Uusi kirja vanhoillislestadiolaisuuden opista ja tulevaisuudesta


Tuoreet oksat viinipuussa, toim. Meri-Anna Hintsala ja Mauri Kinnunen. Kirjapaja 2013.

Tuoreet oksat viinipuussa, toim. Meri-Anna Hintsala ja Mauri Kinnunen. Kirjapaja 2013.

– Moniäänisyyden hyväksyminen on lestadiolaisen liikkeen säilymisen elinehto, totesi FT  Mauri Kinnunen Laestadius-seminaarissa, joka järjestettiin Oulussa lokakuussa 2012. Mauri Kinnunen on toinen vanhoillislestadiolaisuutta koskevan uutuuskirjan toimittajista.

Teoksen toinen toimittaja on uskonnonopettaja ja pappi Meri-Anna Hintsala. Hintsala on tutkimustyössään perehtynyt vanhoillislestadiolaisuuden keskustelukulttuuriin ja nettiajan verkkokeskustelujen kysymyksiin.

Kirjoittajiin kuuluvat lisäksi uskontososiologi, TT Valdemar Kallunki, Åbo Akademissa herätysliikkeiden asennoitumista homoseksuaalisuuteen tutkiva TM Eetu Kejonen, teologian tohtorit Risto Leppänen ja Heikki Nenonen, pappi ja poliitikko Seppo Särkiniemi sekä liikkeen naiskäsitystä tutkinut TM Kati Toivio[Huom. Särkiniemen artikkeli jäi pois kirjasta työkiireiden takia. –  Julkistamispäivänä tehty lisäys. -Toim.]

Tiedossa on monipuolinen kirja siitä, miten perinneliike kohtaa modernin. Kirja on lajissaan ensimmäinen, sillä vanhoillislestadiolaisuudesta ei ole aiemmin julkaistu yleistajuista tietokirjaa. 

Erityisesti herätysliikkeen nykylinjan kristinopillisista perusnäkemyksistä puuttuu kattava katsaus. Edellinen SRK:n oppia tarkastellut julkaisu on  Miikka Ruokasen teos Jumalan valtakunta ja syntien anteeksiantamus (1980), joka keskittyi kuvaamaan liikkeen 1970-luvun lopun opillisia painotuksia. 

Kirjan voi tilata esim. Sacrum-nettikaupasta (28-32€), tai Adlibris-nettikaupasta (22,50€).

Tuoreet oksat viinipuussa: vanhoillislestadiolaisuus peilissä

Uusi kirja vanhoillislestadiolaisuudesta on kirja uskoon liittyvistä keskeisistä uskomuksista, normeista, sisäisestä omasta kulttuurista ja suhteesta muuhun yhteiskuntaan. Kustantajan esittelyteksti lupaa runsasta sisältöä.

Uudet viestintäkanavat ja erityisesti sosiaalinen media ovat mahdollistaneet ennennäkemättömän keskustelukulttuurin syntymisen vanhoillislestadiolaisen liikkeen ympärille. Uusi artikkelikokoelma Tuoreet oksat viinipuussa pureutuu niin Suomen suurimman herätysliikkeen perustaviin kysymyksiin kuin aiemmin vaiettuihin teemoihin.

Kirjoittajat avaavat sitä, kuka voi toimia liikkeessä puhujana, oppia seurakunnan rajoista, raamattukäsitystä, suhdetta yhteiskuntaan ja etiikkaa. Teos valottaa liikkeen suhdetta paljon puhuttuun ehkäisykieltoon ja vaiettuun homoseksuaalisuuteen.

Liike haluaa säilyä yhtenäisenä ja ylläpitää käsitystä muuttumattomuudesta, mutta mitä muhii muuttumattomuuden alla?

Kirjan toimittajista Meri-Anna Hintsala m-a_hintsala2PPon teologian maisteri, uskonnonopettaja ja pappi. Hän valmistelee Helsingin yliopistossa väitös-kirjaa kirkkososiologiasta, aiheena sukupuoli-suuden teemat  vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa verkkokeskusteluissa. Hintsala työskentelee Kirkkohallituksessa kirkon sosiaalisen median kehittämisen parissa.

