Avainsana-arkisto: uskonto

Uutta tutkimusta: lestadiolaisuus ja sukupuoli


PrintTutkijat kokoontuvat pohtimaan lestadiolaisuuteen ja sukupuoleen liittyviä ilmiöitä Lapin yliopiston tutikijaseminaarin Totta ja Tarua -konferenssin työryhmässä, jonka otsikko on Uskonto ja sukupuoli. Esitelmissä, joissa kuvataan käynnissä olevia tutkimuksia, tarkastellaan aihetta monipuolisesti.

Tulossa on kiinnostavaa uutta tietoa ja tuoreita näkökulmia lestadiolaisuuteen ja uskontoon yleensä sukupuolen tutkimuksen ja yhteiskuntatieteiden perspektiivistä.  Esimerkiksi syksyn esikoiskirjailijan Pauliina Rauhalan romaani Taivaslaulu on jo nyt myös akateemisen tutkimuksen kohteena.

Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat keskeinen osa uskonnollisten liikkeiden ja yhteisöjen opillisia rakenteita, käytäntöjä sekä vallan muotoutumisen ulottuvuuksia. Esitelmissä keskitytään uskonnon sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden välisten suhteiden tarkasteluun.

Kiinnostavana nähdään erilaiset kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuneet tavat, joilla uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt muovaavat sukupuolta, seksuaalisuutta ja sukupuoleen sidottua toimijuutta. Tämä ilmenee avoimimmin sellaisissa käytännöissä kuten naisten sulkeminen puhujainstituution ja pappeuden ulkopuolelle.

Tämän lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat myös sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvien uskonnollisten määräysten tuottamat seuraukset: miten sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät normit ohjaavat yksittäisiä uskonnollisen yhteisön jäseniä ja millaisia vaikutuksia sillä on yksityiselle ihmiselle ja koko yhteisölle.

Tällaisia ovat tyypilisesti esimerkiksi lestadiolaisuudessa seurusteluun ja avioitumiseen liittyvät normit ja ehkäisykielto, jolla on konkreettiset seuraamuksensa niin naisten, miesten kuin lastenkin elämään.

Seuraavassa tiivistelmät tulevan seminaarin esityksistä. Mukana ovat mm. tutkija ja pappi Meri-Anna Hintsala, tutkijatohtori Johanna Hurtig, FT Satu Koho, YTT Aini Linjakumpu, tutkijat Johanna Pelkonen ja Sandra Wallenius-Korkalo sekä akatemiaprofessori Elina Vuola.

Lestadiolaisuutta koskevaa tutkimusta Uskonto ja sukupuoli -ryhmässä

Torstai 28.11.2013 klo 15-18

klo 15.00-15.30

Akatemiaprofessori Elina Vuola: Ruumiillinen uskonto

Akatemiaprofessori Elina Vuola, Helsingin yliopisto

Akatemiaprofessori Elina Vuola, Helsingin yliopisto

”Esittelen akatemiaprofessuurihankkeeni Embodied Religion. Changing Meanings of Body and Gender in Contemporary Forms of Religious Identity in Finland (2013-2017; Ruumiillinen  uskonto. Ruumiillisuuden ja sukupuolen muuttuvat merkitykset uskonnollisen  identiteetin nykymuodoissa Suomessa), jossa … Lue koko artikkeli…

Mainokset

2 kommenttia

Kategoria(t): äitiys, ban of birth control, bans, Conservative Laestadianism, ehkäisykielto, elämäntapa, hengellinen väkivalta, hengellisyys, hoitokokoukset, identiteetti, identity, ihmisoikeudet, isyys, kannanotot, kasvatus, kiellot, kirjallisuus, kontrollointi, laestadian, laestadianism, lapset, lapsuus, lähihistoria, lisääntyminen, miehen asema, naisen asema, naiseus, nettikeskustelu, normit, norms, painostaminen, perhe, politiikka, retoriikka, seksuaalivähemmistöt, spiritualiteetti, sukupuolijärjestelmä, tasa-arvo, tiede, tutkimus, vallankäyttö, väkivalta, yhteisö, yhteisöllisyys, yhtenäisyys, yksilöllisyys

Jaakko Antila: vanhoillislestadiolaisuus elää rajanvedosta muuhun maailmaan


Kotimaa-lehti on haastatellut Jaakko Antilaa, joka on sitä mieltä, että vanhoillislestadiolaisuus on lahko. Antila jätti vanhoillislestadiolaisen liikkeen kolmisen vuotta sitten. Se tapahtui ennen kuin julkinen keskustelu lasten hyväksikäytöstä ja hoitokokousväkivallasta alkoi käynnistyä.

