Matka Kauas-Maahan


Aikamatka Himalajalta Aurinkokuntamme ulkopuolelle, läpi Linnunradan galaksin muihin galakseihin ja takaisin.

Lähde: American Museum of Natural History, New York.

Nojatuolimatka riittää minulle. Tässä samassa laajenevassa kaikkeudessahan sitä joka tapauksessa lennetään.

Elämää Linnunradalla

Aurinko on yksi kotigalaksimme Linnunradan miljardeista tähdistä. Linnun­rata taas on yksi universumin miljardeista galakseista. Se syntyi noin 500 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen, eli 13,2 miljardia vuotta sitten. Oma aurinkokuntamme planeettoineen on puolestaan huomattavasti nuorempi. Se muodostui 4,6 miljardia vuotta sitten. Aurinko on iältään jo keski-ikäinen tähti.

Linnunradan galaksissa on havaittu syntyvän myös uusia tähtiä. Ryhmä yhdysvaltalaisia ja ranskalaisia astronome­ja havaitsi v. 2009 Spitzer-avaruus­tele­skoopin läheltä Linnunradan keskustaa ottamissa infrapunakuvissa kolme nuorta tähteä. Niiden arvellaan syntyneen vain miljoona vuotta sitten. Ne ovat siten paljon nuorempia kuin esimerkiksi Suomen kallioperän vanhimmat kerrostumat, joilla on ikää yli 3 500 miljoonaa vuotta! (Pudasjärveltä muuten on löydetty vanhinta kalliota, vanhinta koko Euroopan Unionin mitassa.)

Linnunradan tähtien kokonaismääräksi arvioidaan yleensä 200-300 miljardia. Suurin osa niistä on paljon Aurinkoa heikkovaloisempia punaisia kääpiötähtiä.

Uusimpien laskelmien mukaan Linnunradalla on myös kymmeniä miljardeja supermaapalloja eli hieman Maata suurempia kiviplaneettoja, jotka kiertävät tähtiään elämänvyöhykkeellä. Elämälle suotuisa vyöhyke, jota kutsutaan joskus myös Kultakutri-vyöhykkeeksi, on keskustähteä (”aurinkoa”) ympäröivä alue, jolla planeetan pinta ei ole liian kuuma tai liian kylmä, jotta vesi voi esiintyä nestemäisenä.

Joidenkin tällaisten supermaapallojen uskotaan näin mahdollistavan elinkelpoisia ympäristöjä meidän tuntemallemme elämälle.

Euroopan eteläisen observatorion ESOn uusien laskelmien mukaan lähes joka toista punaista kääpiötähteä kiertäisi ainakin yksi supermaa.

Maan  kaksoisveli

Viime joulukuussa NASAn teleskooppi löysi yhden tällaisen planeetan, joka on nimetty  Kepler22-b:ksi. Se sijaitsee 600 valovuoden päässä Maasta. Planeetta sijaitsee juuri optimaalisessa kohdassa, keskellä  tähteä ympäröivää elinkelpoista vyöhykettä. Alla kuvassa on rinnastattu Kepler-22-b:n ja Aurinkokunnan järjestelmät. Jo ennen Kepler22-b:tä on löydetty muutamia muitakin vastaavia järjestelmiä.

Kepler 22-b:n vuosi on 290 päivää. Kooltaan se on 2,4 kertaa Maata suurempi. Se on 15 prosenttia lähempänä aurinkoaan kuin maapallo omaansa, mutta sen aurinko on 25 prosenttia viileämpi. Planeetan keskilämpötilaksi lasketaan 22 astetta. Toistaiseksi ei pystytä sanomaan, koostuuko tämä planeetta kivestä, nesteestä vai kaasusta.

Eson Chilessä toimiva Harps-tutkimusryhmä kertoi jo aiemmin tänä vuonna löytäneensä toisen hyvän kandidaatin Maan ulkopuoliselle elämälle. Tämän planeetan nimi on Gliese 667Cc, ja se kiertää emotähteään niin sopivalla etäisyydellä, että siellä on ESOn mukaan ”lähes varmasti” vettä.