Uutuuskirjan toinen toimittaja on filosofian tohtori, lehtori Mauri Kinnunen, joka väitteli Jyväskylän yliopistossa vuonna 2004 tutkimuksellaan Herätysliike kahden kulttuurin rajalla – Lestadiolaisuus Karjalassa 1870–1939. Lisäksi hän on julkaissut lukuisia lestadiolaisuuden historiaan liittyviä kirjoja ja artikkeleita, mm. SRK:n julkaisemia rauhanyhdistysten historiateoksia ja artikkeleita SRK:n vuosikirjoissa.
Kinnusen Kotimaa24-verkkolehdessä julkaistu analyysi siitä, miten liikkeen alkuaikojen naissaarnaajien MKinnunen3B toiminta ja merkitys on liikkeen itseymmärryksessä, kirkossa ja historiantutkimuksessa myöhemmin vaiettu, herätti laajaa huomiota. Hän on kyennyt tuomaan kiinnostavalla tavalla esiin uusia näkökohtia liikkeen historiasta.  Kinnunen on edustanut lestadiolaisuudesta käydyssä keskustelussa valistunutta, kriittistä ja samalla liikkeen hengellisyyden ydintä syvästi ymmärtävää ja siihen sitoutunutta tyyppiä, jonka näkemyksiä arvostetaan laajasti. 
Puhuessaan Oulun Laestadius-seminaarissa Mauri Kinnunen katsoi, että olisi virhe leimata liikkeen epäkohtiin puuttuneiden uskovaisten ja median käsittelemät epäkohdat ”maailman vainoksi”. Vainon sijaan on kyse paremminkin rakastamisesta.

 – Se joka yhteisöä rakastaa, haluaa keskustelua huomatessaan epäkohtia. Kritiikin sieto on terveen yhteisön tuntomerkki, lausui Kinnunen esitelmänsä lopuksi.

Kerro mielipiteesi uudesta kirjasta!

Vanhoillislestadiolaisuuden oppia koskeva julkaisu on todelllinen harvinaisuus lajissaan. Moni tämän blogin lukijoista lukee sen, ja vielä useampi on kiinnostunut kuulemaan mitä oivalluksia ja mietteitä sen kirjoittajien pohdinnat herättävät muissa lukijoissa. Lähetä mielipiteesi blogiin, kirjoita esittely kirjasta, tai esitä hyviä kysymyksiä aiheesta!  Voit lähettää tekstisi sähköpostilla: verkosto ( at ) luukku.com. Julkaisemme lukijapalautteita kirjan ilmestyttyä. Kirjan arvioitu ilmestymispäivä on 30.4.2013.

Omat Polut -blogin toimituskunta

*          *          *

Lue lisää:

Simo Alastalo: Tutkija: Kirkon johto torjui lestadiolaiset naissaarnaajat. Kotimaa14 1.7.2012.

Pirjo Almusa:  ”Lestadiolaisten naissaarnaajien näkemiseen tarvitaan feministiset silmälasit” . Kotimaa24 3.7.2012.

Meri-Anna Hintsala: Mammapalstat : Voimaantuminen vanhoillislestadiolaisten äitien internetyhteisöissä . Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto 2007.

Meri-Anna Hintsala: Muuttuva äitiys haastaa herätysliikkeen: vanhoillislestadiolainen äiti väsyy ja voimaantuu. Teoksessa: Perhe, parisuhde ja kirkko. Käytännöllisen teologian laitoksen vuosikirja 2009. Toim. Anne Birgitta Pessi ja Henrietta Grönlund. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2010;  s. 229 – 246.

Johannes Ijäs: Kirja nostaa esiin vanhoillislestadiolaisen tabun. Kotimaa24 30.4.2013.

Johannes Ijäs: Tutkija kiistää vanhoillislestadiolaiset naissaarnaajat. Kotimaa24 20.4.2012.

Kapu: Aila Ruoho: Ilman seurakuntaoppia SRK-lestadiolaisuuden korttitalo romahtaisi

Mauri Kinnunen: Esitelmä Laestadius-seminaarissa 2012. Virtuaalikirkko.

Mauri Kinnunen: Kadonneen jäljillä – lestadiolaisia naissaarnaajia etsimässä. Kotimaa24 1.7.2012.

