Avainsana-arkisto: research

Uutta tutkimusta: lestadiolaisuus ja sukupuoli


PrintTutkijat kokoontuvat pohtimaan lestadiolaisuuteen ja sukupuoleen liittyviä ilmiöitä Lapin yliopiston tutikijaseminaarin Totta ja Tarua -konferenssin työryhmässä, jonka otsikko on Uskonto ja sukupuoli. Esitelmissä, joissa kuvataan käynnissä olevia tutkimuksia, tarkastellaan aihetta monipuolisesti.

Tulossa on kiinnostavaa uutta tietoa ja tuoreita näkökulmia lestadiolaisuuteen ja uskontoon yleensä sukupuolen tutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden perspektiivistä.  Esimerkiksi syksyn esikoiskirjailijan Pauliina Rauhalan romaani Taivaslaulu on jo nyt myös akateemisen tutkimuksen kohteena.

Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat keskeinen osa uskonnollisten liikkeiden ja yhteisöjen opillisia rakenteita, käytäntöjä sekä vallan muotoutumisen ulottuvuuksia. Esitelmissä keskitytään uskonnon sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden välisten suhteiden tarkasteluun.

Kiinnostavana nähdään erilaiset kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneet tavat, joilla uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt muovaavat sukupuolta, seksuaalisuutta ja sukupuoleen sidottua toimijuutta. Tämä ilmenee avoimimmin sellaisissa käytännöissä kuten naisten sulkeminen puhujainstituution ja pappeuden ulkopuolelle.

Tämän lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat myös sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvien uskonnollisten määräysten tuottamat seuraukset: miten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät normit ohjaavat yksittäisiä uskonnollisen yhteisön jäseniä ja millaisia vaikutuksia sillä on yksityiselle ihmiselle ja koko yhteisölle.

Tällaisia ovat tyypilisesti esimerkiksi lestadiolaisuudessa seurusteluun ja avioitumiseen liittyvät normit ja ehkäisykielto, jolla on konkreettiset seuraamuksensa niin naisten, miesten kuin lastenkin elämään.

Seuraavassa tiivistelmät tulevan seminaarin esityksistä. Mukana ovat mm. tutkija ja pappi Meri-Anna Hintsala, tutkijatohtori Johanna Hurtig, FT Satu Koho, YTT Aini Linjakumpu, tutkijat Johanna Pelkonen ja Sandra Wallenius-Korkalo sekä akatemiaprofessori Elina Vuola.

Lestadiolaisuutta koskevaa tutkimusta Uskonto ja sukupuoli -ryhmässä

Torstai 28.11.2013 klo 15-18

klo 15.00-15.30

Akatemiaprofessori Elina Vuola: Ruumiillinen uskonto

Akatemiaprofessori Elina Vuola, Helsingin yliopisto

Akatemiaprofessori Elina Vuola, Helsingin yliopisto

”Esittelen akatemiaprofessuurihankkeeni Embodied Religion. Changing Meanings of Body and Gender in Contemporary Forms of Religious Identity in Finland (2013-2017; Ruumiillinen  uskonto. Ruumiillisuuden ja sukupuolen muuttuvat merkitykset uskonnollisen  identiteetin nykymuodoissa Suomessa), jossa … Lue koko artikkeli…

Mainokset

2 kommenttia

Kategoria(t): äitiys, ban of birth control, bans, Conservative Laestadianism, ehkäisykielto, elämäntapa, hengellinen väkivalta, hengellisyys, hoitokokoukset, identiteetti, identity, ihmisoikeudet, isyys, kannanotot, kasvatus, kiellot, kirjallisuus, kontrollointi, laestadian, laestadianism, lapset, lapsuus, lähihistoria, lisääntyminen, miehen asema, naisen asema, naiseus, nettikeskustelu, normit, norms, painostaminen, perhe, politiikka, retoriikka, seksuaalivähemmistöt, spiritualiteetti, sukupuolijärjestelmä, tasa-arvo, tiede, tutkimus, vallankäyttö, väkivalta, yhteisö, yhteisöllisyys, yhtenäisyys, yksilöllisyys

