Aihearkisto: laestadianism

SRK:n rippikoulussa vahvistui oma tie


” –  Se on elämän paras viikko, ota kaikki irti siitä! Niin monet rippikoulun käyneet olivat sanoneet minulle.
Ajattelin, että jos tämän pitäisi olla elämäni parasta aikaa, niin millaistahan se elämän kaikista huonoin aika sitten olisi. En kuitenkaan  vetänyt uskovaisuusviittaa ylleni ja jälkeen päin ajateltuna hyvä niin.

Vanhemmat toivoivat, että palaisin kotiin taas uskovaisena. Sain kuitenkin rippikoulusta entistä varmemman olon siitä, että tein oikean ratkaisun jättäessäni uskon. Ja että elämä kantaa.

Olin onnellinen siitä, että myös minun ripille pääsyni nähtiin juhlimisen arvoisena asiana, vaikken uskovainen ollutkaan.”

*      *      *

Tunsin itseni hyvin isoksi, kun Tervetuloa rippikouluun -esite eräänä päivänä pilkisti muun postin seasta.
Olin ilmoittautunut yhdelle [SRK:n] kristillisten kansanopistojen järjestämistä rippileireistä.

Päivät kuluivat ja viimeisenä koti-iltana alkoi vimmattu pakkaaminen: Mitä tulen tarvimaan viikon aikana, minkä voi jättää kotiin?
Mihin laukkuun pakkaan tavarani? Missä on Raamattu ja muistiinpanovälineet?

Onhan konfirmaatiovaatteet silitetty?

Positiivisella fiiliksellä ”epäuskoisena”

Olin kieltänyt uskoni jo hyvissä ajoin ennen rippikoulua ja ”epäuskoisena” meno leirille jännitti kovin. Leiriporukassa (leiriläiset,isoset, isännät..) oli lisäkseni vain yksi toinen uskonsa kieltänyt. Tunsin siis oloni Lue koko artikkeli…

1 kommentti

Kategoria(t): eroaminen uskosta, hengellisyys, identiteetti, identity, irrottautuminen yhteisöstä, kristinoppi, laestadianism, nuoret, rippikoulu, tuomitseminen, uskon jättäminen, yksilöllisyys

Armo vai pyhitys? Vanhoillislestadiolaisuuden kaksi vastakkaista oppia 1970-luvulla


Vastauksena täällä käytyyn keskusteluun siitä, Jumalako yksin armahtaa vai onko ihmisen omilla ratkaisuilla ja tekemisillä siinä jokin osuus, ja mikä onkaan seurakunnan valta, on juuri ilmestynyt uutta tutkimusta vanhoillislestadiolaisuuden teologiasta. hanna_nurminen_pms

Teologian tohtoriksi 17.9.2016 väittelevä Hanna Nurminen osoittaa väitöskirjassaan, että 1970-luvulla herätysliikkeessä vallitsi kaksi erilaista käsitystä vanhurskauttamisesta, eli siitä, millä tavalla se menee, että ihminen pelastuu.  … Lue koko artikkeli…

13 kommenttia

Kategoria(t): 1970-luku, armo, avainten valta, erehtymättömyys, erottaminen yhteisöstä, hajaannukset, harhaoppi, hengellinen väkivalta, hoitokokoukset, kontrollointi, kristinoppi, kuuliaisuus, laestadianism, lähihistoria, lestadiolaisuuden suunnat, manipulointi, normit, norms, opilliset kysymykset, painostaminen, pelastus, Raamattu, Raamatun tulkinta, retoriikka, sananjulistajat, seurakunta, sielunhoito, SRK ry., syntien anteeksiantamus, syyllistäminen, totteleminen, tutkimus, ulossulkeminen, uskon perusteet, vallankäyttö, valta, väkivalta, yhteisö

Synti, sovitus ja taivas – televisiodokumentti suviseuroista


Nuori nainen kertoo joutuvansa usein pyytämään syntinä anteeksi sitä, että hän kuuntelee paljon maailmallista musiikkia ja pitää tanssimisesta. Hän olisi halunnut rock-tähdeksi.  –  Olen kasvanut siitä irti, mutta se on ollut vaikeaa!

Kymmenen lapsen äiti kertoo, miten heidän lapsensa valittavat koko ajan siitä, että heille ei tule enempää lapsia ”vaikka kaikki muut saavat”.

