Lääkärin kanta: Vl-yhteisö oikeudelliseen vastuuseen ehkäisykielto-opista

Miten on mahdollista, että luterilaisen kirkkomme sisällä toimiva yhteisö voi kieltää ja estää naisia ja heidän puolisoitaan toteuttamasta perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia, kysyy lääkäri Pirkko Kiviluoto kirjoituksessaan (HS 9.9.2014). Lääkärin kysymys on aiheellinen. Ehkäisemättömyyteen sitoutumiseen eivät velvoita vain liikkeen saarnaajat, vaan myös jopa terveydenhoidon ammattilaiset, kuten terveydenhoitajat, jotka itse kuuluvat vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön. Toisaalta, tiettävästi yksi vanhhoillislestadiolainen terveydenhoitaja on julkisesti kehottanut liikkeen johtoa lieventämään ehkäisykieltoa.

– Asiaan on puututtava välittömästi ja herätysliike on saatettava asiasta oikeudelliseen vastuuseen. Ihmisoikeuksia polkeva henkinen ja uskonnollinen synnyttämään pakottaminen on saatava loppumaan. Kirjoittaja kysyy myös, kuinka tällaista oppia voidaan levittää luterilaisen kirkkomme sisällä.

Uutuuskirja Usko, toivo ja raskaus  (2014) on antanut äänen lestadiolaisen lisääntymisopin uuvuttamille naisille ja miehille, 

Advertisement

Katso, hän on poikani

Sastamalan seurakunnan kirkkoherra Ari Paavilainen kirjoitti seurakuntansa lehden Sananjalan pääkirjoituksessa, miten hän on kasvanut ymmärtämään ja hyväksymään oman poikansa homoseksuaalisuuden. Asia oli selvinnyt hänelle noin vuosi sitten.

”Hän istuu auton penkillä vaiti. Tiedän hänen olevan mietteissään ja ahdistunut.

Olen tuntenut tämän nuoren miehen kauan.

Hän on aina ollut herkkä, erittäin älykäs ja hänellä on loistava huumorintaju. Koulussa on sujunut hyvin.  Hän on tavattoman lahjakas piirtämään. Teini-iässä hän oli lupaava suunnistaja.

Rippikoulun jälkeen hän oli isosena ja kristillinen elämänkatsomus tuli

Erottelematta, yhdenvertaiseksi Suomen lain edessä

Homoseksuaaleihin kohdistuva hyväksymättömyys ja torjunta on vanhoillislestadiolaisten piirissä huomattavasti suurempaa kuin kirkossa tai yhteiskunnassa keskimäärin. YTT Hanna Salomäen tutkimuksen mukaan vanhoillislestadiolaisista 92 prosenttia ei pidä homoseksuaalisuutta koskaan hyväksyttävänä. Mirka-Maria kertoo omakohtaisia kokemuksiaan blogikirjoituksessaan (katkelma luettavana postauksessa alempana).

Lestadiolaiset tuomitsevat homoseksuaalit jopa ankarammin kuin muslimit, joista 80% eli neljä viidestä suhtautuu kielteisesti homoseksuaalisuuteen.

Ei ymmärretä, että myös me olemme Taivaan Isän armahtamia ja uskovaisia ja tahdomme elää jumalanlapsina, uskoen omat synnit anteeksi tässä joukossa. Meihin kohdistettu jyrkkyys ja tuomitseminen on väärin ja siksi kipeä asia. Myös homoseksuaalit uskovaiset kaipaavat ja tarvitsevat oman siionin hyväksyntää ja lupaa olla avoimesti kaltaisenaan uskomassa.

Tutkija ja pappi Meri-Anna Hintsala on todennut:

– Uskonnollinen yhteisö edustaa ihmisille usein jumalallista arvovaltaa, ja siksi yhteisön hyväksyntä merkitsee myös Jumalan hyväksyvää suhtautumista luomaansa ihmiseen.

