Kasvoitko uskovaisessa suurperheessä?


 

Tahdotko kertoa kokemuksistasi suurperheen jäsenenä?

Suurperhe_omakuva_6

Opiskelija Tuuli Leinonen pyysi jokin aika sitten  blogin lukijoilta kuvauksia lapsuudesta vanhoillislestadiolaisessa suurperheessä. Hän on saanut jonkin verran vastauksia tiedusteluunsa, mutta valmistuakseen graduun tarvitaan vielä kertomuksia monipuoliseksi tutkimusaineistoksi. Kerro siis sähköpostitse kokemuksistasi ja tunteistasi lapsuudesta suurperheessä, mielellään 7.5. mennessä.

Voit kertoa lapsuudenkokemuksistasi vapaamuotoisesti. Tutkija on ennalta muotoillut muutamia kysymyksiä vastaamisen helpottamiseksi (ks. alla). Kysymykset on kuitenkin tarkoitettu vain suuntaa-antaviksi, ja voit muotoilla vastauksesi haluamallasi tavalla.

Tuulin ohjeita ja vinkkejä

”Olen sosiaalipsykologian opiskelija Tampereen yliopistosta, ja käsittelen pro gradu -tutkielmassani vanhoillislestadiolaisessa uskonyhteisössä vallitsevaa kielteistä suhtautumista raskauden ehkäisyyn.

Tutkielmaani varten pyrin keräämään mahdollisimman monipuolisen kokoelman kuvauksia suurperheen arjesta ja sen herättämistä tunteista kaikessa rikkaudessaan.

Jos sinulla on kokemuksia suurperheen jäsenyydestä (äiti, isä, lapsi) entisenä tai nykyisenä vanhoillislestadiolaisena, pyytäisin sinua kirjoittamaan minulle kokemuksistasi. Toivoisin kertomuksesi käsittelevän kokemaasi suurperheen arkea realistisesti kaikkine puolineen. Voit kirjoittaa omin sanoin, ja halutessasi voit lähestyä ilmiötä esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

– Millaisena olet kokenut suurperheen jäsenyyden?

– Oletko kokenut saavasi itse päättää perheesi koosta?

– Onko perheessäsi ilmennyt uupumiskokemuksia? Mistä arvelet niiden johtuneen?

– Toivoisitko tai olisitko toivonut, että perheesi lapsiluku olisi (ollut) pienempi tai suurempi kuin se on?

– Miten raskaudet ja synnytykset ovat vaikuttaneet kehoosi ja kehonkuvaasi?

Kertomuksesi muodon ja pituuden voit kuitenkin määritellä itse, ja edellä luetellut kysymykset on tarkoitettu vain suuntaa antaviksi. Lyhyetkin kertomukset ovat tervetulleita!

Käsittelen aineistoa täysin luottamuksellisesti ja poistan aineistosta kaikki tiedot, joista vastaajien henkilöllisyyden voisi tunnistaa. Halutessasi voit sisällyttää kertomukseesi nimimerkin, jolla voin viitata kertomukseesi tutkielmassani.

Jos mieleesi tulee jotakin kysyttävää tutkielmaani liittyen, annan lisätietoja mielelläni. Kertomukset toivoisin lähetettävän 7.5.2015 mennessä, ja niin kertomukset kuin muutkin mahdolliset yhteydenotot toivon alla olevaan sähköpostiosoitteeseeni.

Kiitos avustasi pro gradu -tutkielmani toteuttamisessa!

Ystävällisin terveisin,

Tuuli Leinonen

Leinonen.Tuuli.A@student.uta.fi

Lue myös:

Tunteet ja arki suurperheessä – kerro kokemuksistasi graduntekijälle

Chagall_Ilmestys-sirkuksessa_minuus_OSA

Advertisements

2 kommenttia

Kategoria(t): äitiys, ban of birth control, ehkäisykielto, elämäntapa, forbidden things, identiteetti, identity, isyys, kasvatus, koulu, lapset, lapsuus, lisääntyminen, miehen asema, naisen asema, naiseus, normit, norms, nuoret, perhe, suurperhe, tiede, tutkimus, vapaus, vastuullisuus, yhteisö, yhteisöllisyys

2 responses to “Kasvoitko uskovaisessa suurperheessä?

  1. Syklaami

    Te jotka olette kiinnostuneita lestadiolaisista.
    Tulkaa seuroihin! ”Tule ja katso”, on Raamatussakin sanottu. Jos on korkea kynnys tulla rauhanydhistykselle, joita on tosi monella paikkakunnalla, niin seuroja voi kuunnella netistä. Huomaatte silloin että lestadiolaisuus on todella paljon muutakin kuin ”ehkäisykieltoa”. Soisin että te kiinnostuneet ja ehkä heränneellä tunnolla olevat lähimmäiset saisitte myös kokea sen.

    Kun saa parannuksen armon ja sydämellä on rauha, niin sitä haluaa elää niin että sen uskon myös saisi säilyttää. Haluaa kuunnella neuvoja, joita uskovaisten yhteisöstä tulee, Raamattuun perustuen.

    Ja haluaa pysyä poissa maailmallisista touhuista jotta pysyisi kaidalla tiellä. Jos antaa sielunviholliselle pikkusormen, niin menee koko käsi, Raamatun mukaan.

    Uskovaisena olo on elämistä siten kuin Jumalan sana opettaa. Se että uskoo, synnyttää ihmiselle halun elää niin. Ei siihen kummempia tarvita. Samanlaisia ihmisiä ja äitejä me olemme kuin muutkin, Jumalan armosta vaan olemme saaneet uskon lahjan. Ihminen voi spekuloida ja järkeillä loputtomiin, mutta se ei johda yhtään minnekkään. Lopulta aivan yksinkertainen usko vie voiton. Tässä uskossa on hyvä olla.

  2. On se niin vaan erikoista tuo laestadiolainen exlusiivisuus. Haluan kyllä saada tarkat perustelut, miksi laestadiolaisuus on oikea usko. Õige usu kiriku on Viron autokefaalinen ortodoksinen kirkko, jonka patriarkka on Konstantinopolin patriarkka. Suomettuneet eivät tietystikään tätä hyväksy, koska Moskovaa pitää sanonko mitä… Mutta õige usu… Termi on vaikea, tosin Idän ja Lännen kirkot ovat ikivanhoja. Laestadiolaisethan ovat/lienevät lahko. Minä vain ihmettelen sitä, mikä ”viisaus” tuossa opissa oikeuttaa tuomitsemaan meidät ihan tavalliset, syntiset kristityt. Ensimmäisen kiven heittäminen…

    Pehr Sundberg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s