Laskelmien mukaan tällaisia supermaapalloja olisi elämänvyöhykkeillä jopa sata kappaletta, aivan lähinaapurustossammekin, eli alle 30 valovuoden päässä.

Arvio kymmenistä miljardeista elämänvyöhykkeellä kiertävistä supermaapalloista perustuu spektrografihavaintojen pohjalta La Sillan observatoriossa Chilessä tehtyihin laskelmiin, jotka julkaistiin maaliskuun lopulla.

Eksoplaneettoja (=muualla kuin meidän aurinkokunnassamme sijaitseva planeetta) metsästävä NASAn Kepler-teleskooppi on tähän mennessä suoraan havainnut 2 326 Aurinkokunnan ulkopuolista planeettaa, joista 680 on supermaapalloja.  Joukossa on 207 oman maapallomme kokoluokkaa olevaa planeettaa. Niistä kymmenen sijaitsee elinkelpoisella alueella, jossa vesi voi esiintyä nestemäisessä muodossa.

Elämää punaisten kääpioiden tuntumassa

Punaiset kääpiöt ovat maailmankaikkeuden yleisimpiä tähtiä.

– Linnunradalla on 160 miljardia punaista kääpiötä, ja 40 prosentilla niistä on kiertolaisena supermaa. Laskelmiemme mukaan siis pelkästään omassa galaksissamme on kymmeniä miljardeja supermaapalloja tähtiensä elämänvyöhykkeellä, kertoo ESOn tutkimusta johtanut Xavier Bonfils.

Arvio kymmenistä miljardeista elämänvyöhykkeellä kiertävistä supermaapalloista perustuu spektrografihavaintojen pohjalta La Sillan observatoriossa Chilessä tehtyihin laskelmiin, jotka julkaistiin maaliskuun lopulla.

Punaiset kääpiöt ovat Aurinkoamme pienempiä ja viileämpiä, mutta ne voisivat ylläpitää elämää, jos planeetta kiertää tarpeeksi lähellä niitä.

– Punaista kääpiötä ympäröivä elämänvyöhyke, jossa lämpötila on sopiva nestemäisen veden esiintymiselle, on paljon lähempänä emotähteä kuin Maan kiertorata, kertoo tutkimusryhmän jäsen Stéphane Udry Geneven observatoriosta.

Elämä punaisen kääpiön lähellä ei ole kuitenkaan vaaratonta. Nämä tähdet tuottavat usein voimakkaita roihupurkauksia, jotka syöksevät läheisille planeetoille kuolettavia määriä säteilyä. Elämän löytyminen näiltä supermaapalloilta on siis mahdollista, mutta ei välttämättä aivan todennäköistä.

Tutkijat pitävät yhä vahvemmin perusteltuna ajatusta, että maanpäällinen elämä ei ole ainutlaatuista maailmankaikkeudessa. Elämä on voinut syntyä itsenäisesti eri puolilla maailmankaikkeutta, tai vaihtoehtoisesti kulkeutua elinkelpoiselta planeetalta toiselle.

Ennennäkemätöntä: uusi kuva Linnunradan tähdistä

Linnunradasta on äskettäin koostettu infrapunakuva, panoraama jossa erottuu yli miljardi yksittäistä tähteä. Tämä on tietysti vain pieni murto-osa kaikesta galaksissamme olevasta massasta. Panoraaman data on peräisin useiden  ammattilaisobservatorioiden avaruusteleskooppien kuvista. Täysikokoisessa kuvassa on 150 gigapikseliä.

Kuvaa pääsee katselemaan tarkemmin tästä linkistä. Yksityiskohtaisessa kuvassa näkyvät Linnun­radan keskus ja sen sadattuhannet tähdet.