Torjunta ja tuomitseminen aiheuttaa Hintsalan mukaan ilmiön piiloutumisen rauhanyhdistyksellä. On selvää että salailu tekee homoseksuaalien elämän yhteisössä erittäin vaikeaksi. On raskasta kun ei voi elää ja uskoa omassa siionissa avoimesti

Ihmisoikeusliitto: Ehkäisykielto loukkaa ihmisoikeuksia – Mikä on kirkon kanta?

Mitä Ihmisoikeusliitto ry. lausui ehkäisykiellosta? Entä millä tavoin luterilainen kirkkomme näkee vanhoillislestadiolaisuuden oppiin sisältyvän ehkäisemättömyys-velvoitteen luterilaisen tunnustuksen ja ihmisoikeuksien kannalta?

Alla Ihmisoikeusliiton lakiasiantuntijoiden 4.3.2009 julkistama taustamuistio. [Dokumentti on julkaistu Ihmisoikeusliiton nettisivulla. Sivusto on parhaillaan uudistettavana, joten dokumentti on tilapäisesti poissa käytöstä. ]

Selvityksen käynnistäjänä vuonna 2008-2009 oli joukko yksityishenkilöiltä vanhoillislestadiolaisen liikkeen piiristä. He pyysivät Ihmisoikeusliittoa selvittämään, loukkaako ehkäisykielto ihmisoikeuksia.

______________________________

Döbelninkatu 2, 8. krs, 00260 HELSINKI l Tel. +358 9 4155 2500 l Fax +358 9 4155 2520

info@ihmisoikeusliitto.fi l http://www.ihmisoikeusliitto.fi

TAUSTAMUISTIO 4.3.2009

EHKÄISYKIELTO LOUKKAA IHMISOIKEUKSIA

Lähtökohtia ehkäisykiellon tarkastelulle

Yksityiselämän suojaan kuuluu muun muassa oikeus määrätä itsestään ja ruumiistaan. YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa (CEDAW) turvataan miesten ja naisten tasa-arvon pohjalta kaikille yhtäläiset oikeudet vapaasti päättää lastensa lukumäärästä ja syntymisajoista sekä mahdollisuus tämän oikeuden toteutumisen edellyttämään tietoon, opetukseen ja välineisiin.

Ihmisoikeudet suojaavat siten yksilön oikeutta päättää ehkäisystä vapaasti.

Tämän oikeuden kieltäminen loukkaa ihmisoikeuksia.

Alaranta väitöskirjassa: Lapsen etu ykköseksi kirkkolakiin

Teologian ja hallintotieteiden maisteri Johannes Alaranta toteaa väitöksessään Taakkojen kantaja vai ilmiantaja, että evankelisluterilaisen kirkon rippisalaisuus on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeuslakien ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa.

Euroopan lait ja sopimukset lapsen edun vaalimisesta ovat Alarannan tutkimuksen mukaan velvoittavampia kuin kirkon ja esimerkiksi vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen vaitiolosäännöt.

Kuva: Heikki Haapalainen, Yle.

Alaranta esittääkin,  että papeilla pitäisi olla samanlainen ilmoittamisvelvollisuus lapsiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta kuin lääkäreillä. Alarannan mukaan kirkkolakia pitäisi muuttaa siten, että papin velvollisuus on ryhtyä toimiin joka kerta, kun hän havaitsee lapsen edun olevan vaarassa, lapsen suojelemiseksi kaltoinkohtelulta.

Lisäksi Alaranta ehdottaa lievennystä vaitiolovelvoitteeseen papin työnohjaustilanteessa, jossa keskustelun toista osapuolta niin ikään sitoo lakiin perustuva vaitiolovelvoite.

Kirkkolaki säätää nykyisin, että pappia sitoo

Väittäjä tähtää muutoksiin lainsäädännössä

Teologi ja pappi Johannes Alaranta on myös hallintotieteiden maisteri, ja 12.10.2013 hän väittelee teologian tohtoriksi. – Kuva: Karjalainen.

