Nainen SRK:n johtokuntaan


Kuten tunnettua, nyt on SRK:n vuosikokouksen valmistelun aika. Keskustelu naisten pääsystä SRK:n johtokuntaan on vilkastumassa, erityisesti  sen jälkeen kun ensimmäinen vanhoillislestadiolainen nainen vihittiin papinvirkaan  ja hän on aloittanut työnsä seurakuntapappina. Tapahtumaan liittynyt avoin painostaminen ja kiusaaminen on tuonut herätysliikkeelle laajasti kielteistä julkisuutta.

Tulevassa vuosikokouksessa Lopen suviseurojen yhteydessä valmistaudutaan esittämään yhtä tiettävästi eteläsuomalaista, korkeasti koulutettua perheetöntä naista SRK:n johtokuntaan. Hän on profiloitunut liikkeessä naispappeuden vastustajana.

Tämä on tervetullut askel. Samalla tämä on ymmärrettävä strateginen, ”ulkopoliittinen” teko, tilanteessa jossa herätysliikkeen mainetta uhkaa vakava leimautuminen naisia törkeästi alistavaksi yhteisöksi. Samalla liikkeessä osoitettaisiin selvästi naisten toiminnan rajat ja heidän ulossulkemisensa pois hengellisistä tehtävistä saisi ikäänkuin selkeärajaisemman perustelun.

Ongelmana tässä on, että naisten poissulkemista SRK:n johtokunnan jäsenyydestä on myös perusteltu juuri johtokunnan jäsenen hengellisellä roolilla. Mikäli nainen nyt valitaankin johtokuntaan, tämä ”apostolinen” perustelu täytyisi hylätä.  

Erityisesti nykyinen puheenjohtaja Olavi Voittonen on puolustanut  julkisuudessa käsitystä, ettei naisia voida valita johtokuntaan,  koska johtokunta on  ns. ”vanhinten” asemassa uskovaisten  hengellisinä johtajina, viitaten tässä Raamattuun. Vanhinten joukkoon ei hänen mukaansa voi kuulua naisia. Ei ole tiedossa, milloin käsitys siionin “vanhimmista”  olisi SRK:ssa muodostettu ja omaksuttu perusteluna johtokuntaan valittaville henkilöille. Voittonen on toiminut johtokunnan jäsenenä vuodesta 1982 lähtien. Puheenjohtajaksi johtokunta valitsi hänet 2007  Matti Lääkön jälkeen.

Ilmeisesti jo Lääköllä oli käsitys kunkin johtokunnan jäsenen toimimisesta hengellisenä “vanhimpana”. Voittonen puolestaan on tuonut sen esiin  haastattelulausunnoissaan. Ajatusta on pidetty esillä myös Päivämies-lehden kirjoituksissa.

SRK:n pääsihteeri Tuomas Hänninen puolusti johtokunnan 100-prosenttista miesvaltaa Suomen Kuvalehdessä (SK 25-26/2011) toteamuksella:  ”Johtokunta on apostolinen kokous. Tähän asti Jumala on antanut veljille viisautaa hoitaa asioita. ”

Apostolinen kokous kuulostaa arvovaltaiselta, lähes paaviin verrattavalta instituutiolta. Tällaisella sananvalinnalla Hänninen haluaa tietenkin muistuttaa kaikkia siitä, että SRK:n johtokunnan jäsenet edustavat suoraan alenevassa polvessa 2000 vuoden takaisia Uuden testamentin apostoleja, jotka kokoontuivat Jerusalemiin neuvonpitoon puimaan sisäisiä erimilisyyksiään opetuksta ja perinnesäädöksistä. Kas, sieltä se Pyhän Hengen Viisaus juontuu sitten suoraan SRK:n Oulun toimistossa kokoustaviin 24 mieheen. He ovat Apostoleita vuonna 2012.

Ja oliko 2000 vuotta sitten apostolien joukossa yhtään naista. Njet!

Hänninen tosin antaa vielä Jumalalle mahdollisuuden: ”En tarkoita, että naisesta nimenomaan naisena ei olisi johtokunnan jäseneksi. Mutta jos Jumala haluaa, että johtokuntaan tulee nainen, kukaan ei sitä pysty estämään.”

Viimeisen vuoden aikana tätä 24 miehen yksinvaltiuden hengellistä argumentaatiota on selvästi laimennettu ja alettu nostaa esiin vain sitä syytä, että ”vuosikokous  ei ole koskaan ehdottanut” naista johtokuntaan valittavaksi.

Syyksi on esitetty myös ”perinnettä”, ja esimerkiksi kirkkoherra Juho Kopperoinen ja SRK:n edellinen pääsihteeri Aimo Hautamäki ovat todenneet julkisuudessa, että naisen valitsemiselle ei ole ”periaatteellista estettä”.

