Avainsana-arkisto: adiafora

Miten ”Suuri turmelija ja paheen levittäjä” muutettiin hyväksytyksi


Jumalan Sanan perusteella uskon ja hyvän omantunnon säilyttämiseksi televisio ohjelmineen ei sovi kristittyyn kotiin, josta syystä kristitty ei voi myöskään ammatissaan edistää Hapea televisio_PPtällaisten välineitten liiketoimia. – – Paikallisten rauhanyhdistysten johtokunnat etsikööt sopivat henkilöt hoitamaan jäseniään tässäkin asiassa. – SRK:n vuosikokous Ylivieskassa 10.7.1963.

Jumalan valtakunnassa on otettu kielteinen kanta televisioon. Se ei ole kristityn kodin huonekalu, eikä sen katselutottumuksia tule missään muodossa suosia. – – Pyhä Henki ei koskaan anna seurakunnassaan ajallisestikaan vahingollisia neuvoja. Näin ei ole käynyt TV:nkään suhteen.Päivämies nro 7, 14.2.1979.

Televisiokysymyksessä tottelemattomia tulee paikallisten yhdistysten tai SRK:n kerran tai kahdesti joko yksityisesti tai yleisessä kokouksessa puhutella. Elleivät nöyrry parannukseen, pidetään heitä pakanoina ja publikaaneina eikä heitä oteta rauhanyhdistysten jäseniksi. Tottelemattomia ei myöskään tervehditä … Lue koko artikkeli…

Advertisement

5 kommenttia

Kategoria(t): 1960-luku, 1970-luku, 1980-luku, 1990-luku, 2000-luku, 2010-luku, elämäntapa, epäily, erehtymättömyys, forbidden things, hengellisyys, itsesensuuri, johtajat, johtokunta, kaksinaismoralismi, kaksoisviestintä, kannanotot, kiellot, kirkko, kontrollointi, kulttuurikiellot, kuuliaisuus, lapset, lähihistoria, leimaaminen, maallikkosaarnaajat, manipulointi, normit, norms, Olavi Voittonen, omatunto, opilliset kysymykset, painostaminen, Päivämies, puhujat, retoriikka, sananjulistajat, sielunhoito, SRK ry., SRK:n johtokunta, synnit, syyllistäminen, televisiokielto, totteleminen, vallankäyttö