Pyhä Lucia (lat. Sancta Lucia, 283–304) on katolisen kirkon kanonisoima pyhimys ja ortodoksisen kirkon muistelema pyhä. Pyhimystarun mukaan Lucia oli nuori sisilialainen neito, joka koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304.
Pyhää Luciaa on rukoiltu keskiajalla avuksi erityisesti kaulan kasvaimissa sekä sokeudessa ja silmätaudeissa. Hänestä on säilynyt muistumia myös suomalaisessa kansanperinteessä.
Lucian elämästä kerrotaan useita legendoja. Luciasta tuli sisilialaisen Syrakusan kaupungin suojelupyhimys. Sisiliasta hänen palvontansa levisi nopeasti koko Italiaan. Hänen nimensä otettiin mukaan katolisen kirkon kaanoniin eli messukaavaan jo 500-luvulla. Useita kirkkoja nimettiin Pyhän Lucian kunniaksi ja mm. Englannissa omistettiin kaksi kirkkoa hänelle jo ennen 700-lukua. Koska Lucian palvonta alkoi varhain ennen kristinuskon jakaantumista, hän kuuluu myös ortodoksien pyhimyksiin.
Ranskan kuninkaan Kaarle Suuren (742–814) ajan kalenterissa oli Luciaa tarkoittava merkintä ”Virgo Martyr” joulukuun 13. päivän kohdalla, sillä hänen uskottiin saaneen surmansa juuri tuona päivänä. Katolisen kirkon pyhimyskalenteriin Pyhän Lucian muistopäivä otettiin 1300-luvulla.
Pohjoismaihin Lucian palvontaperinteen arvellaan levinneen nykyisten Alankomaiden ja Belgian alueella sijainneesta Flanderista sekä Luoteis-Saksasta.
Pohjoismaissa tunnetaan joitakin kirjallisia todisteita Lucian palvonnasta jo keskiajalta. Suomessa Lucia, die beate Lucie, mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1330. Sen jälkeen hänestä oli säännöllisesti merkintä kirkollisissa kalentereissa katolisena aikana. Ensimmäinen pohjoismainen tieto Lucian päivän vietosta on Ruotsin Länsi-Götanmaalta vuodelta 1746. Lucian päivän juhla neitoineen ja kulkueineen on vakiintunut erityisesti ruotsinkielisessä kulttuuripiirissä.
Pyhän Lucian päivä 13. joulukuuta osuu samaan ajankohtaan ennen kristinuskon tuloa vietetyn keskitalven valon juhlan kanssa. Esihistorian tutkijoiden mukaan pohjoismaissa on palvottu valoa ja Aurinkoa pronssikaudelta lähtien (1500 – 1000 eaa.). Lucian päivän vietossa on selvästi havaittavissa samoja piirteitä, ja myös pyhimyksen nimi Lucia viittaa valoon. Katolisessa kirkossa Luciaa rukoillaan sokeiden ja näkövammaisten omana pyhimyksenä.
Vanhoillislestadiolaisuudessa pidettiin Lucian päivän juhlimista syntinä vielä 1960-luvulla, joillakin seuduilla maata vielä 2000-luvullakin. Perusteluna esitettiin, että Lucia-perinne on katolisen kirkon pyhimyksen juhla.

Kuva: Ranuan kr. opiston Lucia-kulkue ja kuvaelma 13.12.2008. Kuva julkaistu opiston nettisivulla.)
Synnin puoliintumisaika SRK-lestadiolaisuudessa: filtterien säätöä ajassa
Onko ennen syntinä pidetty muuttunut sallituksi, nykyisin?
Päivämies-lehdessä kirjoitettiin vuonna 1965 otsikolla ”Synnin suodattimia” ja todettiin:
”Emmekä sotkeudu muuta valkeutta etsimään, kuten täällä esim. ennen Vapahtajamme syntymäpäivää on totutettu viettämään epäjumalatar Lucian kunniaksi ”valon” juhlaa aivan jokaisessa yhteisössä, vieläpä lutherilaisen seurakunnan nimellä mainitussakin. Eikö olekin pirulla filtterit kunnossa?” (Päivämies nro 6, 3.2.1965.)
Lucia vie kadotukseen – Luciaa ei juhlita Jumalan lasten joukossa…
”Lucian (vv. 283-304 eläneen katolisen kirkon pyhimyksen) päivää ei vietetä vieläkään Jumalan lasten joukossa. – Jumalan sana ei kuulu loputtomasti. Se tulee ja menee, lain ja evankeliumin saarna vaikenevat aikanaan, mutta se ei tee syntiä luvalliseksi eikä pyhimysten palvontaa muuksi kuin kadotukseen vieväksi. ”(Nimim. Jani S. kirjoitti Mopin palstalla 15.12.2009.)
…paitsi Ranuan kristillisen opistossa
Ranuan kristillinen opisto 2009: Jouluaterian aluksi seurattiin opiston Lucia-kulkueen esitystä. (Kuva julkaistu Ranuan opiston nettisivulla.)