Siis vain kaikkein korkein auktoriteetti, itse Taivaan Jumala, pystyisi saamaan naisen SRK:n johtokuntaan.

Kaikki riippuu siis enää vain Jumalasta.

Jos Hän käy esittämässä SRK:n vuosikokoukselle jotakuta naispuolista, asiaa ryhdytään harkitsemaan!

Onkin totta, että naisten valitsemisesta SRK:n 24-jäseniseen johtokuntaan ei ole varsinaisesti käyty virallista keskustelua vuosikokouksissa tähän saakka. Mediassa ja nettifoorumeissa keskustelua on käyty ainakin nelisen vuotta. Monet vl-papit ja varsinkin julkisuudessa SRK:n nykymenoa arvostelleet henkilöt ovat nostaneet esiin tarpeen saada johtokuntaan myös naisia.

Vanhoillislestadiolaiset naiset itse eivät juurikaan ole nostaneet kysymystä aktiivisesti esiin. Ainoastaan Mari Leppänen, Rebekka Naatus ja  Laura Kallio  ovat nostaneet kysymystä julkiseen keskusteluun.

Naispappeuskeskustelun yhteydessä puheenjohtaja Olavi Voittonen on nostanut esiin paheksuntansa siitä, että vanhoillislestadiolaiset naiset eivät ole tyytyneet siihen osaan, jonka liikkeen miesjohtajat heille ovat osoittaneet.

– Kokonaiskuvassa näyttää, että naisväellekin riittää runsaasti tehtäviä. Hieman ihmettelen, jos omaa tehtävää ei näistä tahdo löytyä tai sitä ei osata arvostaa, totesi Voittonen tammikuussa Kotimaa24-sivuston haastattelussa.

Nuoren polven teologi ja uskonnonopettaja Laura Kallio on paheksunut Voittosen lausuntoa.

– On aika epävalidia sanoa miehenä toiselle sukupuolelle, mitkä tehtävät hänelle kuuluisivat. Kuka määrittelee tällaiset tehtävät meidän herätysliikkeessä ja millä perusteella? Kallio kysyi Seurakuntalainen-sivuston haastattelussa.

Voidaan myös kysyä, mitähän lastensuojelussa olisi jo tehty, jos SRK:n johtokunnassa olisi puolet naisia. Ja entä jos johtokunnan 24 jäsenestä olisikin kaksitoista naista, vastuuta kantamassa, miten lastensuojelukysymyksissä olisi toimittu?

Nyt SRK voisi kiillottaa ryvettynyttä mainettaan valituttamalla johtokuntaan yhden naisen, vastaamaan esimerkiksi koti ja perhe -asioista.

Vuonna 2009 naisia yritettiin saada mukaan julkaisujen toimitusneuvostoon. Tai ainakin asiasta yritettiin käydä keskustelua vuosikokouksessa.

”Naisten rooli liikkeen johdossa puhuttaa lestadiolaisia”, otsikoi Kotimaa-lehti uutisensa heinäkuussa 2009 välittömästi Oripään suviseurojen jälkeen. SRK:n pääsihteeri Aimo Hautamäki päätti silloin kuitenkin salata kokouksessa käydyn keskustelun naisten mahdollisuudesta tulla valituksi SRK:n johtokuntaan. Hän poistatti medialle jo lähetetetyn lehdistötiedotteen suviseurojen nettisivulta.  Kotimaa julkaisi asiasta uutisen. 

Naiskeskustelusta raportoinut tiedote poistettiin SRK:n nettisivuilta

Keskustelu naisten pääsystä SRK:n johtokuntaan on vikastunut vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Suviseurojen yhteydessä toissa viikonloppuna pidetyssä SRK:n vuosikokouksessa aiheesta käytettiin runsaasti puheenvuoroja.

SRK:n 24-jäsenisessä johtokunnassa ja vanhoillislestadiolaisen liikkeen puhujina ovat perinteisesti toimineet vain miehet.

Sukupuolikysymys nousi vuosikokouksessa esiin kohdassa, jossa päätettiin SRK:n johtokunnan ja julkaisujen toimitusneuvoston henkilövalinnoista.

Keskustelusta huolimatta kaikki erovuorossa olleet kuusi johtokunnan jäsentä ja kaksi julkaisujen toimitusneuvoston jäsentä – kaikki miehiä – valittiin jatkamaan luottamustehtävissään.

SRK:n vuosikokouksessa puheoikeus on kaikkien rauhanyhdistysten edustajilla. Eräs kokouksessa puhuneista oli Rovaniemen Rauhanyhdistystä edustava Johannes Ahola, joka kysyi, eikö naisilla ole sijaa johtokunnassa.

– Naisilla olisi johtokunnassa paljon annettavaa. Lisäksi nykytilanne antaa sekä liikkeen sisä- että ulkopuolelle väärän kuvan siitä, että vanhoillislestadiolaisuus olisi miesten yksinvaltaisesti hallitsema liike.