Antila ei itse kokenut herätysliikkeessä mitään varsinaisesti järkyttävää eivätkä uskon vaatimat elämäntapamääräykset olleet irtautumisen syynä. Sen sijaan häntä oli alkanut häiritä opetuksen epä-älyllisyys, joka joutui törmäyskurssille itsenäisen ajattelun kanssa. 

Uskontojen uhrien tuki ry:ssä Antila on sittemmin havainnut, että vanhoillislestadiolaisilla ja Jehovan todistajilla on yhteisiä piirteitä. Lue koko artikkeli…

5 kommenttia

Kategoria(t): alakulttuuri, arvot, elämäntapa, erehtymättömyys, eroaminen uskosta, hajaannukset, harhaoppi, häpeä, historia, irrottautuminen yhteisöstä, itsesensuuri, johtajat, johtokunta, kaksinaismoralismi, kaksoisviestintä, kannanotot, Kirkko ja kaupunki, kontrollointi, kristinoppi, lähihistoria, luterilaisuus, maallikkosaarnaajat, manipulointi, opilliset kysymykset, painostaminen, pelastus, rauhanyhdistys, retoriikka, rippikoulu, sananjulistajat, sananvapaus, sensuuri, seurakuntaoppi, tuomitseminen, ulossulkeminen, uskon jättäminen, uskon perusteet, vallankäyttö

The Power of Nature, the Desire for Understanding


Pekka Luukkola: The Mo[nu]ment (2010)

God, or Nature; Nature, or God

Nature is everything. There is mass, energy, atoms, molecules, life, plants, animals, thought, people, human consciousness, intellectual activities and konwledge, science, violence, religions and entertainment, art, societies, galaxies and perhaps even multiple universes.

There is nothing outside nature, including spiritual visions and other phenomena we don’t yet understand, and science doesn’t give any explanations. If they exist, they are part of nature. Whatever it exists, it is part of nature and under the nature’s law and order. This clear understanding can be reached by the a Jewish-Dutch philosopher Benedictus (Baruch) Spinoza (1632 – 1667).

Spinoza was excommunicated from his …Lue koko artikkeli…

2 kommenttia

Kategoria(t): ateismi, atheism, hengellisyys, historia, in English, Jumala, luonto, taide, vapaus

Tutkimus masennuksesta toipumisesta ja uskonnollisuudesta


Millaisena sinä olet kokenut uskonnollisuuden merkityksen suhteessa masennukseesi ja siitä toipumiseen?

Helsingin yliopiston tutkija kerää parhaillaan aineistoa toipumiskokemuksista. Voit osallistua tutkimukseen kertomalla omista kokemuksistasi anonyymisti.  

Olen Pyry Hannula, 28-vuotias filosofian maisteri Helsingin yliopistosta, ja valmistelen parhaillaan väitös­kirja­tutki­musta uskonnolli­suu­den merki­tyk­sestä varhais­aikui­suuden masen­nuk­ses­ta kärsinei­den ja toi­pu­neiden ihmisten elä­mäs­sä.

Tavoit­tee­nani on muo­dos­taa Lue koko artikkeli…

1 kommentti

Kategoria(t): hengellisyys, mielenterveys, nuoret, perhe, spiritualiteetti, tutkimus

Usko ja tieto: keskusteluilta piispa Huovisen kanssa


Jatkoa Oulun ry:n talvipäivien teemaan raamatullinen luomisusko.

Keskusteluilta piispa Eero Huovisen kanssa.

Mikä on uskon ja tiedon suhde toisiinsa?

Piispa Huovista haastattelee toimittaja Tuomas von Martens. Alustuksen jälkeen seuraa avoin yleisökeskustelu.

Aika: tiistaina 9.3.2010 klo 19.00 – 20.30

Paikka: Kulosaaren seurakuntatalo, Kulosaarentie 42. Vapaa pääsy.

*    *    *

 

”Liha on uskon istuin” – uskomuksetkin ovat osa ihmisen fysiologis-kemiallista aivoprosessia

Helsingin yliopiston kosmologian professori, teoreettisen fysiikan tutkija Kari Enqvist julkaisi viime syksynä puhuttelevan kirjan Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat. Hän käsittelee tällä kertaa ihmisen haurautta, ikääntymistä ja kuolemaa omien vanhempiensa elämänvaiheiden näkökulmasta. Hän käsittelee tässä valossa myös lempiaihettaa uskontoja ja uskonnollisia uskomuksia. Moni kriitikko on pitänyt teosta Enqvistin tähänastisista kirjoista parhaimpana. 

