Televisiosekoilu paljastui Jumalanvaltakunnan erehdykseksi

Televisiota ei voida enää kieltää, kun se on jo kaikilla puhelimissa. – Puhujan toteamus pienemmässä piirissä.

Periaatteessahan jokaisella niin sanotun älypuhelimen hankkineella on televisio taskussaan. Nettiselaimella pääsee näkemään samat ohjelmat, joita televisiovastaanotinkin tarjoaa. – Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Juho Mäenpää, Päivämiehen blogi 3.4.2016.

– Tottelemattomuus on noituuden synti. – Maallikkopuhuja Lauri Taskila 1963.

–  Seurasimme (suviseurojen) avajaisten videolähetystä Kemin rauhanyhdistyksellä. –  Veikko Kukkola, Päivämies 3.7.2016.

–  Televisiosta on keskusteltu vanhoillislestadiolaisuuden piirissä. Silloin on tultu yhteisymmärrykseen, että ei hankita televisiota, koska se ei ole uskovaisen kodin kaluste.  – – 1960-luvulla tehty linjaus on edelleen hyvä ja voimassa. – SRK:n pääsihteeri Juho Kaarivaara Ylen haastattelussa 18.2.2015.

–  Miksi televisio on synti mutta netti uskovaiselle sallittu? – Rippikoululaisen kysymys.

Kahden puhujan ideasta tuli tv-kieltolaki 100 000 ihmiselle

Harva  tietää, että kun televisio päätettiin määritellä synniksi, se tapahtui SRK:n vuosikokouksessa 1963. On huomionarvoista, että ratkaisu tehtiin juuri vuosikokouksessa.

Uskonopillisia ratkaisuja ei ole tavallisesti tehty vuosikokouksessa, jossa ovat koolla jäsenten, eli paikallisten rauhanyhdistysten, edustajat. Hengelliset päätökset on yleensä tehty puhujienkokouksessa, kun taas vuosikokouksessa liikutaan tavallisesti piirun verran maallisemmissa yhdistyksen taloutta ja käytännön toimia koskevissa kysymyksissä.

Onkohan yhtään muuta kysymystä, joka olisi SRK:n vuosikokouksen päätöksellä määritelty synniksi kuin juuri television hankinta ja sen ohjelmien katseleminen?

Television omistaminen määriteltiin siten hengelliseksi ja opilliseksi kysymykseksi.

Asiasta ei tosiasiassa oltu kokousedustajien kesken yksimielisiä. Päätösesitystä television ehdottomasta kieltämisestä  ei ollut ennalta voitu käsitellä rauhanyhdistyksissä. Kokouksessa edustajat yllättyivätkin kun asiasta oli jo valmis päätösesitys pöydässä.

Moni paikalle tullut rauhanyhdistyksensä edustaja ihmetteli omassa mielessään ja hiljaisesti toisellekin, miten jokin laite voidaan määrittää synniksi.  Käsitykselle ei tietenkään ole olemassa minkäänlaista Raamatun sanaa perusteluksi.

Miksi paikallisten rauhanyhdistysten edustajat eivät käyneet keskustelua esityksestä? Koska he olivat vellihousuja joilla petti rohkeus. He pelkäsivät. Olivathan ns. pappishajaannuksen ankarat kokoukset, puhuttelut ja nopeasti tapahtuneet erottamiset kaikilla tuoreessa muistissa. Useimmilla kokousedustajilla oli itsellään kokemusta yhteyden kadottamisesta erotettuihin ystäviin ja sukulaisiin.

Televisioasian tuomisessa päätettäväksi oli vaikuttanut  taustalla se, että kaksi SRK:n saarnaajaa

Advertisement

Poliisin urkintaepäilyn tutkinta valtakunnansyyttäjälle – ja Turkki lestadiolaiseksi?

 

Vantaalla päällystötehtävissä työskennellyttä lestadiolaista poliisia koskeva urkintaepäily on siirretty esitutkinnasta syyteharkintaan valtakunnansyyttäjälle.

Esitutkintaa johtanut syyttäjä Tero Kekki kertoi esitutkinnan valmistumisesta medialle tiistaina 10.3.2015. Poliisia epäillään virkasalaisuuden rikkomisesta, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja henkilörekisteririkoksesta. Hänen epäillään hakeneen rekistereistä tietoja, jotka eivät liittyneet työtehtäviin kuten laki edellyttää.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan vanhoillislestadiolaisen poliisin tapaus on ehdottomasti selvitettävä. Paateron mukaan kuulostaa oudolta, että poliisi olisi toiminut omien sanojensa mukaan virkavastuulla rauhanyhdistyksen

Hoitokokous Tornion ry:llä, johtokunta pyrkii erottamaan perheenisän yhteisöstä

–  Lähes viiden tunnin hoitokokous päättyi puolen yön jälkeen. – Erkki Hurtig.

