Onko ateisti aina kalju?

Anaksagoras (n. 500 – 480 eaa), kreikkalainen esisokraattisen ajan luonnonfilosofi

Olen entinen lestadiolainen, nykyinen ateisti. Tehdään käsitteet selväksi heti alkuun. Ateismi ei ole epäuskoa jumalia kohtaan eikä jumalien kieltämistä. Ateismi tarkoittaa sitä, että ihmiseltä puuttuu  jumalausko. Enkä muuten kuulu sitten niihin nuoriin, jotka käyvät ry:llä seuroissa ja tervehtivät ”jumalanterveellä” vaikka

Advertisement

Jumala heitti kiven

Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. (Joh. 8:7)

* * *

* * *

Asteroidin kiertorata. MTV3.

Helmihytti: Mun elämään ei mahdu jumalaa.

Maailmanloppu 1 – 3

Maailmanloppu voi tarkoittaa monia erilaisia asioita. Sillä voidaan tarkoittaa meidän nykyisen tyyppisen kulttuurimme romahtamista, tai ihmislajin häviämistä jäljettömiin kokonaan lajina, tai sillä voidaan tarkoittaa koko elonkehän tuhoutumista. Silloin kaikki elämän mahdollisuudetkin olisivat maapalloltamme poispyyhkäistyjä.

Mahdollisia ja jopa todennäköisiä maailmanloppuja on siis monia. Ne voidaan ryhmitellä esimerkiksi niin, että on luonnon vääjäämättömien prosessien seurauksena tapahtuva loppu, joka tulee ilman että voimme sitä estää, ja on loppu jonka ihminen aiheuttaa itse omalla toiminnallaan. Monet

The Power of Nature, the Desire for Understanding

Pekka Luukkola: The Mo[nu]ment (2010)

God, or Nature; Nature, or God

Nature is everything. There is mass, energy, atoms, molecules, life, plants, animals, thought, people, human consciousness, intellectual activities and konwledge, science, violence, religions and entertainment, art, societies, galaxies and perhaps even multiple universes.

There is nothing outside nature, including spiritual visions and other phenomena we don’t yet understand, and science doesn’t give any explanations. If they exist, they are part of nature. Whatever it exists, it is part of nature and under the nature’s law and order. This clear understanding can be reached by the a Jewish-Dutch philosopher Benedictus (Baruch) Spinoza (1632 – 1667).

Spinoza was excommunicated from his

Elämän arvo on sen katoavuudessa

Mielestäni elämä on täysin arvokas ainutkertaisena. Ollakseen arvokas ihmisyksilön elämän ei tarvitse jatkua kuoleman jälkeen. Elämän arvo ja sen pyhyys on juuri sen katoavuudessa.

Matka Kauas-Maahan

Aikamatka Himalajalta Aurinkokuntamme ulkopuolelle, läpi Linnunradan galaksin muihin galakseihin ja takaisin.

Lähde: American Museum of Natural History, New York.

Nojatuolimatka riittää minulle. Tässä samassa laajenevassa kaikkeudessahan sitä joka tapauksessa lennetään.

Elämää Linnunradalla

Aurinko on yksi kotigalaksimme Linnunradan miljardeista

Vangin vapaapäivä

Armo?

Tuuli lennättää lehtiä ja pyörittää niitä ympäri, ympäri.

Topi Linjama: ”Vain me?”

 

 

(Maapallo ja Kuu, 142 miljoonan kilometrin etäisyydeltä. Aurinko sijaitsee noin 150 miljoonan kilometrin päässä. Kuva Nasa / JPL / University of Arizona, 2007.)

 

Topi Linjama pohtii blogissaan vanhoillislestadiolaisuuden eksklusiivista eli muut kristityt pelastuksen ulkopuolelle sulkevaa seurakuntaoppia.

*    *    *

”Vain me?”

”Vanhoillislestadiolaisessa maailmankuvassa ihmiset jaetaan kahteen porukkaan, uskovaisiin ja epäuskoisiin.