”Uskonto ei ole filosofinen näkemys. Se ei ole rationaalinen oppijärjestelmä. Mutta se on jokin, joka eittämättä pesii aivoissamme. Vaikka emme tarkasti osaa sanoa, mitä se on, voimme kuitenkin yrittää kuvailla sen toiminnallista ulottuvuutta analogioiden avulla. Ja paras analogia uskonnolle on tämä: usko on viruksen aiheuttama oireyhtymä. Se on eräänlainen mielen tauti. Ja vakava sellainen: uskonto on miljardit ihmiset tartuttanut pandemia.

Enqvist  viittaa Pascal Boyerin teokseen Ja ihminen loi jumalat: kuinka uskonto selitetään, ja jatkaa:

”…usko ei ole yliluonnollista. Se asustaa ihmismielessä aivan fyysisesti. Uskon kohde voi olla yliluonnollinen, mutta liha on uskon istuin.

Vaikka väitettäisiin (mielestäni virheellisesti), että ajatukset ovat enemmän kuin aivosähköisen perustansa summa, silti usko on ankkuroitunut reaalimaailmaan ja fysiikan lakeihin. Se piileskelee aivojen neuroneissa ja synapseissa. Se rätisee korteksissa ja ylittää lintuna aivokurkiaisen. Se on sähkökemiaa ja molekyylibiologiaa. Tajunnassa se on fyysisesti läsnä samassa mielessä kuin muistikuvat, mieltymykset tai seuraavaa viikonloppua koskevat shoppailusuunnitelmat.”

Aiheeseen liittyvää:

Tieteen ja uskonnon välinen suhde (Wikipedia)

Pascal Boyer: Ja ihminen loi jumalat: kuinka uskonto selitetään. WSOY 2007.

– kirjan arvioita: Jussi K. Niemelä , Jaska W., Usko itseesi-blogissa, Saija Sillanpää

Kari Enqvist: Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat. 2009. Suomen Kuvalehden ja  Tiina Ikkeläjärven arvio.

Juha Pihkala & Esko Valtaoja: Nurkkaan ajettu Jumala? Keskustelukirjeitä uskosta ja tiedosta. Kirjapaja 2004.

Esko Valtaoja: Seitsemän prosenttia, eli miksi tutkija ei usko? Vartija 2002: 4.

Johtaako tiede ateismiin? Kosmologian prof.  Kari Enqvistin ja kasvatustieteen professori Tapio Puolimatkan keskustelu Helsingin yliopistossa 7.10.2009.

Jätä kommentti

Kategoria(t): eettisyys, elämäntapa, epäily, epäilykset, evankelis-luterilainen kirkko, hengellisyys, keskustelu, kirkko, kristinoppi, luomiskertomus, luonto, luterilaisuus, opilliset kysymykset, sielu, tieto, tutkimus, uskontokritiikki, vapaus

Uskonto ja naisten ihmisoikeudet –paneelikeskustelu


Uskonto ja naisten ihmisoikeudet CEDAW-juhlaseminaarissa

Monet ihmisoikeuslainsäädännön asiantuntijat ovat kyselleet viime aikoina, eikö Suomi otakaan vakavasti naisten ihmisoikeuksia, vaikka ylin valtiojohto juhlapuheissaan niin julistaa. Tätä keskustelua on käyty esimerkiksi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnassa (TANE), Ihmisoikeusliitossa ja Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvottelukunnassa.

Naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW-sopimus) täytti viime vuonna 30 vuotta. Tämän kunniaksi Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestää juhlaseminaarin ja kaksi paneelikeskustelua naisten ihmisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä. Seminaarissa pohditaan myös valtiovallan ja toisaalta uskontojen roolia naisten ihmisoikeuksien edistäjänä tai toisaalta rajoittajana. Yhtenä erityiskysymksenä käsitellään uskontojen merkitystä naisten ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Seminaari on kaikille avoin eikä osallistuminen edellytä etukäteisilmoittautumista.

Juhlaseminaariin ja paneeliin osallistuu valtiovallan edustajana oikeusministeri Tuija Brax.

Aika: tiistaina 9.3.2010 klo 10.00-16

Paikka: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, Calonia, Vänrikinkatu 2, luentosali 1

Järjestäjät:

Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja GENIE-tutkimushanke järjestävät seminaarin yhteistyössä Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) kanssa.