Ed Suominen: Vanhoillislestadiolaisuus opillisesti harhassa


Edwin A. Suomisen juuri julkaistu kirja Examination of the Pearl (lyhennetty jatkossa EOP, suomeksi Helmen tarkastelu) on ehkä tähän mennessä kattavin historiallis-kriittinen tutkimus vanhoillislestadiolaisuudesta, sen historiasta ja opin kehityksestä, toteaa kirja-arvion kirjoittaja, joka tuntee hyvin vanhoillislestadiolaisuutta sekä Suomessa että Yhdysvalloissa.

Teos sisältää myös liikkeen opin vertailua Lutherin kirjoituksiin sekä Raamattuun. Kirja sisältää monia lukijan yllättäviä katkelmia vanhoista kirjoituksista. Lue koko artikkeli…

7 kommenttia

Kategoria(t): 1800-luku, 1900-luku, 2000-luku, avainten valta, ban of birth control, bans, concept of sin, Conservative Laestadianism, ehkäisykielto, erehtymättömyys, eristäminen, erottaminen yhteisöstä, etniset vanhoillislestadiolaiset, evoluutio, forbidden things, fundamentalismi, hajaannukset, harhaoppi, hengellinen väkivalta, hengellisyys, hoitokokoukset, identiteetti, identity, in English, itsesensuuri, johtajat, johtokunta, Jumalan sana, kaksinaismoralismi, kannanotot, kiellot, kontrollointi, kristinoppi, lakihengellisyys, lähihistoria, leimaaminen, lestadiolaisuuden suunnat, lisääntyminen, luterilaisuus, maallikkosaarnaajat, manipulointi, mielenterveys, naisen asema, normit, norms, opilliset kysymykset, painostaminen, pelko, pelot, pietismi, puhujat, Raamatun tulkinta, rauhanyhdistys, retoriikka, sananjulistajat, sananvapaus, secession, sensuuri, seurakuntaoppi, SRK ry., suurperhe, synnit, syrjintä, totteleminen, tulevaisuus, tutkimus, ulossulkeminen, uskon perusteet, uskontokritiikki, vallankäyttö, väkivalta, yhteisö

Johanna Hurtig – lasten suojelija (Helsingin Sanomat, also in English)


Helsingin Sanomissa julkaistiin 17.4.2011 tutkija, YTT Johanna Hurtigin haastattelu (Irina Vähäsarja: Lasten suojelija). Artikkelin pohjalta on julkaistu myös tiivistelmä Helsingin Sanomien nettisivulla.  – The interview is available also in EnglishLue koko artikkeli…

1 kommentti

Kategoria(t): 2010-luku, eettisyys, erehtymättömyys, evankelis-luterilainen kirkko, Helsingin Sanomat, hengellinen väkivalta, ihmisarvo, insesti, johtajat, johtokunta, kaksinaismoralismi, kannanotot, keskustelu, keskusteluilmapiiri, lapset, lapsuus, lisääntyminen, maallikkosaarnaajat, manipulointi, naisen asema, naiseus, nettikeskustelu, normit, norms, nuoret, painostaminen, pedofilia, perhe, puhujat, rauhanyhdistys, retoriikka, sananjulistajat, sananvapaus, sensuuri, seurakuntaoppi, SRK ry., SRK:n johtokunta, syntien anteeksiantamus, syyllistäminen, tieto, tuomitseminen, tutkimus, vallankäyttö, vastuullisuus, väkivalta, yhteisö

Lestadiolaisuuden poliittinen valta tutkimuksen kohteeksi


Lapin yliopiston yhteiskuntatutkimuksen laitoksen johtajan, PhD, YTL Mika Luoma-ahon johtama tutkimushanke sai Suomen Akatemialta 375 000 euroa rahoitusta lestadiolaisuuden poliittista merkitystä koskevaan tutkimukseen. Tutkimuksen otsikkona on Lestadionismi: poliittinen teologia ja kansalaisuskonto. Tutkimushanke käynnistyy tammikuussa 2010 ja kestää kolme vuotta.