Rajalinjan tietäminen on tärkeää jo käytännön syistä, sillä uskovaisia ja epäuskoisia tervehditään eri tavoin.

Uskovaisen tuntomerkkejä ovat korvakoruttomuus, meikittömyys, televisiottomuus, alkoholittomuus, iso perhe, seuroissakäyminen ja niin edelleen.

Mahtaako ajatus mennä jotenkin niin, että usko konkretisoituu tai muuttuu näkyväksi tuontapaisissa asioissa (”elämänvanhurskaus”), kun taas päinvastaiset asiat kertovat epäuskosta (on ilmaus ”kieltää usko teoillaan”).

Onko sittenkin kyse kulttuurista?

Jos sitten joku hengellinen auktoriteetti, kuten puhuja, paljastuukin kaappijuopoksi tai pedofiiliksi, saattaa tulla mieleen, että ehkä uskon suhde ihmisen ulkonäköön, käytökseen tai puheenparteen ei olekaan niin yksiselitteinen.

Että ehkä noissa asioissa on sittenkin kysymys jostain muusta kuin sydämen uskosta (”sydämen uskosta” muuten puhutaan nykyisin hyvin vähän), esimerkiksi kulttuurista.

Jos siis uskovaiselta näyttävä ja kuulostava voikin olla patologinen rikollinen, niin miten paljon voimme ihmisestä sanoa sen perusteella, miltä hän näyttää tai kuulostaa tai missä asemassa hän on?

Ekskluusiota on pönkitetty tarinoilla ihmisistä, jotka ovat etsineet sielulleen rauhaa sieltä sun täältä ja löytäneet sen lopulta rauhanyhdistykseltä seuroista. Onnittelen lämpimästi näitä ihmisiä enkä missään tapauksessa epäile heidän kokemustensa aitoutta.

Tällaiset kertomukset ovat omiaan vahvistamaan uskoa, mutta niitä ei mielestäni voi käyttää todisteena ekskluusiolle. Ensinnäkin tällaisia tarinoita on viljalti muissakin uskonyhteisöissä.

Sitä paitsi on niitäkin, jotka sanovat löytäneensä rauhan luovuttuaan uskonnosta tai uskosta. Toiseksi kokemuksesta ei voida johtaa yleistä sääntöä, totuutta tai opinkohtaa.

Kiinnitänkö uskoni ekskluusioon – vai Kristuksen ansioon?

Oma lukunsa on raamatunkohdat, joilla ekskluusiota perustellaan, mutta niitä valottakoon joku toinen.

Ekskluusion voi asettaa omaan kokoluokkaansa kysymällä, voiko pelastua uskomatta ekskluusioon. Eli perustuuko usko yksin Kristuksen ansioon vai osittain myös johonkin muuhun kuten siihen, että nuo toiset eivät usko Kristuksen ansioon?

Minun mielestäni sellainen, joka voi väittää jotain sellaista, että ”miljardi katolista eivät muuten usko oikein”, ei voi olla muu kuin Jumala, sillä vain Jumala näkee ihmisen lävitse sydämen salattuihin sopukoihin saakka. Nähdäkseni me ihmiset emme voi sanoa kovin paljoa edes lähipiirin ihmisten uskosta, saati sitten niiden, joita emme tunne.

Minusta ekskluusio-opissa ihminen astuu Jumalan kenkiin.

Se on mielestäni ihmisten keksimä liitännäinen, joka ei ole Kristus-uskolle välttämätön. Sanon opille tervemenoa SRK:n entistä puheenjohtajaa Matti Lääkköä (poimittu Wikipedian artikkelista ”Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki”, ei lähdeviitettä) mukaillen: ”Olen saanut rauhan tässä uskossa enkä lähde arvioimaan muita.”

Lue kirjoituksen herättämät kommentit Kotimaa24:ssä.

