Tässä postauksessa kerrottiin blogista nimeltä Hiljaisuuden lapset. Blogi sisälsi runoja ja piirroksia/maalauksia.
”Yritän lakata olemasta,
kunnes leijun ylhäällä katossa,
enkä tunne enää mitään.
Tuo ruma lapsi tuolla en ole minä.”
(Hiljaisuuden lapset)
Blogi joutui valitettavasti jonkun siitä tekemän ilmoituksen seurauksena sensuroiduksi ja se poistettiin Internetistä. On asioita, ”anteeksiannettuja syntejä”, joista eivät rikosten uhrit edelleenkään saa puhua, totesi blogin kirjoittaja.
– – –
Kyseistä blogia koskeva Omat Polut -blogissa julkaistu esittely poistettiin em. kirjoittajan pyynnöstä täältä marraskuussa 2012.
– Toimitus.
Kuva: Santeri Tuori: Moving Bogeyman, 2001/2004.
Johannes Alaranta: Maallikkosalaripin harhaoppi. Blogikirjoitus 31.3.2011.
Johannes Alaranta: Ripin nk. “olemus” Blogikirjoitus 12.5.2010.
Johannes Alaranta: Saako Asioista oikeasti puhua?
Johannes Alaranta: Veikö vai Eikö??
Anonyymi: Aija ja Johannes puhuivat asiaa
Ville Blåfield: Sairas salaisuus. Pedofiili satuttaa lasta pahimmalla mahdollisella tavalla. Suomen Kuvalehti 40/2003, s. 40-45.
Johanna Hurtig ja Mari Leppänen (toim.): Maijan tarina. Kirjapaja 2012.
Johannes Ijäs: Raiskatun Maijan tarina on kuvaus ”yhteisöllisestä uhrista”. Kotimaa24 17.4.2012.
Johannes Ijäs: Tutkija perää seksuaalirikosten vanhentumisikärajojen pidentämistä tai poistoa. kotimaa24 17.4.2012.
Maria IM: Vaiettu lapsi -blogi, Kotimaa24.