Päivän ohjelma

Klo 9.00 – 11.30 Juhlaseminaari

30-vuotisen CEDAW-sopimuksen Juhlaseminaarissa (kesto 2 h): käsitellään naisten asemaan sekä naisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä erityisiä kysymyksiä. Osiossa valotetaan myös CEDAW-sopimuksen merkitystä Suomen oloissa. Juhlaseminaarin puhujina ovat mm. oikeusministeri Tuija Brax ja Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana vuosina 2007-2009 toiminut Eva Biaudet.

klo 13.00 – 16.00 Paneelikeskustelut

1. paneeli: Naisiin kohdistuva väkivalta

  • Oikeusministeri Tuija Brax
  • Kehittämispäällikkö Helena Ewalds, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Professori Johanna Niemi, Helsingin yliopisto
  • Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto
  • Toiminnanjohtaja Reet Nurmi, Monika-Naiset liitto ry

2. paneeli: Uskonto ja naisten ihmisoikeudet

  • Akatemiatutkija Susanne Dahlgren, Helsingin yliopiston tutkijakollegium
  • Professori Kevät Nousiainen, Turun yliopisto
  • Tutkimusprofessori Tuomas Ojanen, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti; Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori
  • Tutkijatohtori Pamela Slotte, Erik Castrén -instituutti, Globaalin hallinnan tutkimuksen huippuyksikkö, Helsingin yliopisto
  • Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää

Juhlaseminaarin taustaa

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW-sopimus) teksti hyväksyttiin ja sopimus avattiin valtioiden hyväksyttäväksi YK:n yleiskokouksessa 18.12.1979. Tämä sopimus on edelleen ainutlaatuinen, laajan syrjintäkiellon sisältävä ihmisoikeussopimus. Se nimenomaisesti edellyttää sopimusvaltioita kiinnittämään huomiota naisia alistaviin kulttuurisiin käytäntöihin ja yksityisellä elämänalueellakin tapahtuvaan naisten syrjintään.

Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986. Sopimuksen ratifioinnilla Suomessa oli merkittäviä vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön, kun sopimuksen ratifioinnin katsottiin edellyttävän kokonaan uuden lain, tasa-arvolain, säätämistä ja muitakin lakimuutoksia.

Esimerkiksi avioliiton vaikutusta puolison sukunimeen, lasten huoltoa ja kansalaisuuden saamisen ehtoja koskevat säännökset uudistettiin sukupuolineutraaleiksi. sopimuksen täytäntöön­panoa valvovan komitean tulkintalinjaukset ovat olleet merkittäviä kiinnittämään huomiota Suomessakin hyvin yleiseen naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Tämä ainutlaatuinen kansainvälinen ihmisoikeussopimus on sittemmin jäänyt syrjään suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa, ihmisoikeuskeskustelussa ja viranomais­käytännössä.  Seminaarissa kysytään, miksi näin on tapahtunut. Miksi Suomessa ei kiinnitetä huomiota sopimuksen täytäntöönpanovelvoitteisiin?

Eikö Suomi oikeasti otakaan vakavasti naisten ihmisoikeuksia, vaikka ylin valtiojohto juhlapuheissaan niin julistaa? 

Seminaarin toinen osio koostuu kahdesta paneelikeskustelusta, joissa toisessa käsitellään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja toisessa uskonnon roolia naisten oikeuksien toteutumisessa ja CEDAW-sopimuksessa.

Paneelikeskusteluihin osallistuu eritaustaisia näiden kysymysten asiantuntijoita, mm. tutkijoita, järjestöjen edustajia ja virkamiehiä.

Lue myös:

Poliitikot ja TANE: Ehkäisykielto ongelmallinen ihmisoikeuksien kannalta  

Lucas: Alinta kastia ovat naiset ja lapset (YTT Johanna Hurtigin näkemyksiä naisten ja lasten asemasta)

 UNIFEMin projekti Naiset ja uskonto

Ihmisoikeudet.net

Seksuaalioikeudet

Ihmisoikeusliitto (vapaa kansalaisjärjestö)

Ihmisoikeusliiton näkökulmia vanhoillislestadiolaisuuden ehkäisykieltoon

Seppo Lohen perustelut ehkäisykiellolle

Näen Jumalan toisin. Kristinuskon feministisiä tulkintoja. Toim. Pauliina Kainulainen ja Aulikki Mäkinen. Kirjapaja 2006.Kirjapaja.