Lestadionismi – poliittinen teologia ja kansalaisuskonto

Tutkimuksen tarkoituksena on politisoida lestadiolaisuuden teologiaa ja toisaalta tehdä näkyväksi lestadiolaisen uskon harjoittamisen politiikkaa, todetaan tutkijoiden laatimassa tutkimushankkeen kuvauksessa.  Tutkijoiden olettama on, että kaikista suomalaisen kansanuskonnon muodoista lestadiolaisuus on puhtaan teologisin ja poliittisesti kaikkein julkilausutuin.

Lestadiolaisuuden poliittisuutta on tärkeää tutkia, koska herätysliikkeen rooli tietyillä alueilla ja tietyissä puolueissa saattaa olla erittäin merkittävä. 

Lestadiolaisuus on myös kiinnostava poliittinen liike, koska siinä missä maallinen politiikka sulkeistaa uskonnon usein henkilökohtaisten maailmankatsomusten piiriin, lestadiolaiset ajattelevat aivan toisin. Heille valtiolla on teologinen merkitys: se on ”esivalta”, joka merkitsee itse Jumalan valtaa ja auktoriteettia maan päällä. Tässä suhteessa lestadiolaisuutta voidaan verrata  islamin valtiokäsitykseen.

– Lestadiolaisuutta pitää tutkia tänään, koska liikkeestä ei ylipäätään ole ajankohtaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta eikä poliittista analyysia , Mika Luoma-aho sanoo. Tutkijoiden olettama on, että kaikista suomalaisen kansanuskonnon muodoista lestadiolaisuus on puhtaan teologisin ja poliittisesti kaikkein julkilausutuin.

Lestadiolaisuus on Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja, sillä luterilaisen kirkon suurimpana herätysliikkeenä sen vaikutus ulottuu noin 100 000 kannattajan lisäksi heidän lähipiiriinsä, kuten sukulaisiin, ystäviin, koulu-, opiskelu- ja työtovereihin sekä työyhteisöjen verkostoihin. Voidaan arvioida että liikkeen vaikutuspiirissä elää ainakin 300 000 – 600 000 suomalaista. uudella tutkimushankkeelle on sosiaalinen tilaus, sillä lestadiolaisuuden yhteiskunnallista merkitystä ja vaikutusta 1900-luvulta tälle vuosituhannelle ei ole  juuri lainkaan tutkittu. (Ks. esim. Lestadiolaisuus.info.)

Lestadiolaisuus ei ole tavanomaisessa mielessä poliittinen liike, sillä se ei ole organisoitunut omaksi puolueekseen, vaan liike toteuttaa tavoitteitaan parlamentaarisen poliittisen järjestelmän sisällä vaikuttamalla tiiviin yhteisöllisen uskonnollisen toimintansa rinnalla oikeisto-keskustaan lukeutuvissa puolueissa, valtion ja kuntien hallinnossa, muissa julkisen sektorin organisaatioissa, elinkeinoelämässä sekä erilaisissa talous- ja elinkeinoelämän järjestöissä. Erityisen merkittävä vaikutusvalta lestadiolaisella liikkeellä on seurakuntien päätöksenteossa ja kirkon hallinnossa. Aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen on historiallisesti kuulunut liikkeen perinteeseen, mutta se ei ole koskaan pyrkinyt kumoamaan eikä kyseenalaistamaan vakiintuneen vallan asemia.

Tutkimushanketta voidaan pitää tervetulleena nykyisessä globaalissa tilanteessa, jossa uskonnollisen vallankäytön muodot ovat nousseet uudella tavalla keskeisiksi myös yhteiskunnallisessa ja poliittisessa mielessä.  Suomessa on juuri tänä vuonna käyty esimerkiksi vilkas kansalaiskeskustelu lestadiolaisuuden vallankäytöstä ihmisoikeuksian kannalta.