Mauri Kinnunen: Tämä vuosituhat haastaa lestadiolaisuuden. Suomen suurimman herätysliikkeen pitäisi pystyä avoimesti kohtaamaan menneisyytensä kipupisteet. Kaleva 1.10.2006. (Julkaistu Hakomajan arkistossa.)
Mari Leppänen: Naispappeuspuhe vanhoillislestadiolaisessa herätysliikkeessä vuosina 1975-2010. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, 2011.
Rebekka Naatus: Selkokielellä vanhoillislestadiolaisuudesta. Rauhan tervehdys nro 33, 2013.
Miikka Ruokanen: Jumalan valtakunta ja syntien anteeksiantamus: Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen opilliset korostukset 1977–1979. Kirkon tutkimuslaitos. Sarja A, n:o 36. Tampere: Kirkon tutkimuslaitos, 1980.
Mari Stenlund:  Haastattelu: Vanhoillislestadiolaisen mielenterveys kytkeytyy yhteisöön Haastateltavina Meri-Anna Hintsala ja Katja Manner. Teologia.fi -sivusto.
Mainokset

6 kommenttia

Kategoria(t): 2010-luku, lähihistoria, opilliset kysymykset, tiede, tutkimus, uskon perusteet, uskontokritiikki

6 responses to “Uusi kirja vanhoillislestadiolaisuuden opista ja tulevaisuudesta

  1. Kristinopista

    Toivottavasti uudessa kirjassa kiinnitetään huomiota syvälle seurapuheisiin upotettuihin vääristyneisiin ajatusmalleihin. Yksi selalinen on puhujien leivttämä oppi, että kun aviopari lisääntyy rajattomasti, sille on Jumslalta luvassa erityinen ”siunaus”.

    Esimerkisi viime kesänä Lopen suviseuroissa puhuja sanoi saarnassa:

    ”Tekin nuoret isät ja äidit, luottakaa Jumalaan ja ottakaa vastaan ne lapset, jotka Jumala teille antaa. Niin te saatte siunauksen, elävän uskon ohessa kaikki muu teille annetaan.”

    Puhuja kytki tuossa Jumalan siunauksen saamisen suoraan ”palkintona” ehkäisemättömyydestä. Mitä luterilaisuutta se tämmöinen on?

    Tällä opetuksella on rakennettu pikkuhiljaa lisääntymiskultti, lisääntymisen pitäminen pyhänä asiana, pyhänä toimituksena. Juuri tästä onkin tullut liikkeelle olennainen, muista Suomessa vaikuttavista kristillisistä liikkeistä erottava piirre.

    Mediassa näkee lestadiolaisten vähättelevän lisääntymisoppia ja ehkäisykieltoa, ikään kuin se ei olisi enää ajankohtainen. Näin saattaa ollakin, ja sitä sopii toivoa. Kuitenkin tätä kulttia yhä edelleen vahvistetaan avoimesti seurapuheissa.

  2. Nimetön 143

    Etsikää ensin Jumalan valtakunta niin kaikki muukin sen ohessa teille annetaan.
    Jumalan Poika näin opettaa puhuessaan ajallisista huolista, ruuasta ja vaatteista. Katsokaa taivaan lintuja jne….
    Onko siis väärin luottaa herran sanaan?
    Onko Herran sanan vastaista saarnata uskon saarnaa, luottaa Jumalan sanan lupaukseen siitä, että kun jaksaa kilvoitella uskossa, niin Jumala antaa sen, minkä kullekkin katsoo hyväksi?
    Mikäli tämä näyttäyyy kulttina, hedelmällisyys kulttina tms. se on tietysti sen katsojan asia nimetä se niin.
    Synnyttämällä ei kukaan tule autuaaksi, se on ihan selvä, saarnoissakin se kyllä selvästi tulee esille. Mutta Jumalan sanan vastaisella elämällä ei ole iankaikkista siunausta, sekin on selvä ja sekin tulee saarnoissa hyvin esille. Ja näin tuleekin olla ja saarnata. Jumalan sanasta ei voi ottaa pois lakia, vaikka se sitten muuttuisikin paljon mukavammaksi.
    Jo Jesaja saarnasi 7stä vaimosta, jotka tarttuivat yhteen mieheen ja lupasivat kyllä itsensä ruokkia kunhan vain saisivat hänen nimellään itseään kutsua. Miksi? Siksi, että hävväistykseltä säästyisivät! Jes. 4:1
    Siitähän tässä on kyse. Kristuksen pilkasta, se on ihmiselle kiusallista.