Tornion rauhanyhdistyksen johtokunta yritti erottaa liikkeen hoitokokousmenettelyjä kritisoineen, aiemmin rauhanyhdistyksen puhujana toimineen suurperheen isän Erkki Hurtigin yhdistyksen jäsenyydestä. Erottamishankkeen vahvana taustavoimana lienee liikkeen valtakunnallinen johto, SRK:n johtokunta.

Rauhanyhdistyksellä luettiin kokoontuneelle siionille hiljattain sunnuntain seurojen jälkeen rauhanyhdistyksen johtokunnan kirje, jonka mukaan Erkki Hurtigilla on erilainen ymmärrys uskonasioista kuin johtokunnalla ja muulla seurakunnalla. Tämä tarkoittaa käytännössä, että johtokunnan mielestä hänen ei katsota olevan enää oikealla tavalla kristitty. Poikkeuksellisesti osa väestä asettui puolustamaan Hurtigia ja tuomitsi johtokunnan kirjeen.

Hurtigin mukaan rauhanyhdistyksen kokouksessa oli käytetty kaksi puheenvuoroa, joissa asetuttiin yhdistyksen johtokunnan puolelle ja yhdeksän puheenvuoroa, joissa puolustettiin häntä ja tuomittiin johtokunnan kirje aiheettomana.  Enemmistössä puheenvuoroja ei siis katsottu olevan perusteita

Piispa: ”Perhesuunnittelu ei ole väärin Jumalan silmissä” – mutta rauhanyhdistyksellä se on synti

Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma korostaa, että ”kristitty perhe, joka turvautuu perhesuunnitteluun, ei tee mitään sellaista, joka olisi väärin Jumalan silmissä”. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen johtajat eivät piittaa piispan näkemyksistä.

SRK:n puheenjohtaja Viljo Juntunen ja Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma.

Ehkäisemättömyys on edellytys pääsylle iankaikkiseen elämään. SRK-lestadiolaisessa synnyttämispakossa on kyse lapsen hyväksikäytöstä hengellisessä mielessä, vanhempien taivaspaikan

Lestadiolaiset vievät ehkäisykielto-oppia Länsi-Afrikan naisille

Vanhoillislestadiolaiset ovat päättäneet vahvistaa lähetystyötään Länsi-Afrikan maissa,  erityisesti Togossa, Kongossa, Senegalissa, Gambiassa ja Ghanassa. Lestadiolaisten lähetystyön tavoitteena  on saada paikalliset ihmiset kääntymään vanhoillislestadiolaisiksi sekä sitoutumaan olemaan käyttämättä raskauden ehkäisyä. Ehkäisykielto on yksi olennaisimmista vanhoillislestadiolaisuuden opinkappaleista.

Vasemmalla: Lapsia kotipihallaan Togossa. Oikealla: SRK:n puheenjohtaja Viljo Juntunen haastattelussa Helsingin Sanomissa 7.9.2014.

Lestadiolaisuuden leviäminen  tulee Länsi-Afrikan oloissa johtamaan naisten ja myös pikkulasten kuolleisuuden

Jani Alatalo: Kielteinen kuva vl-uskosta voimistui 1960-luvulta lähtien

– Pohjolan kirkas tuli voisi valaista ja lämmittää koko kirkkoa, ellei sitä ymmärtämättömästi rajata vain meikämiehiä lämmittäväksi rakovalkeaksi. – Päätoimittaja Leino Hassinen, Kotimaa 30.3.1976.

Vanhoillislestadiolaisuuden johdon siirtyminen voimakkaasti maallikkopuhujien käsiin 1960-luvulla ja puhujien päättämät uudet kiellot ja normit johtivat liikkeen julkisuuskuvan katastrofiin suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansalaisten käsityksissä vl-uskosta, osoittaa Jani Alatalon tuore väitöskirjatutkimus. Seuraus oli, että puhujat ja SRK:n johto tekivät vakavan karhunpalveluksen herätysliikkeelle

Naisten hengellinen syrjintä on syntiä

Suviseurojen äänimaisemassa kaikuu yksi ääni, vain miehen ääni. Se on se ainoa sopivaksi katsottu, sukupuoleen sidottu, ääni puhumaan ihmisille Jumalasta, toistaiseksi. Naista pidetään yhä ”sopimattomana” ja epäilyttävänä tulemaan esille uskomme julkisille foorumeille, ihmisenä jolle Jumala myös antoi äänen ja uskon lahjan. Nainen, ”naisväki”, pysyköön niissä tehtävissä jotka hänelle miehet ovat osoittaneet, kuten tuottamassa uusia jälkeläisiä ja hoitamassa työvuorojansa talkoissa ja myyjäisissä. Julkiset hengelliset tehtävät pidetään edelleen poissa naisten ulottuvilta.