Lestadiolaisen herätysliikkeen vaikutusvalta ulottuu nykyisin varsin syvälle suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon, puoluekenttään ja muuhun yhteiskunta- ja  talouselämään, mutta täysin läpinäkymättömällä tavalla.  Tähän mennessä ei ole julkaistu tutkimustietoa lestadiolaisuuden vaiikutusvallasta ja merkityksestä suomalaisen yhteiskunnan vallankäytössä enempää teologisesta kuin yhteiskunnallisestakaan näkökulmasta. Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke vastaa siksi merkittävään yhteiskunnalliseen tarpeeseen.

Tutkimushankkeen blogi.

Tutkimussuunnitelmasta englanniksi:

Finland’s Christian Right  (Mika Luoma-aho)

Suomeksi: Lestadionismi: poliittinen teologia ja kansalaisuskonto maallistuvassa Suomessa

Mika Luoma-aho ja tutkijaryhmä: Lestadionismi-hanke ei ole teologinen, vaan yhteiskuntatieteellinen. Kotimaa24 18.3.2013. (Vastine uskonnonopettaja Valma Kukon tutkimushanketta koskevaan kritiikkiin.)

Lisää aiheesta:

Political dimensions of the Laestadianism in the research focus funded by Academy of Finland

Saarenpäälle ja Luoma-aholle Suomen Akatemian tutkimusrahoitus (Lapin yliopiston tiedote)

Tutkimusrahaa tietoyhteiskunnan ja lestadiolaisuuden tutkimiseen (Yle)

Jouko Talonen 1988. Pohjois-Suomen lestadiolaisuuden poliittis-yhteiskunnallinen profiili 1905–1929. The sociopolitical profile of the Laestadian movement in northern Finland between 1905-1929. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallinen seura. SKHS toimituksia, 144.  Väitöskirja.

Aini Linjakumpu: Lestadiolaisuus suomalaisena ääriliikkeenä. Kaltio 2000:1.

Lestadiolaisuus ja politiikka. Lestadiolaisuus.info.

Johanna Kouva: Laestadianism in Finland. University of Tampere.

Lestadiolaisuuden tutkimus. Lestadiolaisuus.info.

Keskustelua lähihistorian tutkimuksesta (Kuusamo 18.4.2009)

SRK:n johtokunta teki hengelliseksi naamioitua puoluepoliittista työtä

SRK.n kerjuukirje SYT:lle 12.2.1965

Mika-Luoma-aho  kertoo tutkimusintresseistään Lapin yliopiston esittelysivuilla.

Leena Vähäkylä: Lestadiolaisuus vaikuttaa kriiseistään huolimatta. Tietysti.fi: uutta tieteen ääreltä. 11.1.201. (Mika Luoma-ahon haastattelu tutkimushankkeen tuloksista.)

Mika Luoma-aho

  • Doctor of Philosophy, University of Newcastle upon Tyne, 2002;
  • Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, Lapin yliopisto, 2000;
  • Lapin yliopistossa vuodesta 1999 lähtien, kansainvälisten suhteiden yliassistenttina vuodesta 2002;
  • opettaa yleistä politiikan teoriaa ja poliittisen ajattelun historiaa kansainvälisten suhteiden pääaineopiskelijoille
  • tutkii protestanttista poliittista teologiaa ja Edmund Burkea sekä laatii julkaisua Martti Lutherin poliittisesta symboliikasta.

4 kommenttia

Kategoria(t): 2000-luku, Conservative Laestadianism, evankelis-luterilainen kirkko, fundamentalismi, historia, ihmisoikeudet, kiellot, kirkko, laestadian, laestadianism, lähihistoria, luterilaisuus, normit, norms, pietismi, politiikka, retoriikka, SRK ry., tutkimus, vallankäyttö, yhteisö

Political dimensions of the Laestadianism in the research focus funded by Academy of Finland


The Academy of Finland’s Research Council for Culture and Society has recently decided to fund a new research project on Laestadianism from the political point of view:  Laestadian-ism: Political Theology and Civil Religion in Secularizing Finland. The project  will be managed  by Dr. Mika Luoma-aho (Assistant Professor of International Relations, University of Lapland), to the tune of 375,000 Euro over the period 1 January 2010 through 31 December 2012.