Johannes Alaranta on valmistautunut väittämään ja perustelemaan väittämistään julkisessa väitöstilaisuudessa.

Väitöstiedote.

On sangen harvinaista, että tieteellisellä opinnäytteellä päästään niin pitkälle, että voidaan muuttaa maailmaa

Johannes Alaranta: Taakkojen kantaja vai ilmiantaja?

TM Johannes Alarannan väitöstilai-suus järjestetään lauantaina 12.10.2013 klo 12 alkaen, Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella, salissa AT100, Agora-rakennus, Yliopistonkatu 4, Joensuu.

Alarannan tutkimus kuuluu käytännöllisen teologian alaan. Väitöskirjan nimi on Taakkojen kantaja vai ilmiantaja? Kirkko-oikeudellinen tutkimus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papin vaitiolovelvollisuudesta vuoden 1993 kirkkolain mukaan ja vaitiolovelvollisuudesta vuosina 2007–2012 julkisuudessa esitetyt tulkinnat.

Vastaväittäjänä

Räisänen: Homokysymys ei ratkea hakemalla vastausta Raamatusta

Alma Median maakuntalehtien tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista kannattaa avioliittolain muuttamista niin,  että samasukupuoliset parit saavat yhdenvertaisen kohtelun lain edessä kuin heterotkin.  Noin puolet suomalaisista, 51 prosenttia, antaisi homopareille myös oikeuden adoptioon.

Suvaitsevaisimpia ovat nuoret, naiset, hyvin koulutetut ja suurissa kaupungeissa asuvat. Esimerkiksi adoptio-oikeuden kannalla on 74 prosenttia alle 25-vuotiaista, kun taas yli 65-vuotiaista tätä kannattaa vain 36 prosenttia vastanneista.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa avioliitto samaa sukupuolta olevien välillä on kielletty. Asiaa koskeva lakialoite ei lakivaliokunnan päätöksen mukaan edennyt eduskunnassa. Maaliskuun 19. päivänä käynnistettiin kampanja Tahdon 2013 nimien kerääminen kansalaisaloitteen taakse. Jo ensimmäisenä päivänä allekirjoituksia oli kertynyt reippaasti se vaaditut 50 000.

Hengellinen väkivalta ja vanhoillislestadiolaisuus

Dosentti, YTT Aini Linjakumpu ja yliopistonlehtori, YTT Johanna Hurtig

Vanhoillislestadiolaisuuden väkivallasta on käyty keskustelua julkisuudessa ilmeisesti jo 1950-luvulta lähtien. Käsitteenä termi ”hengellinen väkivalta” tuli suurellekin yleisölle tutuksi internetissä käynnistyneen keskustelun kautta.

Tutkijat Aini Linjakumpu ja Johanna Hurtig ovat tarkastelleet kysymystä Kirkonkellari-nettilehden artikkelissa.  He korostavat, että herätysliikkeen johtohenkilöt eivät ole tähän mennessä suhtautuneet vastuullisesti uskonyhteisössä käytännöksi muodostuneeseen väkivaltaan. Tutkijat kaipaavat apuun myös valtiollista, lainsäädäntöön nojautuvaa

Alaranta: Erään prosessin kuvaus, kirja tulossa

Pappi ja tutkija Johannes Alaranta on julkistanut ennakkotiedon uudesta kirjastaan.  Hän tarkastelee samoja vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen sisäisiä kysymyksiä, joista hän on käynyt keskustelua julkisuudessa, niin blogeisaan kuin muissa kirjoituksissaan ja haastatteluissaan (esim. YLEn A-Talk 25.5.2012). Uusi kirja sisältää myös ennen julkaisematonta tietoa tapahtumien taustoista.

Alaranta on tullut tunnetuksi erityisesti siitä, että juuri hän paljasti