Erehtymätön seurakunta-äiti filtteröi juttuja
”Ns. pappislinjan irtautuminen johti asenteiden tiukentumiseen sekä kirkkoa että yhteiskunnan maallistumista vastaan. Kun sisäinen kuohunta ja rajankäynti
pappislinjalaisiiin alkoi olla voitettu 1962 – 1963, tykistöpatterit suunnattiin yhteiskunnallisen ja kulttuurisen murroksen torjuntaan. – –
Kulttuuria, kaunokirjalli-suutta, aikakauslehtiä arvioitiin kielteisesti lähes jokaisessa Päivämies-lehdessä 1960-luvun puolivälissä. Jopa Lucia-juhlan vietto nähtiin epäjumalanpalvontana. Lisäksi noina vuosina SRK ja sen julkaisut osallistuivat aktiivisesti poliittiseen taisteluun. Päätavoitteena oli vasemmiston torjunta. – – Tätä kiristymistä ja umpioitumista jatkui sitten aina 1980-luvun alkuun.” (Pölyttynyt 13.12.2010.)
Synniksi julistettu onkin sallittua – filtteri säädetään puhuja-asetukselle
Onko sitten myös yleisesti Päivämiehessä ja saarnoissa synniksi määritelty asia samaan aikaan joillekin uskovaisille sallittua ja sopivaa? Eikö synti olekaan syntiä samalla lailla, kaikille?
Nimimerkki x-vl oli tiedustellut vuonna 2007 Päivämiehen päätoimittajalta (myöhemmin Hakomajassa julkistamassaan kirjeessä) siitä, ovatko videoelokuvia ja viihdemusiikkia koskevat kiellot herätysliikkeessä muuttuneet niin, että ne eivät enää sido puhujia. Hän oli havainnut kahtalaista asennoitumista kieltoihin ja oli havainnoistaan päätellyt, että puhujilla saattoi olla suurempi vapaus päättää itse elokuvien katselusta ja musiikin kuuntelusta kuin riviuskovaisilla. Em. kirje on harvoja tapauksia, joissa Suomessa on nostettu julkisuuteen yksilöityjä havaintoja siitä, että syntikäsitysten velvoittavuus olisi lievempi arvostetussa asemassa olevien kohdalla riviuskovaisiin nähden. Myös Yhdysvalloissa on käyty lestadiolaisuuden nettipalstoilla keskustelua samasta kysymyksestä.
Virallisesti puhujat ovat pitäneet kiinni velvoitteesta olla kuuliainen päätökselle, että elokuvien katselu ja musiikin harrastaminen ovat edelleen syntiä (ks. esim. Aarno Hahon saarna).
* * *
Ajattelemisen aihetta antoi Pelokas nimimerkki.
* * *
Lisää aiheesta ja aiheen vierestä:
Aleksi: Vaarallisin erehdys: uskomus erehtymättömyydestä
Arno Forsius: Pyhä Lucia
Dr. Propelli: Kapellimestariuden hinta: suku hylkäsi
Gepardi: Synti erottaa lestadiolaiset muista ihmisistä. Hakomaja 24.9.2010.
Aarno Haho: Kuuliaisuus on tärkeämpi kuin omatunto
“Huumausaineesta” hyväksytyksi 30 vuodessa
Herpert: Armo vapauttaa elämään Kristuksessa
Lassi Hyvärinen: Lestadiolaisuuden vaikea kulttuurisuhde
j-prevert: Kaffet tiedossa, jos ehkäisykanta muuttuu!
Jani S. : Lucian… Kirjoitus Synnin suodattimia-ketjussa. Mopin palsta 14.12.2009.
Lucia tuo valoa pimeyteen. Joulukirkko 18.11.2010.
Lucia-neito (Wikipedia)
Magdalena: Onko uskominen harkittua näyttelemistä?
Polliisi Karhunen: Uskovainen ja järki
Pyhä Lucia (Wikipedia)
Pölyttynyt: Kommenttia. Mopin palsta 13.12.2009.
Speedy: “Olinko hölmö -?”
SRK:n johto anoi rahoitusta vaalityöhön SYT ry:ltä 1965
SRK:n johtokunta teki hengelliseksi naamioitua puoluepoliittista työtä
SRK:n johtokunta: Television hankinta ja konsertissa käyminen on synti
Ulla Puukko: Lestadiolaisuus on muuttumassa
Justiina Puupää: Muuttumaton oppi ja elämäntavat? 13.2.2014.
Vanhoillislestadiolaisuus opillisesti katolilaisuutta
Verstaalla pohtija: Kilvoittelu armon varassa
Verstaalla pohtija: Armoneuvot päälaellaan
x-vl: Kirjeeni SRK:lle -07.
Kiitokset. Nimim. Pölyttynyt, parhaat kiitokset arkistojen aarteista Mopin palstalla 14.12.2009.) (Toim.huom.)
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...