Joskus meitä houkuttelee sellainen ratkaisu, että kakun voisi sekä syödä että säästää.
Vanhoillislestadiolainen pappi, teologian tohtori ja eläkkeellä oleva luterilaisen kirkon Oulun hiippakunnan hiippakuntadekaani Keijo Nissilä kirjoitti Päivämiehessä naispappeuskysymyksestä: ”Raamatun tulkinnan ja sen soveltamisen tie on osoittautunut mutkikkaaksi nykyaikana.”
Mutkia matkassa? Ei kai se kovinkaan mutkikasta kuitenkaan ole. On ilmeistä, että ”tulkinta ja soveltaminen” saattaa riippua siitä, onko kyse omasta vai kalliin sisaren tai veljen työpaikasta. Lue koko artikkeli…
Tykkää tästä:
Tykkää Lataa...
Kategoria(t): erottaminen yhteisöstä, evankelis-luterilainen kirkko, historia, kaksinaismoralismi, kannanotot, keskustelu, kiellot, kirkko, kontrollointi, kristinoppi, lähihistoria, luterilaisuus, manipulointi, miehen asema, naisen asema, naispappeus, naissaarnaajat, normit, norms, opilliset kysymykset, Paavali, Päivämies, retoriikka, sananjulistajat, SRK ry., SRK:n johtokunta, sukupuolijärjestelmä, tasa-arvo, vallankäyttö
Avainsanat: alistaminen, kaksinaismoralismi, kannanotot, kiellot, kontrollointi, laskelmointi, lestadiolaisuus ja naispappeus, miespappeus, naispappeus, naissaarnaajat, naisteologit, perustelut, piispa, retoriikka, sukupuolitettu virkakäsitys, teologit, vanhoillislestadiolaiset papit, virkakäsitys
