Vuokko ja Ilkka Ilola tv-ohjelmassa: Usko Kristukseen pelastaa

–  On se jännä juttu, että vähän alle viisikymppisenä alkaa ihmettelemään, että kuka minä oon.  Aikaisemmin olin armoton, itseänikin kohtaan, elämäntapojen ja syntikäsityksen suhteen.  Nyt sen näkee toisella tavalla, sen eletyn elämän ja tämän nykyisen elämän. Toivoisin muidenkin kohdalle helpotusta ja armollisuutta, toisia ja itseä kohtaan. Syyllistäminen on voimakas vallankäytön muoto. – Ilkka Ilola.

–  Jumala on Suuri Rakkaus. Aikaisemmin luulin että rakkauden vastakohta on rakkaudettomuus, mutta se onkin pelko. Missä on pelkoa, siellä on rakkaudettomuutta. Pelko on kova voima, ja jos se verhotaan rakkauteen, se on väärin.   – Ilkka Ilola.

–  Minua syytetään siitä, että taistelen Jumalan valakuntaa vastaan. Kuitenkin taistelen vääriä oppeja ja ajatuksia vastaan, sellaisia vastaan, jotka aiheuttavat kärsimystä ja mitkä vahingoittavat ihmistä.  – En halunnut enää olla niiden miesten alistamisen alla. He eivät määrää, mitä minä saan puhua ja kirjoittaa.

Nehän oli ihan höpö asioita, mitä minulle on esitetty Jumalan tahtona. Aikaisemmin mulla oli hirveesti vain niitä pelkoja ja syyllisyyttä ja näin ja näin pitää toimia ja tuosta ja tuosta kieltäytyä… Nyt ajattelen sillä tavalla,  että usko Kristukseen pelastaa. Se on ihan eri asia. – Vuokko Ilola.

Maarit Tastulan tv-dokumentti vanhoillislestadiolaisen uskonliikkeen opeista, eritoten ehkäisykiellosta, ja uupuneista vanhemmista, jotka uskonnon normit veivät ahdistukseen ja masennukseen. Vaikka elämänvaiheissa on koettu niin iloja kuin syviä menetyksiäkin ja jouduttu tekemään raskaitakin päätöksiä, kokonaisuus on Ilkka ja Vuokko Ilolan perusmyönteisen ja lämpimän asenteen ansiosta täynnä valoa, toivoa, ja luottamusta Jumalan armoon.

Ilolat yrittivät viimeiseen asti noudattaa vanhoillislestadiolaisuuden

Advertisement

Kirje Lapselle, joka pelkäsi

30.8.2015 kultinjälkeistä aikaa aikuiskodissa

 

 

Kirjoitan sinulle maailmanlopun pelosta. Sinä elät kulttiaikaa noin vuonna 1979.

Aika on erikoinen juttu. Sinä olet siellä, minä täällä, ja meidän välillämme valtava kuilu.

Sinä et voi tulla tänne enkä minä sinne.

Mutta jännällä tavalla kuitenkin elät sisälläni ja mieleni aikakoneella voin lähettää sinulle tämän näkymättömän kirjeen, jonka voit huomaamattomalla tavalla lukea.

Vl-liikkeen jättänyt Matias: Elämä on lahja

Matias Säily erosi vanhoillislestadiolaisesta herätysliikkeestä (=vl-liikkeestä) kymmenen vuotta sitten, 16-vuotiaana.

Sitä ennen hän oli elänyt koko lapsuutensa ja nuoruutensa vl-uskovaisten yhteisön piirissä. Lapsena liikkeen uskomukset herättivät hänessä pelkotiloja, esimerkiksi puheet ”pedon merkistä” ja helvetillä pelottelu.

Kuva: Youtube.

– Makasin lapsena sängyssä ja itkin, koska pelkäsin joutuvani helvettiin. Syyllisyydentunto oli kolossaalinen, jos olin vaikkapa katsonut televisiota kaverin luona. Mietin silloin sellaisia asioita, joita lapsen ei kuuluisi edes miettiä, Säily muistelee.
– Olen kokenut tulleeni huijatuksi.

Hänellä on myös kauniita ja arvokkaita muistoja liikkeen tarjoamasta vahvasta yhteisöllisyydestä ja keskinäisestä, turvallisuuden tunnetta lisäävästä yhteenkuuluvuuden kokemuksesta.

Kun liikkeestä eroamisesta on kulunut jo kymmenen

Eristettynä ja ulossuljettuna suviseuroihin

Enää harvemmin jaksan provosoitua tervehtimättä jättämisestä, tuomitsevista katseista tai ikävistä sanoista, vaikka ne pahalta tuntuvatkin. Vääryyteen pitää väsymättä puuttua, mutta lopulta lohduttaudun siihen, että jokaisessa hylätyssä Kristus itse murtuu ja rukoilee: ”Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.  – Ystävien tuella säilytin työkykyni. Sielun toipumisessa on sen sijaan mennyt vuosia.  – Risto Leppänen lehtikirjoituksessaan Ulossuljettujen suviseurat.

Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä väkivaltaa ja naisten mitätöintiä vastustaneen uskovaisen kohtalo on joutua ulossuljetuksi ja eristetyksi suvusta ja ystävistä. Herätysliikkeessä on kuitenkin tosiasiassa paljon niitä uskovia, jotka tosiasiassa kannattavat naisten hyväksymistä papiksia ja jotka niinikään ovat huolissaan liikkeessä harjoitettavasta hengellisestä alistamisesta ja väkivallasta (ns. hoitokokousmenettelystä). Mutta he pelkäävät ja siksi he vaikenevat. Yksikään heistä ei käy avoimesti puolustamaan

SRK: Rakkaus katosi siionista

Hoitokokous? Hoito tulee sanasta sielunhoito ja kokous sitä, että kutsuttuna keskusteluun osallistui useampi henkilö. – SRK:n pääsihteeri Tuomas Hänninen. 

Toimittaja Riitta Hirvonen:  Millä tavalla nykyiset sielunhoitotilanteet ovat muuttuneet hoitokokouksista?

Tuomas Hänninen: Aina on olemassa riski, että sieluhoitotilanne muuttuu inhimilliseksi painostukseksi.  – Rauhan Tervehdys 34, 2011.

Anonyymin weljen ehdotus

Väkivaltainen uskonyhteisö hallitsee pelolla

Teologi ja kouluttaja Aila  Ruoho tuntee vanhoillislestadiolaisuuden ja monia muitakin väkivaltaa, painostusta ja manipulointia harjoittavia uskonnollisia yhteisöjä. Ruoho on vuosia perehtynyt uskonnollisissa yhteisöissä harjoitettuun väkivaltaan ja tutki asiaa  myös gradussaan. Hän julkasi äskettäin uuden kirjan Päästä meidät pelosta (Nemo 2013). Sana-lehden päätoimittaja, rovasti Hannu Nyman haastatteli Aila Ruohoa kesäkuussa 2013.

Vanhoillislestadiolaisuudessa, ja samoin monissa muissa manipuloivissa uskonyhteisöissä, hallitaan ihmisiä muun muassa kontrolloimalla

Virallisen valheen vangit ovat sisältä rikki

”Teos kertoo vaikenemisen vammauttamista virolaisista”, jotka elävät  ”itse itseään retusoivassa maassa”.

Musertavan vahvasti Oksanen näyttää, millaista tuhoa virallistettu valhe ja vaikeneminen aiheuttavat niin yksilölle, ihmissuhteille kuin koko maallekin. ( – Avoin pahantahtoisuus kukoistaa ja ilmiantomenettely kuuluu asiaan.)

Mielivaltaisessa pelon yhteisössä ihminen itse antaa sille luvan, ja potentiaalinen itseen kohdistuva uhka saa mustamaalaamaan muita, jotta pelastaisi oman nahkansa.

He pettävät sekä toisensa että itsensä

Loputtoman aroiksi terrorisoidut miehet ja naiset myyvät hiljaisuudella ihan kenet tahansa, jos vain pilkistää pienikin mahdollisuus, että kaikkein pahin ei sittenkään

Suurperheen äiti: SRK:n johtajat ottaneet ”Elämän ja kuoleman Herran” roolin?

“Sydämen kristillisyys ja usko ovat parhaimmillaan iloa, rauhaa ja rakkautta. Ne tuovat elämään tulevaisuutta, toivoa ja luottamusta. Viime aikoina on myös uskovaisten elämään mahtunut paljon hämmennystä ja ahdistuksen tummia pilviä, kun on paljastunut, miten SRK on toiminut muun muassa lasten hyväksikäyttötapauksissa.” (Lestadiolainen suurperheen äiti: Avoimuuteen on vielä pitkä matka.)

*     *      *

SRK:n pääsihteeri Tuomas Hänninen on opastanut herätysliikkeen sisäistä keskustelua ohjeellaan: ”Kysyä saa, mutta ei saa kyseenalaistaa.”  

Nimimerkki ”Lestadiolainen suurperheen äiti” nosti 2.8. Kalevan yleisönosastossa esiin huolensa keskustelun todellisesta avoimuudesta vl-liikkeessä. Hän epäilee, että herätysliikkeen johto (SRK:n johtokunta) on nostanut itse itsensä valta-asemaan, joka sille ei kristillisyyden opin ja uskon perusteella tosiasiassa kuulu.

Nykyisen puheenjohtajan Olavi Voittosen ja hänen kannalleen asettuvien johtokunnan pitkäaikaisten jäsenten linjaus

Opista on puhuttava, ei prosenteista!

Muutamana aamuna lehteä hakiessa sattui naapuri paikalle.

”Tapauksia ei ole osoitettu olevan ainakaan suhteellisesti enempää vl-liikkeessä kuin muussa väestössä.”

Tuli tästä puhetta. Julkisessa keskustelussa on juututtu viimeksi lasten sukupuolisen hyväksikäytön tilastoihin, kuten SRK:n puheenjohtaja Voittonen onnettomassa suviseurapuheessaan.

Kantelu – piispa Samuel Salmi sai Anne Sulilalta tiedon, että vanhoillislestadiolaisuudessa harjoitetaan väkivaltaa

Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen puheenjohtajasta, rovasti Olavi Voittosesta on tehty kantelu Oulun tuomiokapituliin. Kantelija, Haaparannan seurakunnan kirkkoherran Kimmo Sulilan puoliso Anne Sulila epäilee Voittosen harjoittaneen hengellistä väkivaltaa. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat (19.7.2011). 

Kantelussa pyydetään tuomiokapitulia tutkimaan, harjoittiko Voittonen hengellistä väkivaltaa puhujienkokouksen yhteydessä Kimmo Sulilaa kohtaan. Lakimiesasessori Osmo Rahjan mukaan tuomiokapituli aloittaa kantelun käsittelyn elokuussa