– Tämä uskomaton kuva antaa meille uuden näkökulman galaksiimme ja havainnollistaa löytöjä, joita pystymme tekemään laajoilla taivaan kartoituksilla, selittää kuvan merkitystä kansainvälisen tutkijaryhmän jäsen Nick Cross Edinburghin yliopistosta. Muut tutkijat voivat käyttää kuvaa hyväkseen, mikä säästää tutkimuskuluja.

Vaikuttava kuva, ja sitä katsellessa on hyvä muistaa, että katselee tosiaan vain omaa Linnunrataamme.

Avaruusteleskooppi Hubblen onnistui kvuata kaksi galaksia samaan kuvaan. Pieni galaksi näkyy selvästi etualalla siihen suuresta galaksista heijastuvassa valossa.

Uusilla avaruuteen ja Maahan sijoitettavilla teleskoopeilla nähtäneen parinkymmenen vuoden kuluessa niinkin kauas menneisyyteen, että voidaan seurata ensimmäisten galaksien syntyä. Kun saadaan vielä lisätietoa pimeästä aineesta, saadaan tietoa siitä, kuinka galaksien muodostuminen  käynnistyi.

(Julk. Tuomas)

Lisää aiheesta:

Jan Ahonen: Kotimaa: Koskeeko Jeesuksen lunastustyö myös marsilaisia? Kotimaa24 4.4.2012.

Elämän alkuperä. Wikipedia.

Eris: Mitä tiedämme maailmankaikkeudesta

EU:n vanhin kivi kiinnostaa Pudasjärvellä. Kaleva 1.7.2003.

Galaksit muodostuivat ehkä paljon uskottua aiemmin. Helsingin Sanomat 12.4.2011.

Markus Hotakainen: Taivaallinen lämpömittari. Helsingin Sanomat 9.12.2013.

Niko Kettunen: Tutkijat: Linnunradalla miljardeja maankaltaisia planeettoja. Helsingin Sanomat 28.3.2012.

Käytännön Maamies: Vangin vapaapäivä

Lisää planeettoja löytyy jatkuvasti. Helsingin Sanomat 27.1.2012.

Maan ulkopuolinen elämä. Wikipedia.

Maankaltaisia planeettoja voi olla Linnunradassa jopa miljardeja. YLE uutiset 28.3.2012.

Miljardeittain kiviplaneettoja Linnunradan punaisia kääpiötähtiä ympäröivillä asuttavilla vyöhykkeillä. eso1214fi — Science Release 28.3.2012.

Miten kaikki päättyy? Tieteen Kuvalehti 5.3.2012.

Nasa löysi ”maapallon kaksoisolennon”. Helsingin Sanomat 5.12.2011.

Nasa löysi planeetan, jolla saattaisi olla elämää. YLE Tiedeuutiset 5.12.2011.

Norjalaisilta katosi usko tuonpuoleiseen. Helsingin Sanomat 2.4.2012.

Planeettakuntien synty. Wikipedia.

Tiina Raevaara: Elämän alkuperää synteettisin soluin. Suomen Kuvalehti 18.9.2011.

John Roach: Ensimmäinen elämälle suotuisa eksoplaneetta. National Geographic 6.10.2010.

GTK:n iänmäärityksissä todettiin: Suomen vanhin kivi on Pudasjärvellä. Geologian tutkimuskeskus.

Silas: Yhteinen kohtalomme: kipinä pimeydessä, kaikille sama

Toinen maa löytyi 600 valovuoden päästä. Digitoday 4.5.2010.

Tuomas: Elämän arvo on sen katoavuudessa

Tuomas: En halua taivaaseen

Tuomas: En jaksa uskoa Jumalaan

Uusi Maata muistuttava planeetta löytyi. National Geographic Suomi 6.12.2011.