The research project is welcome and important  in this global situation. We need more understanding about both national and international religional movements, especially about their societal and political roles and impacts.  It is expectable that the results of the project will be appreciated by the researcers and the field of the practice in the society, especially in Finland where the Laestadian movement is a largest, powerful separatistic movement in the The Evangelical Lutheran Church of Finland.

Project description: ”Laestadianism is a form of fundamentalism”

”Laestadianism is the largest revivalist movement within the Finnish Lutheran Church. Our project aims to provide current, empirically oriented and theoretically innovative analysis of the political aspects of laestadianism.

Laestadianism is a form of ’fundamentalism’ that poses no challenge to other Christian denominations or religions, just as it does not in any way aim to subvert the establishment. Quite the contrary: Laestadians have long practiced their religion within the confines of the national Lutheran Church; they have traditionally taken an active role in civil society; and they continue to organize themselves politically through the Finnish parliamentary system. What we see in laestadianism is Finland’s Christian Right: it embodies and represents much of what goes under Christian reaction in this country.

Laestadianism is not a political movement in the conventional sense of the term: it does not have its own party or a political platform. Our project will make the political aspects of laestadianism discernible by approaching it from two conceptual angles.

We will (I) politicize the history of Laestadian theology and (II) make explicit the politics of practicing the Laestadian religion today. This we will do (i) by approaching laestadianism as a tradition of political theology; and (ii) by framing laestadianism as a form of civil religion.

Our hypothesis is that among the varieties and intensities of civil religion we may identify in Finnish politics today, laestadianism embodies its purest theological expression and most explicit political articulation.

Laestadianism is important, because there are regions in this country, parties in its political system, where the role of the movement is noteworthy. It is also an interesting movement in itself, because while secular political life sees religion often in personal terms, there is a politically active and outspoken movement in this secular age that believes otherwise. The Laestadians believe that the state has a very specific theological meaning: it is government established by God and in its proper functioning his rule and reign are in stake [sic]. There is a sharp contrast between the world-views of laestadianism and that of the secular majority of ’Finns’.

There is a desperate need for political research on the Laestadian movement. Our project will provide up-to-date information on its political history, religiously structured view of social life, and political significance in Finland today. This information is needed to overcome prejudice in society. Furthermore: we will use this information ourselves in contributing to current debates on the relationship between organized religion and the institution of the secular, national state.

The project already has a blog, ”Laestadian-ism”:

http://laestadian-ism.blogspot.com/

According to it, Laestadianism is ”based on the heritage of a Sami botanist and preacher Lars Levi Laestadius” (1800-1861). ”In our research we combine current theoretical literatures on political theology and civil religion with an empirically oriented approach to the movement in Finnish society. This weblog will be updated with current information on project events and public relations, commentary and analysis on issues touching the laestadian movement in Finland and elsewhere, as well as debates on political theology and civil religion in general.”

About the research design in English:

Finland’s Christian Right  (Mika Luoma-aho)

In Finnish:

Lestadionismi: poliittinen teologia ja kansalaisuskonto maallistuvassa Suomessa

Read more:

Lestadiolaisuuden poliittinen valta tutkimuksen kohteeksi

Saarenpäälle ja Luoma-aholle Suomen Akatemian tutkimusrahoitus (The press release of the University of Lapland, 7.10.2009.)

Aini Linjakumpu: Lestadiolaisuus suomalaisena ääriliikkeenä. Kaltio 2000:1. (Laestadianism as the Extremist Movement in Finland.)

Lestadiolaisuus ja politiikka. Lestadiolaisuus.info. (Short summaries of some articles collected in the Finnish general and Laestadian media)

Johanna Kouva: Laestadianism in Finland. University of Tampere.

Mika-Luoma-aho  in the website of the University of Lapland.

Jätä kommentti

Kategoria(t): 2000-luku, evankelis-luterilainen kirkko, fundamentalismi, historia, in English, kirkko, laestadianism, luterilaisuus, norms, pietismi, politiikka, tutkimus