    • Still

      Jumalan valtakunnasta Raamattu sanoo että se on sisäisesti meissä. Pyhästä Hengestä Raamattu sanoo että se on kuin tuuli. Srk laestadiolaisuus opettaa että Jumalan valtakunta on täällä, ja Pyhä henki on meissä. Se on Raamatun sanan vääristämistä, valehtelua ja eksytyksen saarnaa. Elävä usko on armoa ja totuutta, ei jompaa kumpaa. Elävä usko näkyy Pyhä hengen hedelminä teoissa, nämä hengen hedelmät tietänet. Pyhä henki ei ole siellä missä joku ihminen sanoo sen olevan, joka näin sanoo on asettunut Jumalan asemaan. Hän on väärä profeetta. Ihminen jossa on Pyhä henki, ei mainosta sitä vaan se henki itsessään todistaa sen eläväksi, hengen hedelmät on siitä todiste ja nämä näkyy vain lähimmäiselle, ei tälle ihmiselle itselleen. Ihminen joka rakastaa lähimmäistä kuin itseään, ja Jumalaa kaikesta sydämestä, ei tätä itse korosta eikä tuo esille. Hänessä vaikuttava Pyhä henki tekee työtään Jumalan antamalla voimalla, ihmiseltä ei vaadita muuta kuin tahto toteuttaa tätä. Srk laestadiolaisuus on Raamatun vastaista hengellisyyttä, tekojen oppia, samaa kuin katolilaisuus. Kun tutustuu tarkemmin näihin niin yhtäläisyyksiä on yllättävän paljon. Sukupuoliroolit on yksi, Jeesus ei tehnyt eroa naisen ja miehen hengellisen aseman välillä. Missään Jeesuksen opetuksissa ja neuvoissa ei erotella sukupuolen perusteella näitä kuten katolilaisuus ja Srk laisuus. Naisen sana on yhtä kuin miehen sana, nämä roolit ja erottelelut on ihmisten tekemiä, perinteitä, tapakulttuuria. Niiden takana on mies ilman Jumalan valtuutusta.

  3. juhak

    ##“Tekin nuoret isät ja äidit, luottakaa Jumalaan ja ottakaa vastaan ne lapset, jotka Jumala teille antaa. Niin te saatte siunauksen, elävän uskon ohessa kaikki muu teille annetaan.”

    Puhuja kytki tuossa Jumalan siunauksen saamisen suoraan “palkintona” ehkäisemättömyydestä. Mitä luterilaisuutta se tämmöinen on?##

    Mutta tuossahan lukee, että luottakaa Jumalaan…niin saatte siunauksen.

    Missä kohti puhutaan ehkäisemättömyydestä?

    • Still

      Miksi Jeesus kuoli ristillä? Hän lunasti meidät kaikki me emme omilla töillämme ansaitse mitään siunausta. Jeesus sanoi suurimmat käskyt, rakasta Jumalaasi kaikesta sydämestä ja rakasta lähimmäistä kuin itseäsi. Ei ole epäluottamus Jumalaan jos miehen tahdosta syntyviä lapsia otetaan vastaan se määrä jonka jaksaa hoitaa, siis ei itsekkäästi ajatellen vaan lähimmäistä rakastaen. Jos äiti tuntee henkisten tai fyysisten voimien loppuneen niin on oikein ja Raamatullista ajatella olevia lapsia, ettei heitä hylätä pakkosynnytyksien vuoksi. On väärin uhmata Jumalaa, Jeesus ei uhmannut vaan rakasti Isää eikä langennut kiusaajan ansaan, ihmisen on vaikea tätä ymmärtää tässä ehkäisyasiassa, holtittomuus johtaa hirveisiin trgedioihin joista löytyy esimerkkejä. Jumalan siunaus ei ole vl puhujien sanoissa eikä käsissä, se on yksin Jumalan teko, tätäkin on vaikea käsittää, vl puhujat lastaa naisille hirveitä kuormia joihin itse eivät olisi valmiita, se on fariseusten hommaa. Kannattaa luottaa Jumalaan eikä näihin puhujien sanoihin, sekin on jo todistettu että Pyhä henki ei niitä sanoja anna, muuten nämä petolliset lasten hyväksikäyttöä peitelleet tai itsekin siihen langenneet puhujat eivät olisi saaneet olla äänessä jopa kymmeniä vuosia. Pyhä henki ei erehdy eikä valehtele.

    • Näkevä

      Silmävoidetta juhak:lle: ”ottakaa vastaan ne lapset, jotka Jumala teille antaa….Niin te saatte siunauksen”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s