Ahola kertoo Kotimaalle odottaneensa, että kokouksessa olisi käytetty naisten jäsenyyden puolesta vielä selkeämpiä puheenvuoroja. Hänen mukaansa keskustelu oli runsaudestaan huolimatta varovaista ja konservatiivista.

– Muuten tilanne muuttuu hitaasti, sillä henkilöesitysten pitäisi lähteä kentältä. Alueilta on kuitenkin tapana ehdottaa tuttuja saarnaajia, ja he ovat miehiä. 

”Tiedote oli yksipuolinen” 

Vuosikokouksessa käydystä keskustelusta kerrottiin myös medialle. Kymmenille tiedotusvälineille lähti sähköpostijakelulla tiedote, jossa muun muassa siteerattiin lyhyesti Aholan ja kahden muun vuosikokousedustajan puheenvuoroja sukupuolikysymyksestä. Tiedote julkaistiin vuosikokouksen jälkeen myös Suviseurojen nettisivuilla, mistä se kuitenkin vielä samana iltana poistettiin.

Päätöksen tiedotteen poistamisesta teki SRK:n pääsihteeri Aimo Hautamäki.

– Tiedote oli hyvin yksipuolinen sekä vuosikokouksen sisällön että käydyn keskustelun näkökulmasta. Yleensä uutisoidaan vain vuosikokouksen päätöksistä, Hautamäki sanoo.

Suviseurojen tiedotusosaston puheenjohtaja Juho Kopperoinen lisää, että tiedotteessa oli SRK:n tavasta poiketen kuvattu kokouksen keskusteluja niin, että yksittäisiä puhujia oli mainittu nimeltä. Lisäksi tiedotteessa oli Kopperoisen mukaan numerovirheitä.

Medialle lähetetystä ja internetin välimuistista löytyvässä versiossa ei kuitenkaan ole lainkaan numerotietoja. Kopperoisen mukaan myöskään nimeltä mainitut puheenvuorojen käyttäjät eivät olleet ilmaisseet pahastuneensa nimensä käyttämisestä.

Kopperoisen mielestä tiedote olisi voinut jäädä näkyviinkin.

– Se oli ihan harmiton ja maltillinen, ei se ollut mitään polttavaa tavaraa. Keskustelua tasa-arvosta käydään ja sitä pitääkin käydä, vaikka sitä eivät kaikki toivo.

Hautamäen ja Kopperoisen mukaan naisten valintaan johtokuntapaikoille ei ole SRK:ssa periaatteellista estettä.

Miksi naisia ei sitten johtokunnassa ole?

– Kyse on perinteestä, Kopperoinen sanoo.

– Valitut ovat olleet miehiä, Hautamäki toteaa.

*       *       *
(Meri Toivanen, Kotimaa 9.7.2009, kommentit K.P.)

Lue lisää:

Jan Ahonen: Voittonen: Keskustelunavaukset naispappeudesta kapea-alaisia. Kotimaa24 19.1.2012.

Susanna Ihananainen-Alanko: Naisen asema on kipeä aihe: Näkemykset osallistumisesta ja toiminnasta jakavat myös lestadiolaisia. Kaleva 29.6.2011.

Johannes Ijäs: Voittonen vastaa: Vuosikokous ei ole valinnut naisia. Kotimaa24 25.5.2011.

A.P. Kaipiainen: Lestadiolaisjohtaja ja naisteologi erimielisiä uudistustarpeesta. Seurakuntalainen 27.1.2012.

Korpijaakko: SRK:n linja: hierarkkisesta miesten “vanhinten neuvostosta” myös naisten lahjoja hyödyntäväksi palveluyksiköksi?

Olli Lohi: SRK:n johtokunnan palvelutehtävässä. Päivämies 20/2011.

Johanna Lumijärvi: Alistaminen ei ole uskon hedelmä. Päivämies (päivämäärätieto puuttuu), 2010.

Maria Sofia & ESA: Leppäsen haastattelemat naiset: suorat sanat kutsumuksesta, syrjinnästä ja SRK:sta

Mikael Pentikäisen tilanneanalyysi

Antero Ruokokoski: Ei must oo isänä siihe mihi naiset on: nuorten monilapsisten vanhoillislestadiolaisten isien ajatuksia isyydestä ja äitiydestä. Sosiologian pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto 2007.

SRK:n vuosikokous 27.6.2009: johdossa edelleen vain miehiä

SRK:n vuosikokous 2010: päätöksentekijät yksinomaan miehiä

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Aimo Hautamäki, johtajat, johtokunta, keskustelu, kontrollointi, lähihistoria, manipulointi, naisen asema, normit, SRK ry., SRK:n johtokunta, sukupuolijärjestelmä, vallankäyttö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s