Avainsana-arkisto: lisääntymislääketiede

Puhe murhasta kääntyi puheeksi seksin pyhyydestä ja sukusolujen oikeuksista


Miksi vl-puhujat pitivät 60-luvulla ehkäisyä murhana? Miksi kieltoa ei tänä päivänä perustella murhan synnillä?

Jumalan lapsillekin Saatana haluaisi neuvoa erittäin “siistin” keinon miten lasten syntyväisyyttä voidaan säännöstellä. Mutta Jumala ei tunne mitään eroa tai rajoja siinä, miten siististi tai törkeästi tämä suoritetaan. Jumalan sanassa on tälle synnille nimitys: Murha. Se on harkittu murha huolimatta siitä, miten siististi tai törkeästi se suoritetaan. (Päivämies 17.11.1960.)

Murha-sanan tilalle on annettu uusi nimi ’perhesuunnittelu’. Synnin peitteeksi on vedetty rakkaus. (Päivämies 26.10.1966)

Jos ehkäisy määriteltäisiin yhä nykyisin murhaksi, silloin ehkäisykieltoa voitaisiin perustella suoraan Raamatun viidennellä käskyllä: älä tapa. Mutta tämä puhe jäi jonnekin 1960-70-luvulle.

Nykyään, SRK:n uusimmassa kannanotossa ehkäisyn synnillistäminen perustellaan ”oikeudella elämään ennen hedelmöittymistä”. Lue koko artikkeli…

11 kommenttia

Kategoria(t): 1900-luku, 1960-luku, 1970-luku, 2000-luku, 2010-luku, avioliitto, äitiys, ban of birth control, ehkäisykielto, elämäntapa, ennuste, erehdys, erehtymättömyys, evankelis-luterilainen kirkko, harhaoppi, hengellisyys, isyys, Jumalan sana, kannanotot, kirkko, kristinoppi, lapset, lähihistoria, lisääntyminen, luterilaisuus, maallikkosaarnaajat, normit, opilliset kysymykset, Päivämies, perhe, puhujat, puhujien ja seurakuntavanhinten kokous, Puhujienkokous, Raamatun tulkinta, retoriikka, sananjulistajat, SRK ry., SRK:n johtokunta, suurperhe, uskon perusteet, vallankäyttö

Tarkoittiko Kärkölä miestäkin?


Alkavana vuonna 2010 voidaan tehdä kysymys uudesta näkökulmasta.

Keväällä 2005 SRK ilmoitti yksiselitteisesti PM:n pääkirjoitukseen nostettuna asiana: ”Mitkä tahansa keinot syntyvyyden säännöstelemiseksi on nähty aina synniksi Jumalan valtakunnassa.”

Mutta. Yllättäen Päivämies julkaisi saman vuoden lokakuussa kirurgi Pentti Kärkölän haastattelun. Tohtori Kärkölä lausui PM:ssä yleisellä tasolla  moniselitteisen ajatuksen ratkaisuna tilanteeseen.

”Vaikean sairauden tai muun ylitsepääsemättömän esteen edessä voidaan joutua ratkaisuun, jonka seurauksena uusi raskaus ei ole enää mahdollinen.”

Lääketieteellisistä syistä jokin ehkäisykeino näyttäisi Kärkölän käsityksen mukaan olevan siis sallittu niissä tapauksissa, joissa naisen terveydentila sitä vaatii.

Kärkölä ilmaisi asian kuitenkin epämääräisesti, epätäsmällisellä ilmaisulla ja yleisellä tasolla.

Kuten tiedämme, tätä ajatusta alettiin innokkaasti ja välittömästi pitää ry:illä ja uskovaisten piireissä ”virallisena uutena ehkäisykiellon tulkintana”. Mutta  jätettiin miettimättä perinpohjin se, mitä Kärkölä oikeastaan saattoi tarkoittaa.

Mikä tarkkaan ottaen merkitsee ”ratkaisu jonka seurauksena uusi raskaus ei ole enää mahdollinen”? 

Ammatiltaan lääkärin lausuntoa tulkittiin hätäisesti heti niin, että kyseeseen tulee nimenomattain kohdunpoisto. Siitä tuli ainut sopivana pidetty ratkaisu. Kohdunpoisto merkitsee naiselle vaikutuksiltaan samaa kuin miehelle kiveksienpoisto.

