Parikin asiaa Aino Kanniaiselle ja muillekin

”Toimittajat kysyivät lähinnä naisen asemaan liittyviä kysymyksiä. Aino Kanniaisen vastauksessa tuli esille, että naiset ja miehet ovat vanhoillislestadiolaisuudessa tasavertaisia toimijoita, roolit jakautuvat hyvinkin monella tavalla, ei ole jakoa miesten ja naisten töihin.” – Päivämies 26.6.2014.

”Kanniaisen mukaan naisille on vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä tarjolla monia tehtäviä, vaikka puhujien ja pappien roolit on varattu miehille.
-Naiset voivat olla esimerkiksi keittiö-, lastenhoito- ja tiedotustehtävissä. Naisia on myös rauhanyhdistysten johtokunnissa.  – MTV uutiset 26.6.2014.

Johannes Leppänen, Aino Kanniainen ja Olavi Voittonen SRK:n tiedotustilaisuudessa 26.6.2014. – Kuva: Miia Lahti, Raahen seutu.

Aino Kanniainen pohti puheenvuorossaan sitä, millaista on olla vanhoillislestadiolainen nainen. Hänen mielestään

Advertisement

Jani Alatalo: Kielteinen kuva vl-uskosta voimistui 1960-luvulta lähtien

– Pohjolan kirkas tuli voisi valaista ja lämmittää koko kirkkoa, ellei sitä ymmärtämättömästi rajata vain meikämiehiä lämmittäväksi rakovalkeaksi. – Päätoimittaja Leino Hassinen, Kotimaa 30.3.1976.

Vanhoillislestadiolaisuuden johdon siirtyminen voimakkaasti maallikkopuhujien käsiin 1960-luvulla ja puhujien päättämät uudet kiellot ja normit johtivat liikkeen julkisuuskuvan katastrofiin suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansalaisten käsityksissä vl-uskosta, osoittaa Jani Alatalon tuore väitöskirjatutkimus. Seuraus oli, että puhujat ja SRK:n johto tekivät vakavan karhunpalveluksen herätysliikkeelle

Valtaa ja politiikkaa Jumalan Valtakunnan puolesta

Vanhoillislestadiolaisuus on myös poliittinen, ei vain hengellinen liike.

Lapin yliopiston tutkija, YTM  Tapio Nykänen väittelee syyskuussa aiheenaan vanhoillislestadiolaisuuden ja politiikan suhde. Nykäsen väitöskirja poliittisesta lestadiolaisuudesta  on nimeltään Kahden valtakunnan kansalaiset – vanhoillislestadiolaisuuden poliittinen teologia.  Tutkimuksessa tarkastellaan sitä,  millä tavoin vanhoillislestadiolaisuuden teologia on herätysliikkeen historiassa politisoitunut.

Nainen SRK:n johtokuntaan

Kuten tunnettua, nyt on SRK:n vuosikokouksen valmistelun aika. Keskustelu naisten pääsystä SRK:n johtokuntaan on vilkastumassa, erityisesti  sen jälkeen kun ensimmäinen vanhoillislestadiolainen nainen vihittiin papinvirkaan  ja hän on aloittanut työnsä seurakuntapappina. Tapahtumaan liittynyt avoin painostaminen ja kiusaaminen on tuonut herätysliikkeelle laajasti kielteistä julkisuutta.

Tulevassa vuosikokouksessa Lopen suviseurojen yhteydessä valmistaudutaan esittämään

Lestadiolaiset käynnistivät Kaleva-boikotin – mediasensuuriko takaisin?

Suuttuivatko lestadiolaiset lehdelle, joka näytti vl-yhteisölle peiliä?

Sanomalehti Kaleva on julkistanut tiedon, että ryhmittymä vanhoillis-lestadiolaisessa herätysliikkeessä on käynnistänyt boikotin lehteä vastaan.

Boikotin syyksi on arveltu lehden pääkirjoitusta 5.7., jossa arvosteltiin herätysliikkeen keskusyhdistyksen SRK:n johtoa hyväksikäyttörikosten vähättelystä ja asian huonosta hoidosta.

Pääkirjoituksessa paheksuttiin myös sitä, että edelleenkään liikkeen keskusyhdistyksen johtokuntaan ei valittu yhtään naista. Pääkirjoitus päättyi toteamukseen: ”Liikkeen johtajilla on vahvat tukijansa. Mutta jos SRK:n johto luulee, että kaikki seisovat yhtenäisenä rintamana sen takana, se erehtyy. Sisällä on paineita, jotka aikansa kasvettuaan tulevat purkautumaan ulos.”

Kalevan päätomittajalle Markku Mantilalle on tullut vanhoillis-lestadiolaisilta puheluita ja satoja sähköpostiviestejä, joissa on ilmoitettu tilausten peruuttamisesta ja uhkailtu, että jos Kalevan vanhoillislestadiolaisuutta koskeva kirjoittelu ja leimaaminen ei lopu, Mantila ”ei ole kovin kauan päätoimittajana”.