Kiinan Yutu lähti tänään Kuuhun


Kiinan kuuluotain Chang’e 3 lähti onnistuneesti matkaan tänään kello 19.30 Suomen aikaa. Laukaisu tehtiin Long March 3B -kantoraketilla Xichangin ava-ruuskeskuksesta Kiinan eteläosista. Kantoraketti toimi täydellisesti ja luotaimen oma moottorikin käynnistyi suunnitellusti. Kiinalaisen insinööritaidon ja tieteen voitto.

Chang'e 3 -laskeutuja laukaistiin matkaan Kiinan tehokkaimmalla kantoraketilla, Long March 3B:lla, kello 19.30 Suomen aikaa ja kello 1.30 paikallista aikaa.  - Kuva People's Daily / Zhao Zhuqing.

Chang’e 3 -laskeutuja laukaistiin matkaan Kiinan tehokkaimmalla kantoraketilla, Long March 3B:lla, kello 19.30 Suomen aikaa ja kello 1.30 paikallista aikaa. – Kuva People’s Daily / Zhao Zhuqing.

Kiinan avaruuslento on historiallinen. Tavoitteenahan on ensimmäinen laskeutu-minen Kuun pinnalle 37 vuoteen.

Luotaimen määränpäänä Kuussa on Sateenkaarten lahti, Bay of Rainbows, joka sijaitsee Maaasta nähtynä Kuun luoteislaidalla.

Luotain vie Kuun pinnalle mön-kijän nimltä Yutu. Yutu tarkoittaa ”jadekaniinia”. Kiinalaisen kansantarun mukaan jade-kaniini asuu Kuussa Chang’e-jumalattaren lemmikkinä. Nimi valittiin yleisöäänestyksellä.

Kiinnostus Maan lähimmän seuralai-sen tutkimukseen on jälleen voimistu-massa. Siitä on osoituksena tämä kiina-laisten miehittämätön lento. Kiinalaiset ovat rakentaneet uusimman tie-totaidon mukaisen kuulaskeutujan, luotaimen Chang’e 3, joka kuljettaa mön-kijän tutkimuslaitteineen ”tutkimusretki-kunnaksi” perille.

Moon_Chang'e_3_3

120-kiloisen Yutu-mönkijän huippunopeudeksi ilmoitettiin peräti 200 metriä tunnissa, mutta käytännössä turvallisuussyyt vaativat hitaampaa menoa. Kolmen kuukauden toiminta-aikanaan Yutun on määrä ajaa noin 10 kilometrin matka Kuun pinnalla ja lähettää havaintotietoa Maahan. Mönkijä kartoittaa Kuun pintarakennetta mukanaan olevalla tutkalla sekä tutkii pinnan näytteitä. Samalla Yutu-kulkija valmistelee vuodelle 2017 suunniteltua näytteen hakevaa robottiluotainlentoa, jolla tähdätään tutkimusnäytteiden saamiseen.

Chang’e 3n on määrä laskeutua Sateenkaarilahden, Bay of Rainbowsin tienoille. Se on maasta katsoen Kuun luoteispuoella oleva alue, halkaisijaltaan yli 230 kilometriä ja sijaitsee yli 2000 kilometriä koilliseen paikasta, jonne suuren yleisönkin muistissa oleva Apollo 11, ensimmäinen miehitetty kuulento, aikanaan laskeutui.

Bay of Rainbows valittiin laskeutumisalueeksi, koska siellä on runsaasti auringonpaistetta ja maaston (vai kuuston?) oletetaan olevan siellä tasaista. Tämä helpottaa mönkijän liikkumista alueella.

Kiinalaisten_Chang'e3_luotain

Kuun kaksi Maan viikkoa kestävä yö ja sen hyytävä kylmyys ovat suurin haaste mönkijälle ja luotaimelle. Niillä on molemmilla käytössään päävirtalähteenä toimivien aurinkopaneelien lisäksi myös ydinparistot. Jälkimmäiset tarjoavat sähkövirtaa ja lämpöä elektroniikan suojelemiseksi.

Kuulla ei ole varsinaista kaasukehää ja tämän vuoksi lämpötilat vaihtelevat Kuun vuorokauden aikana +130 ja −200 celsiusasteen välillä. Tämä asettaa erityisvaatimukset tutkimuslaitteille.  Moon_Chang'e 3_2S

Kiinalaiseen tyyliin hankkeen aikataulusta on oltu vaitonaisia, mutta laskeutumisen Kuun pinnalle oletetaan tapahtuvan joulukuun puoliväliin mennessä. Kuun keskietäisyys Maasta on noin 384 000 km.

