilla, orjlla ja vapailla, heillä on Pyhä Henki kyllä, silloin kun ovat uskoneet Jumalan valtakunnan armoelvankeliumin yösnouseesta Kristuksesta omalle kohdalleen. Sen evankeliumin, joka päästää synnistä. Näin se on, kuten yllä lainataan. Tuossa kohdassa ei puhuta saarnavirasta mitään. Pyhän Hengen pappeudesta kyllä, siitä kuinka viimeisinä päivinä Pyhä Henki vuodatetaan myös pakanakansoille. tätä aikaa nyt eletään, ylösnousemuksen jälkeistä aikaa.
Kukapa ei tahtoisi olla hyväksytty. Miksi pitää vaatia sellaista, joka ei ole tarjottimella ? On vain kuljettava taitavasti Jumalan sanan pohjalla. Sanoihan A.Kylliäinen: ”Kaikki pääsevät taivaaseen”. R.Leppänen ajattelee, että armo kuuluu kaikille. Toki. Kuinka se otetaan vastaan on oma kysymyksensä. Tuskin mikään automaatti päästösanoja jakelee. Parannuskin on armon teko. Eihän ihmisellä ole sitä voimaa, jonka voi saada ulkopuoleltaan. Ilman ansioita
Risto Räty
Hyvä Risto Räty. Toivomus on, että kommenteissa ei tarkoituksellisesti leimata yksityishenkilöitä spekulatiivisilla väitteillä. Kommentistasi on ensimmäinen lause poistettu yksityishenkilöitä loukkaavana. – Toimitus.
Armo kuuluu kaikille. Se miten sen itsekukainenkin ottaa vastaan ei riipu toisesta ihmisestä vaan siitä uskooko itse, jos tämä rajataan niin että vain joku ihminen saa päättää toiselle kuuluvasta armosta ollaan hakoteillä. Kun itse aikoinaan sain parannuksen armon niin minä halusin uskoa, sen tunsin ja koin omassa sydämessä, se että joku minulle saarnasi evankeliumin oli Jumalan työ, ei ihmisen, koskaan en voi tietää toisen ihmisen sydämentilaa, en voi tietää onko Pyhä henki siinä ihmisessä, siksi voin vain uskoa omakohtaisesti. Ja kun usko on omakohtainen niin evankeliumin saarnaajan persoonalla ei ole merkitystä, on vain oma usko, ja jos haluan uskoa niin Jumalan Pyhä henki astuu sydämeen, sen antaa Jumala eikä tämä toinen ihminen, Pyhä henkihän on kuin tuuli joka menee minne tahtoo eikä minne joku ihminen sen tahtoo menevän. Silloin usko alkaa näkyä hengen hedelminä, rakkautena ja totuutta vaalivana. Tämä näkyy vain ulospäin, sitä minä en voi itse arvioida, jos alan itse arvioimaan teenkö kuten Pyhä henki neuvoo niin ihmisenä helposti arvioin itseni väärin ja se onkin sitten ensimmäinen askel uskosta luopumiseen. Srk kristillisyydessä on menty harhaan siinä että he arvioivat itse omaa sydäntään ja sillä perusteella aivan vakuuttavat että minussa on Pyhä henki. Tämä henki on valhetta ja se ei kestä arvostelua, ei kestä kritiikkiä ja vaatii rakastamaan. Rakkautta ei voi vaatia vaan se tulee vaatimatta, silloin rakkaus on aitoa. Jeesus rakasti meitä, kukaan ei kykene siihen samaan ja siksi tällainen vaatimus rakkaudesta on väärää, oikea rakkaus ei vaadi mitään.