Mutta yhtä laillahan Kärkölä saattoi tarkoittaa myös miehen sterilisaatiota. Vaihtoehtoisena valintana.

Sehän on sekä mahdollisten komplikaatioidensa että tulevaisuuden lapsensaannin kannalta miehen kohdalla huomattavasti kevyempi ja lievempi ”ratkaisu” kuin naisen kohdun poisto.

Kärkölän lausuntoa on kuitenkin yleisesti tulkittu vain naiseen kohdistuvana. Miksi? Useimmat puhujat ovat sen tulkinneet niin, että jos naisen terveys on mennyt niin huonoksi (esim. tiheiden raskauksien, synnytysten ja keskenmenojen seurauksena), että terveys ei enää yhtään uutta raskautta kestä, vaan hengenmeno on vakava uhka, uskovaisella naisella on mahdollisuus pyytää lääkäriltä kohtunsa poistoa. ”Ratkaisu” koskisi siis naisen ruumiiseen.

Mutta entä jos Kärkölä tarkoittikin että myös miehen on tällöin luvallista ”päätyä ratkaisuun, jossa uusi raskaus ei ole enää mahdollinen”?

Naisen ruumis, kohtu, säästyisi silloin ”lopulliselta ratkaisulta”. Nainen voisi saada taas joskus lapsia, jos/kun terveys kohenee. Kohdunpoiston jälkeen nainen ei voi enää koskaan saada lapsia.

Miehen sterilisaatio sen sijaan voidaan purkaa ja hedelmöittämismahdollisuus palauttaa takaisin yksinkertaisella polikliinisella toimenpiteellä. Miehen sterilisaatio on yksinkertainen ja turvallinen raskaudenehkäisy.

Kärkölä on saattanut tarkoittaa tätä yhtenä ratkaisuna, mutta miksi puhujat ja ry:n piireissä käydyt keskustelut ovat sivuuttaneet tämän mahdollisuuden? Moni kaipaisi tästä selventävää keskustelua.

Yleisesti kristillisyydessä ollaan sitä mieltä, että terveys on asetettava lisääntymisen edelle, vaikka ainakin Aimo Hautamäki ja Seppo Lohi ovat on esittäneet toisenkin laisia tulkintoja.

”Jumalalla on valta antaa elämä ja ottaa se. Siksi ehkäisy ei ole asia, johon ihmisellä olisi oikeutta missään olosuhteissa.” (Hautamäki Kotimaassa 2.7.2009.)

Muuten, mitenkähän tämä asia meillä opettettaisiin silloin,  jos raskaus ja lasten synnyttäminen olisikin miehen, ei naisen tehtävä. Tai jos miehen osalle tulisi esimerkiksi joka toinen raskaus ja synnytys, siis vuoropelillä tämäkin vastuu jaettaisiin …? 

(S-n)

Lue myös:

Niemelä: Raskaaksi tulo voidaan estää

Raskauden pelko

Seppo Lohen perustelut ehkäisykiellolle 2009

Ihmisoikeusliitto:  Ehkäisykielto loukkaa ihmisoikeuksia (4.3.2009)

Seppo Lohi MTV3:n haastattelussa: ”Jos ehkäisemättömyydestä luovutaan, vanhoillislestadiolaisuus katoaa.”

YLE: Lestadiolaiset pitävät kiinni ehkäisykiellosta

Ehkäisykysymys vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen opetuksessa 2000-luvulla

Tutkimus lasten suojelusta uskonnollisissa yhteisöissä käynnistymässä

6 kommenttia

Kategoria(t): 2000-luku, Aimo Hautamäki, äitiys, ehkäisykielto, ihmisoikeudet, isyys, kaksoisviestintä, kannanotot, kiellot, kontrollointi, kuuliaisuus, lapset, lähihistoria, lisääntyminen, manipulointi, miehen asema, naisen asema, naiseus, normit, opilliset kysymykset, painostaminen, Päivämies, perhe, Raamatun tulkinta, raskaudenpelko, retoriikka, sukupuolijärjestelmä, suurperhe, synnit, tasa-arvo, vapaus, vihjailu