Suviseurat_Dokumentti_2016

YLE lähettää YLEn ruotsinkielisellä Fem -kanavalla Stefan Janssonin tv-dokumentin Suviseurat – synti, sovitus ja taivas. Ohjelma lähetetään … Lue koko artikkeli…

11 kommenttia

Kategoria(t): 2010-luku, alakulttuuri, arvot, Conservative Laestadianism, elämäntapa, erehtymättömyys, identiteetti, identity, laestadianism, opilliset kysymykset, seurakuntaoppi, seurat, synnit, televisio, televisiokielto, yhteisöllisyys

”Kunpa olisit kuollut ennen kuin jätit uskon”


”Jos ajattelen lapsuutta vain lestadiolaisuuden uskon ja sen opetuksien näkökulmasta, se oli kamala. Minä en lapsena enkä nuorena voinut yhteisössä ja sen opetuksissa koskaan hyvin.”

”Toivon, että jokaisessa lestadiolaisessa perheessä ja yhteisössä elävällä saisi olla yhtälainen oikeus valita myös toisin. Siihen voisi olla enemmän mahdollisuuksia jo lapsena, ja sitä pitäisi pystyä tukemaan yhteisön sisältäkin.” – Olli  K.

Olemalla vain minä olen minä

Beautiful_world_kaunis_1

Kunpa sinä olisit kuollut, ennen kuin lähdit.

Sen minulle sanoi useampi vanha ystäväni, kun lähdin useampi vuosi sitten vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä. Sen olen kuullut sanottavan myös monelle muulle.

Kirjoitan tästä aiheesta, koska tämä on ollut minun kasvuympäristöni. Koen itse, että kasvoin yhteisöstä irti jo pienestä lapsesta.

Yhteisön jättämät jäljet ovat kuitenkin hyvin lopullisia.

Yhteisö tulee seuraamaan aina elämässäni jollakin tasolla mukana. Vaikka se ei enää ole ollut vuosiin minussa, suurin osa suvusta siihen kuuluu.

Kaikki se mitä … Lue koko artikkeli…

1 kommentti

Kategoria(t): 2000-luku, ahdistus, alakulttuuri, anteeksianto, arvot, bans, eettisyys, elämäntapa, erehtymättömyys, eroaminen uskosta, etniset vanhoillislestadiolaiset, forbidden things, hengellinen väkivalta, homoseksuaalisuus, identiteetti, identity, ihmisarvo, ihmisoikeudet, irrottautuminen yhteisöstä, kasvatus, kiellot, kontrollointi, kulttuurikiellot, kuuliaisuus, laestadianism, lapsuus, leimaaminen, miehen asema, normit, norms, nuoret, opilliset kysymykset, painostaminen, pelko, pelot, retoriikka, seksuaalivähemmistöt, seurakuntaoppi, sukupuolijärjestelmä, suvaitsevaisuus, ulossulkeminen, uskon jättäminen, vallankäyttö, vapaus, väkivalta, yhteisö, yhteisöllisyys, yksilöllisyys, yksinäisyys

Kirje Lapselle, joka pelkäsi


30.8.2015 kultinjälkeistä aikaa aikuiskodissa

Sisainen_lapseni_otsikko

 

 

Kirjoitan sinulle maailmanlopun pelosta. Sinä elät kulttiaikaa noin vuonna 1979.

Aika on erikoinen juttu. Sinä olet siellä, minä täällä, ja meidän välillämme valtava kuilu.

Sinä et voi tulla tänne enkä minä sinne.

Kirje_3_kirjoittaa

Mutta jännällä tavalla kuitenkin elät sisälläni ja mieleni aikakoneella voin lähettää sinulle tämän näkymättömän kirjeen, jonka voit huomaamattomalla tavalla lukea. … Lue koko artikkeli…

2 kommenttia

Kategoria(t): 1970-luku, 2010-luku, ahdistus, eettisyys, elämäntapa, epäily, häpeä, heaven, helvetti, hengellinen väkivalta, hoitokokoukset, identiteetti, identity, ihmisoikeudet, johtajat, johtokunta, Jumalan sana, kiellot, kontrollointi, kristinoppi, laestadianism, lapset, lapsuus, lähihistoria, manipulointi, nuoret, painostaminen, pelko, pelot, perhe, retoriikka, syyllistäminen, tulevaisuus, tuomiopäivä, turvapaikka, väkivalta, yhteisö, yhteisöllisyys

Sydämeni on valinnut ja hiljaa


– Se vaatii henkistä kestävyyttä ja joustavuutta ehkä enemmän kuin mikään muu aiemmin kokemasi. – Meri, fil.yo, opiskelija.