Edellisestä kuuhun laskeutumisesta on kulunut jo 37 vuotta. Tuolloin kiertolaisemme pinnalle lähetettiin kuunäytteitä maahan 1976 tuonut neuvostoliittolainen Luna 24 -luotain. Nyt Kiina ottaa vahvasti kiinni avaruustutkimuksen kärkimaita.

Valkoinen nuoli osoittaa Chang'e 3:n laskeutumispaikkaa, punaisella merkityt  Apollo-lentojen laskeutumispaikkoja. Kuva: NASA (muok. Steve Nerlich )

Valkoinen nuoli osoittaa Chang’e 3:n laskeutumispaikkaa, punaisella merkityt Apollo-lentojen laskeutumispaikkoja. Kuva: NASA (muok. Steve Nerlich)

Apollo 11 vuonna 1969

Monet vanhemmat ihmiset muistavat suurena elämyksenä ja mediatapahtumana amerikkalaisten voitokkaan projektin Apollo 11, jossa ensimmäiset ihmiset kävivät Kuussa.

ooo

Apollo 11 oli ensimmäinen Kuun kamaralle laskeutunut miehitetty avaruuslento. Lento oli samalla Yhdysvaltojen Apollo-ohjelman viides miehitetty avaruuslento ja ohjelman kolmas lento kuun kiertoradalle.

Apollo 11 toteutti presidentti Kennedyn asettamat tavoitteet viedä ihminen vieraan taivaankappaleen pinnalle ennen vuotta 1970, voittaa toinen supervalta Neuvostoliitto avaruuskilvassa ja aloittaa paikan päällä tapahtuva Kuun tieteellinen tutkimus.

Lento laukaistiin Cape Canaveralista 16. heinäkuuta 1969 mukanaan lennon komentaja Neil Armstrong, komentomoduuli Columbian ohjaaja Michael Collins ja kuumoduuli Eaglen ohjaaja Edwin ”Buzz” Aldrin. Armstrong astui Kuun pinnalle 21. heinäkuuta 1969 ensimmäisenä ihmisenä lausuen legendaariset sanat: ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle.” Edwin Aldrin laskeutui seuraavaksi, ja he tekivät ensimmäisen kuukävelyn. Michael Collins jäi komentomoduuliin Kuun kiertoradalle odottelemaan kumppaneiden paluuta.

Neil Armstrong – First Moon Landing 1969.

Kuukävely on jänyt pysyväksi käännekohdaksi ihmiskunnan historiaan. Yhdysvallat jatkoi Apollo-ohjelmaa ja miehitettyjä lentoja vuoteen 1972. Apollo-ohjelman aikana tehtiin lopulta 11 miehitettyä lentoa (Apollo 7Apollo 17), joista kuudessa ihmisiä laskeutui Kuuhun. Kuussa käyneitä ihmisiä on kaikkian kaksitoista. Sen jälkeen Kuusta on pyritty saamaan näytteitä ja tietoa miehittämättömillä luotaimilla. Tutkimus on vilkastumassa.

Nasa: kasvien viljelykokeilu Kuussa 2015

Nasalla on suunnitelmissa kokeilla kasvien kasvattamista Kuun pinnalla mahdollisesti jo vuonna 2015. Suunnitelmien mukaan matkaan lähtisi basilikan, nauriin ja lituruohon siemeniä.

NASAn avaruusskuukulalennolla STS-118 mukana ollutta kasvimateriaalia.  lento lennettiin Endeavour-avaruussukkulalla 7.8.2007.- Kuva: NASA.

NASAn avaruussukkulalennolla STS-118 mukana ollutta kasvimateriaalia. Lento lennettiin Endeavour-avaruussukkulalla 7.8.2007.- Kuva: NASA.

Ensimmäinen koe olisi erittäin pienimuotoinen, sillä se kestäisi vain 5-10 päivää. Tutkijoiden mukaan koe auttaisi ymmärtämään paremmin kasvien toimintoja sekä elämän selviytymismahdollisuuksia Kuussa.

Ensimmäinen askel kohti elävien olentojen pidempää oleskelua toisella planeetalla on lähettää kasveja tetaamaan olosuhteita. Taimet voivat olla yhtä herkkiä ympäristön olosuhteille kuin ihmiset, joskus jopa herkempiä. Niissä on perintöainesta, joka voi vahingoittua säteilystä kuten ihmisilläkin. Ne voivat testata Kuun ympäristöä ja vaatimuksia elämän kannalta.

Aurinkoenergiaa Kuun avulla: Luna Ring

Kuu on meitä lähin taivaankappale ja se heijastaa Auringosta valoa Maan pinnalle. Japanilainen arkkitehti- ja insinööritoimisto Shimizu on tarttunut asiaan ja harkitsee aurinkoenergian tuotantoa maahan Kuun avulla.  Onnistuessaan tämä villi idea saattaisi ratkaista energian tarpeet ja ehkä jopa pysäyttää ilmaston lämpenemisen. Samalla saataisiin maasta muinoin irti repeytyneelle Kuulle hyötykäyttöä!