*       *       *

Aiheeseen liittyvää:                                                                                                               

Etniset vanhoillislestadiolaiset

Johannes Ijäs: Kuka pääsee taivaaseen? Kotimaa24, 29.11.2010.

Vuokko Ilola: ”Ainoita oikeita” riittää. Blogikirjoitus 8.1.2013.

Heli Karhumäki:  Helevettiin menöö että heilahtaa

Arkkipiispa Paarma ja vanhoillislestadiolaisuuden haaste kirkon ykseydelle

Heikki Kerkkänen:  Jokainen ihminen on eri asia

Mauri Kinnunen: Lestadiolaisuus ja ortodoksinen kirkko. Iustitia 14 (2001). Suomen teologinen instituutti.

Mauri Kinnunen: Lestadiolaisyhteisöjen rakenne. Teologinen aikakauskirja 2002, nro 4.

Mauri Kinnunen: Narvalaisuus. Iustitia 14 (2001). Suomen teologinen instituutti.

Kristittyjä 33 % maailman väestöstä . Kotimaa 11.1.2011.

Tanja Lamminmäki-Kärkkäinen: “Lestadiolainen voi kokea toiseutta myös omiensa joukossa”

Matti H.: Yksi usko?

M. T.: Vainko me vanhoillislestadiolaiset pelastumme?

Onko Heikki Räisänenkin “etninen” kristitty

Pelastuvatko muut kuin vanhoillislestadiolaiset?

Piispa Kari Mäkinen: oman liikkeen näkeminen muiden yläpuolella on ongelmallista

Jouko Talonen: Lestadiolaisuuden hajaannukset. Luento 8.3.2000, Suomen teologinen instituutti.

Jouko Talonen: Lestadiolaisuuden hajaannukset. Iustitia 14 (2001). Suomen teologinen instituutti.

Seurakuntaoppi, lyhyt oppimäärä torailun ja erehtymättömyyden historiaa

Vanhoillislestadiolaisuuden vaarat: seurakuntaopin arviointia katolilaisesta näkökulmasta

Vanhoillislestadiolaisuus opillisesti katolilaisuutta

Viiden veljen sisko: Ihmistä ei saa kutistaa

(Eurooppalaiset tähtitieteilijät ovat löytäneet ainakin viisi uutta eksoplaneettaa kaukaa Aurinkokuntamme ulkopuolelta. Ne kiertävät Auringon kaltaista tähteä yli sadan valovuoden päässä. Kyseessä on runsain näin kaukaa tehty planeettahavainto. Löydetyt planeetat kiertävät Etelän vesikäärme -tähdistöön kuuluvaa, 127 valovuoden päässä olevaa HD 10180 -tähteä. Suurin osa löydetyistä planeetoista on suuria, jopa 25 kertaa Maata isompia.) (YLE Tiedeuutiset 28.8.2010.)

Mitä tiedämme maailmankaikkeudesta

Alla jotain mielenkiintoista kaikille meille, jotka ihmettelemme ja ihailemme Aurinkokunnan, Linnunradan ja koko maailmankaikkeuden ihmeitä, kauneutta ja käsittämättömiä mittasuhteita. Ja vuosimiljardien kehityshistoriaa sekä tutkijoiden saavutuksia. Tiede on kuitenkin vasta aivan alussa. Näin  asiantuntijat arvelevat. Voi olla että tiede ei ratkaise koskaan aivan kaikkia kysymyksiä… Todellisuus on aina suurempi ja arvaamattomampi kuin pystymme ajattelemaan.

Kuka sitten pitää alun alkuna Jumalan sanalla luomisen hetkeä, kuka uskoo alun  olevan 13,7 miljardin vuoden päässä alkuräjähdyksessä…  tai ehkä kolmas vaihtoehto universumin kosmologiasta on jotain sellaista, mistä meillä ei ole vielä aavistustakaan. Mysteerit odottavat tutkijoita vielä kauan.