Jos siitä lähtee, kaikki muuttuu: identiteetti, seksuaalisuus, elämäntapa ja arvomaailma.Saara Tuomaala, FT, tutkija.

*        *         *

”Suviseurakaupunki oli sateinen kun saavuimme. Nopeasti huomasin sen mistä olin kuullut. Se ei olisi enää samanlaista kuin joskus. Olin muuttunut ja näin monet asiat uusin silmin. Niin suureen muutokseen en ollut edes varautunut.”

*        *         *

”Kukaan ei tiedä jäähyväisistäni, joita teen sisälläni niinä hetkinä. Kerron vasta myöhemmin.

Olen tehnyt päätökseni: se on minussa. Kysyn ulkoilmalta, taivaalta, sydämeltäni, kaikelta toista vastausta. Sitä ei tullut. Sydämeni on valinnut ja hiljaa.

Mistä tuo rauhallinen varmuus oli saapunut?

Woman_Lady_nainen
En tiedä vieläkään. Olin varmaankin hitaan alitajuisesti kypsynyt ajatukseen, vaikken edes ollut tietoisesti … Lue koko artikkeli…

1 kommentti

Kategoria(t): arvot, ehkäisykielto, elämäntapa, eroaminen uskosta, etniset vanhoillislestadiolaiset, identiteetti, identity, irrottautuminen yhteisöstä, kiellot, kontrollointi, laestadianism, lisääntyminen, naisen asema, naiseus, normit, norms, nuoret, perhe, seurat, uskon jättäminen, vapaus, yksilöllisyys

Kun on turva laumassa, turvassa on parhaimmassa


Kun parisen vuotta sitten Rauhan Tervehdyksessä kerrottiin, että lestadiolaisissa on ateistejakin,  se herätti joissakin epäileviä kommentteja. Miten kristitty uskova ihminen voi olla jumalankieltäjä?

Mutta meillehän tämä on tuttua.

Suviseurat_teltta_1

Eipä ole ensimmäinen tapaus kun lestadiolaisessa uskonopissa ja elävän kristillisyyden käytännössä on ”pieniä ristiriitoja”. Opin mutkallisuus opetetaan jo pienille lapsille, ettei tyhmäkään eksy. Ja kaikki käy, paitsi opin rehellisyyden ja raamatullisuuden perään kyseleminen. Mutta se mikä milloinkin käy, riippuu siitä, missä asemassa olet yhteisön nokkimisjärjestyksessä.

Porukka päättää!

Kuten tunnettua, oppiamme ei ole julkaistu kattavasti milloinkaan missään kirjallisessa muodossa. Opin voi omaksua vain osallistumalla elämäntapaan. helpointa se on syntymällä lestadiolaiseen perheeseen.

Opin olemus elämäntavan muodossa on hyvä, sillä silloin ei myöskään jää jälkiä siitä kun oppeja muutetaan. Hokkus-pokkus ja yksi johtokunnan lausunto, ja meillä onkin käsillä uusi opintulkinta, josta ei tietenkään kukaan rohkene ääneen sanoa että ei näin ole ennen opetettu! Johdonmukaisuutta ei meidän opetuksessa eikä Raamatun tulkinnoissa ole mutta sitä ei tarvitakaan, sillä…

Kuten me uskovaiset hyvin tiedämme, uskonasiat eivät aukea järjelle. Aito usko on paradoksi, se on epäloogista ja järjenvastaista, kuten seuraavista väittämistä havaitsemme:

  • Pelastus ei tule tekojen kautta, mutta silti uskon voi kieltää teoillaan! 
  • Emme me elä lain alla, vaan armon alla, mutta … Lue koko artikkeli…

5 kommenttia

Kategoria(t): ateismi, eettisyys, ehkäisykielto, elämäntapa, erehtymättömyys, harhaoppi, hengellinen väkivalta, identiteetti, identity, itsesensuuri, kaksinaismoralismi, keskusteluilmapiiri, kontrollointi, kristinoppi, laestadianism, lisääntyminen, naispappeus, normit, norms, nuoret, omatunto, opilliset kysymykset, painostaminen, pelko, pelot, Raamattu, Raamatun tulkinta, rauhanyhdistys, retoriikka, sananvapaus, sensuuri, seurakuntaoppi, syntilista, syyllistäminen, vallankäyttö, yhteisö, yhteisöllisyys, yhtenäisyys