Mainokset

5 kommenttia

Kategoria(t): 2010-luku, evoluutio, heaven, kadotus, luonto, taivas, tiede, tieto, tutkimus, ympäristö

5 responses to “Matka Kauas-Maahan

  1. Humanoidi

    Kun elämää saattaa olla muillakin planeetoilla, onko Jumala luonut myös sen? Loiko Jumala myös pienet vihreät miehet? Ovatko pienet vihreät miehet osallisia syntiinlankeemuksesta?

    Ja koskeeko Kristuksen ristinkuolemalla lunastama taivaspaikka myös maan ulkopuolista elämää, olentoja jotka ovat tietoisuudessaan ihmisen tasolla ja siis vastuullisiä olentoja?

    Vanhoillislestadiolaisen tulkinnan mukaan heidän käynee yhtä huonosti kuin miljardien maapallolla elävien ihmistenkin. Eli he joutuvat helvettiin koska eivät ole ottaneet vastaan synninpäästöä lestadiolaisen mantran tavalla. Tarvitseekin enää tietää, missä päin maailmankaikkeutta taivas ja helvetti sijaitsevat.

  2. Paternoster

    Tuntuu että ihmiset ovat kautta aikojen yrittäneet selittää olemassaoloaan ja asettaa sille tietyt rajat, ja mikäpä muu kuin uskonto olisi siihen parempi keino. On niin rauhoittavaa uskoa, että tällä kaikella on merkitys, että ” isä ” suojelee ja valvoo kaikkea. Mutta mitäpäs jos ei olekaan mitään? Jos olemmekin vain uskomattoman kemiallisen sattuman tulos.

  3. Siima

    Minusta on hyvät perusteet ajatella että elämää on muuallakin, älyllistäkin sellaista. On sitten kokonaan eri asia, onko se samanlaista kuin Maassa. Mun mielestäni maan ulkopuolista elämää etsittäessä on aika kapeakatseista olettaa, että sen pitäisi olla samanlaista kuin täällä. Silloinhan etsitään rajatusti vain niitä planeettoja joissa voisi olla vettä ja happea, koska kaiken elämän perusta Maassa on just vesi ja happi.

    Mutta entäpä jos muualla onkin kehittynyt sellaisia elämänmuotoja, jotka perustuvat vaikkapa elohopeaan tai johonkin argon-kaasuun? Valtamerien syväntiestä on maassakin jo löydetty lajeja jotka elää ilman happea ja valoa. Elämän ehdot voivat olla monenlaisia.

  4. Reunaehdot

    Mitä edellytyksiä luonnolta vaaditaan että elämää syntyy?

    • Maan asukas

      Se tosiasia, että universumi koostuu kaikkialla samoista alkuaineista kuin maapallolla, on keskeinen ja mielenkiintoinen piirre. Tässä on yksi lähtökohta ja rajaus, kun mietitään elämän mahdollisuuksia. Näistä aineista se elämä on alkunsa saanut.
      Kun sitten ajatellaan asiaa Maapallon kokemuksesta, mitä elämän synty täällä on vaatinut?
      Elämän synty vaati kallioplaneetan sekä fuusioenergiaa tuottavan tähden. Lisäksi niiden pitää olla oikealla etäisyydellä toisistaan. ”Elämänvyöhykkeellä”.
      Happi ja vesi ovat välttämättömiä. Hapellisen ilmakehän syntyminen on välttämätön edellytys.
      Voisiko elämä syntyä jonkin toisen kaasun avulla? Tätä emme toistaiseksi tiedä.

      Tiede tutkii tietenkin joillain loogisilla periaatteilla avaruutta. Se etsii ensisijassa maankaltaisia ja elämänvyöhykkeellä olevia planeettoja.

      Sikäli kuin elämää syntyy, lopputuloksena saatujen elollisten olioiden ei tietenkään tarvitse olla yksi yhteen Maapallon olioiden kanssa.
      Materian yleinen samankaltaisuus mahdollistaa samankaltaisen elämän syntymisen, mutta prosessin lopputulokset voivat sitten poiketa toisistaan, mikä on erilaisen ympäristön vaikutusta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s