Itse harrastan sekä tähtitiedettä että scifiä. Ne ruokkivat toisiaan. Suosittelen asiasta kiinnostuneille esimerkiksi Stanislaw Lemin kirjoja  (kuten Futurologinen kongressi , Eeden ja Solaris). Ne saavat ihmisen ajattelemaan erilaisia mahdollisuuksia nähdä maailmankaikkeus, Jumala ja ihminen…

Mutta se mikä seuraaavassa esityksessä kerrotaan, ei ole scifiä vaan tieteellisten tutkimusten tuloksia.

American Museum of Natural History, AMNH (New York) on tuottanut uusimapaan tutkimukseen perustuvan suurelle yleisölle suunnatun esittelyn siitä, mitä maailmankaikkeuden rakenteesta ja laajuudesta nyt tiedetään.
* * *
”After hovering over Mount Everest and the gorges that plunge to the Ganges, you are pulled through the Earth’s atmosphere to glimpse the inky black of space over Tibet’s high desert. So begins The Known Universe, a new film produced by the American Museum of Natural History that is part of a new exhibition, Visions of the Cosmos: From the Milky Ocean to an Evolving Universe, at the Rubin Museum of Art in New York City.

The magic of this film, though, happens as the inky black expands. Pulling farther and farther from Earth, you see the deep blue of the Pacific give way to night as the Sun comes into focus, the orbits of the solar system shrink smaller and smaller, the constellations Sagittarius and Scorpio stretch and distort, and, as the Milky Way receeds, the spidery structure of millions of other galaxies come into view. Then, you reach the limit of the observable universe, the afterglow of the Big Bang. This light has taken more than 13.7 billion years to reach our planet, and you return, back to Earth, to two lakes that are nestled between Mount Kailash and Mount Gurla Mandhata in the Himalayas.

The structure of The Known Universe is based on precise, scientifically-accurate observations and research. The Hayden Planetarium at the American Museum of Natural History maintains the Digital Universe Atlas, the world’s most complete four-dimensional map of the universe. The Digital Universe started nearly a decade ago. It is continually updated and is the primary resource for production of the Museum’s Space Shows such as the current Journey to the Stars, and is used in live, real-time renderings for Virtual Tours of the Universe, a public program held on the first Tuesday of every month. Last year, some 30,000 people downloaded the Digital Universe to their personal computers, and the Digital Universe will soon be updated with a more accurate and user-friendly software interface. Digital Universe is licensed to many other planetariums and theaters world-wide.

“I liken the Digital Universe to the invention of the globe,” says Curator Ben R. Oppenheimer, an astrophysicist at the Museum. “When Mercator invented the globe, everyone wanted one. He had back orders for years. It gave everyone a new perspective on where they live in relation to others, and we hope that the Digital Universe does the same on a grander, cosmic scale.”

The new film was produced by Michael Hoffman, and directed by Carter Emmart. Brian Abbot manages and Ben R. Oppenheimer curates the Digital Universe Atlas. The exhibition at the Rubin, Visions of the Cosmos: From the Milky Ocean to an Evolving Universe, opened on December 11 and continues through May 10.”

(Kokosi ”Eris”)*

*) Eris on ns. kymmenes planeetta, joka löydettiin 2005.

Lue lisää:

Esko Valtaoja: Esitelmä maailmankaikkeudesta

* Valtaoja, Esko: Kotona maailmankaikkeudessa. 2001. (10. painos 2007) |

* Pihkala, Juha & Valtaoja, Esko: Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta. 2004.

* Valtaoja, Esko: Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen. 2007.

* Valtaoja, Esko: Ihmeitä: Kävelyretkiä kaikkeuteen. 2007

* Enqvist, Kari: Olemisen porteilla. 1998.

* Enqvist, Kari: Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat.  2009. (HS-esittely 24.12.2009.)

* Ursa ry:n esitelmät maailmankaikkeudesta, järj. Kirkkonummen Komeetta ry.