Kyse on syrjinnästä, kyse on vallasta.

Tässä näkyy liikkeen sisäinen jäykistyminen 1900-luvun alun yhteiskunnan ulkonaiseen rakenteeseen, aikaan jolloin syrjintä sukupuolen perusteella oli valtavirtaa yhteiskunnassa. Aikaan jolloin naisella ei ollut äänivaltaa eikä yhdenvertaista semaa juridisesti eikä taloudellisesti, eikä myöskään hengellisesti. Nainen oli miehen alainen esimerkiksi lainkäytössä.

Eikä nyt monikaan älyä sanoa ääneen, että tässä on kyse ihmisopista, miesten itse keksimästä mallista. Sitä saadaan jotkut uskovaiset naisetkin toistelemaan julki mediassa, kuten psyko- ja perheterapeutti Aino Kanniainen tällä kertaa SRK:n tiedotustilaisuudessa. Kanniainen vaikuttaa myös SRK:n perhe- ja diakoniatyöryhmän jäsenenä.

Psyko- ja perheterapeutti, SRK:n perhe- ja diakoniatyöryhmän jäsen Aino Kanniainen ja johtokunnan puheenjohtaja, rovasti Olavi Voittonen. – Kuva: Päivämies.

SRK:n puheenjohtaja Olavi Voittonen ilmoitti

Lauriala: Hurtig ja Rauhala paljastivat liikkeen syvimmän haavan

– Me kaikki olemme Jumalan edessä samalla viivalla ja tarvitsemme yhtäläisesti Vapahtajaamme. Mutta lestadiolainen herätysliike on ottanut tuomiovallan Jumalalta omiin käsiinsä, kirjoitti Risto Lauriala kannanotossaan Kirkko ja Kaupunki -lehdessä viime syksynä.

– Vasta Johanna Hurtigin ja Pauliina Rauhalan kaltaisten urheiden naisten työ

Miten ”Suuri turmelija ja paheen levittäjä” muutettiin hyväksytyksi

Jumalan Sanan perusteella uskon ja hyvän omantunnon säilyttämiseksi televisio ohjelmineen ei sovi kristittyyn kotiin, josta syystä kristitty ei voi myöskään ammatissaan edistää tällaisten välineitten liiketoimia. – – Paikallisten rauhanyhdistysten johtokunnat etsikööt sopivat henkilöt hoitamaan jäseniään tässäkin asiassa. – SRK:n vuosikokous Ylivieskassa 10.7.1963.

Jumalan valtakunnassa on otettu kielteinen kanta televisioon. Se ei ole kristityn kodin huonekalu, eikä sen katselutottumuksia tule missään muodossa suosia. – – Pyhä Henki ei koskaan anna seurakunnassaan ajallisestikaan vahingollisia neuvoja. Näin ei ole käynyt TV:nkään suhteen. – Päivämies nro 7, 14.2.1979.

Televisiokysymyksessä tottelemattomia tulee paikallisten yhdistysten tai SRK:n kerran tai kahdesti joko yksityisesti tai yleisessä kokouksessa puhutella. Elleivät nöyrry parannukseen, pidetään heitä pakanoina ja publikaaneina eikä heitä oteta rauhanyhdistysten jäseniksi. Tottelemattomia ei myöskään tervehditä

SRK:n talous kääntyi plussalle – miljoonainvestointi alkamassa

SRK:n talous on saatu kohentumaan, joskin tulokertymää on edellen kasvatettava toimintamenojen kattamiseksi. Viime vuonna menoja oli 6,38 miljoonaa ja tuloja 6,57 miljoonaa euroa. Tulos kertoo siitäkin, että liikkeen jäsenet ovat tavattoman sitoutuneita yhteisöön myös merkittävällä henkilökohtaisella panostuksella.

On huomattava, että summaan ei sisälly 184 paikallisen rauhanyhdistyksen toiminta, jonka liikkeeseen kuuluvat myös rahoittavat, käytännössä vapaaehtoistyöllä.

Sitoutumista SRK:n kustannusten rahoitukseen osoittaa se, että tulopuolella ”tukialuelahjoitukset”, eli vapaaehtoistyön tuottama tulos ja lahjoitukset muodostavat kolmanneksen tuloista (32%).  Julkaisujen myynti on ykkönen, se tuottaa