Shimizu on julkistanut suunnitelman rakentaa Kuun päiväntasaajalle 10 880 kilometriä pitkän ja noin 640 kilometriä leveän aurinkopaneelivyöhykkeen.

luna_Shimizu

Shimizun suunnitelmien mukaan Luna Ring -aurinkovoimala on tuotantovalmiina vuonna 2030. Jättimäinen rakennusurakka on tarkoitus hoitaa ihmisten ohjaamilla roboteilla.

Valmistuttuaan aurinkopaneelivyö lähettäisi mikroaaltoina ja lasersäteinä jatkuvasti aurinkopaneelien keräämää energiaan eri puolille maapalloa sijoitetuille vastaanottoasemille.

Luna Ring -järjestelmällä on tarkoitus ratkaista kaksi aurinkoenergian käyttöön maapallolla liittyvää ongelmaa. Luna Ringin toimintaa eivät häiritse sen paremmin pilvinen sää kuin pimeyskään. Kuun toinen puoli on aina kääntyneenä kohti Aurinkoa ja kerätty energia voidaan toimittaa maapallolle Kuun Maahan näkyvältä puolelta.

Shimizun mukaan valmistuttuaan Luna Ring -aurinkovoimalavyö pystyy tuottamaan maapallolle jatkuvasti  13 000 terawattituntia saasteetonta sähköenergiaa.

Shimizussa uskotaan, että Luna Ringin tapainen käytännössä loppumaton ja täysin saastuttamaton energiamuoto on täydellinen tapa tuottaa vihreää energiaa.

Auringossa itsessään kyllä riittää energiaa vielä 4-5 miljardia vuotta, mutta siinä on samalla parhailalan käynnissä prosessi joka saa sen laajenemaan. Laajeneminen merkitsee sitä että ennen pitkää kohonnut Auringon lämpö saa aikaan muutoksia Maassa. Muutokset tapahtuvat tosin erittäin hitaasti. Noin 900 miljoonan vuoden kuluttua Auringon ollessa 5,5 miljardin vuoden ikäinen arvioidaan maanpinnan keskilämpötilan ylittävän nykymuotoiselle elämälle kriittisen 30 asteen rajan. Elämä alkaa tuhoutua. Auringon lämpö ja käynnistynyt  ns. karkaava kasvihuoneilmiö nostavat lopulta Maan pintalämpötilan tappavan korkeaksi.  Merivedet haihtuvat. Auringon kuumuus tuhoaa lopulta maapallon ja lähiplaneetat kokonaisuudessaan.

Lopulta Aurinkokin sammuu ja Aurinkokuntaamme laskeutuu täydellinen pimeys ja kylmyys. Tämän on laskettu tapahtuvan noin viiden miljardin vuoden kuluttua.

Sitä ennen on sopivasti aikaa askarrella tärkeitä ja vähemmän tärkeitä asioita elämänsä aikana.

*         *          *

Ajattelemisen aihetta antoi Tuomas.

Lue lisää:

Leonard David: China’s Next Moon Mission Targets Lunar ’Bay of Rainbows’. Space.com 31.10.2013.

Google Moon

Jorma Lindfors: Japanilaisyhtiö suunnittelee Kuuhun valtavaa aurinkovoimalaa. Ilta-Sanomat 28.11.2013.

Janne Luotola: Näin ratkeaa maailman energiapula: Aurinkokennorengas kuun ympärille. Tekniikka ja Talous 29.11.2013.

Tapio Markkanen: Liekkien loimu vai ikijää – loppukuvan hahmottelua. Tieteessä tapahtuu 1998, nro 7.

Steve Nerlich: Chang’e 3: The Chinese Rover Mission. America Space 4.5.2013.

Sakari Nummila: Ensimmäinen kuulaskeutuminen 37 vuoteen lähestyy. Tähdet ja Avaruus 21.11.2013.

Nancy Owano: Can plants grow on the moon? NASA plans test in 2015. PhysOrg 27.11.2013.

Mikko Suominen: Kiinan kuulaskeutuja lähti matkaan. Tähdet ja Avaruus 1.12.2013.

Tuomas: Elämän arvo on sen katoavuudessa

Tuomas: Maailmanloppu 1 – 3

Tuomas: Matka Kauas-Maahan

Jussi Viitala: Miten maailma loppuu. Jyväskylä: Atena, 2011.

Advertisements

Jätä kommentti

Kategoria(t): heaven, taivas, tiede, tieto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s