Villa, Janne: Feministit näkevät Jumalan toisin. Kirkko ja kaupunki 9.5.2006.

Uskonto ja ihmisoikeudet.  Toim. Jari Pirjola ja Eila Pulkkinen. Kirkon Ulkomaanapu, Helsinki 1998.

Antti Ämmälä:  Uskonnon rooli perhesuunnittelussa hiipuu. Helsingin Sanomat 17.4.2010.

1 kommentti

Kategoria(t): äitiys, eettisyys, ehkäisykielto, fundamentalismi, hajaannukset, ihmisarvo, ihmisoikeudet, Ihmisoikeusliitto, keskustelu, kontrollointi, kuuliaisuus, naisen asema, naiseus, normit, painostaminen, perhe, raskaudenpelko, sananvapaus, sukupuolijärjestelmä, syrjintä, tutkimus, vallankäyttö, vapaus, vastuullisuus, väkivalta, yhteisö

Poliitikot: ehkäisykielto ongelmallinen ihmisoikeuksien todellisen toteutumisen näkökulmasta


Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) puuttui eduskunnassa SRK:n ehkäisykieltoon. Sen lausunto toteaa, että uskonnonvapaus ei anna uskonnolliselle yhteisölle oikeutta rajoittaa jäsentensä ihmisoikeuksia.  TANEn lausunto merkitsee, että Suomessa on hallitustasolla todettu SRK:n ehkäisykiellon heikentävän naisten ihmisoikeuksien todellista toteutumista.

Kansanedustajat ja muut poliitikot, joista TANE koostuu, ottivat kantaa asiaan hallituksen ihmisoikeuspoliittisen selonteon seurannan yhteydessä.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) antoi Eduskunnassa lausunnon valtioneuvoston ihmisoikeuspolitiikkaa koskevasta selonteosta viime joulukuun alussa. Lausuntonsa siinä osassa, jossa tarkastellaan uskontoa ja sukupuolten tasa-arvoa, TANE nosti esiin lestadiolaisuuden ehkäisykiellon ongelmallisena ihmisoikeuksien todellisen toteutumisen kannalta.  

TANEn mukaan uskonnollisten johtajien auktoriteetti ja yhteisön paine eivät jätä lestadiolaiselle naiselle tosiasiallista mahdollisuutta päättää omasta kehostaan ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudestaan.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa, että uskonnollisella yhteisöllä ei ole uskonnonvapauden nimissä lupaa rajoittaa yksilöiden ihmisoikeuksia.

Samaa näkökohtaa painotettiin myös Ihmisoikeusliiton viime keväänä antamassa taustamuistiossa.  Ihmisoikeusliitto selvitti, loukkaako vanhoillislestadiolaisuuden ehkäisykielto kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä. Juridiikkaan keskittyneen selvitystyön tulokset julkaistiin taustamuistiossa ”Ehkäisykielto loukkaa ihmisoikeuksia”. Johtavat ihmisoikeusasiantuntijat toteavat, että SRK:n (vanhoillislestadiolaisuuden) jäseniltään edellyttämä ehkäisykielto on ihmisoikeuksia koskevan lainsäädännön vastainen.

TANE on pysyväluonteinen, parlamentaarinen neuvottelukunta, joka perustettiin vuonna 1972. Sen jäsenistö koostuu parlamentaarisesti valituista kansanedustajjista sekä pysyvistä asiantuntijoista. TANElla on neuvoa antava rooli valtionhallinnossa.  

 

  

Lue aiheesta:

Kristiina Kouros:  Uskonnonvapaus ei ole yksinäinen saareke. Helsingin Sanomat 25.2.2009.

Ehkäisykiellosta on muodostunut tabu (Maria Saari)

Ehkäisykysymys vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen opetuksessa  2000-luvulla

Kirkon ihmisoikeuskysymysten neuvotelukunta: Ehkäisykielto on ihmisoikeusloukkaus.

Raskauden pelko – Avoin kirje herätysliikkeelleni (Rauhan tervehdys 5.2.2009)

Risikko: Naisilla oikeus päättää ehkäisystä (Johannes Ijäs, Kotimaa 3.2.2009)

Antti Ämmälä:  Uskonnon rooli perhesuunnittelussa hiipuu. Helsingin Sanomat 17.4.2010.

1 kommentti

Kategoria(t): äitiys, eettisyys, ehkäisykielto, elämäntapa, ihmisoikeudet, Ihmisoikeusliitto, isyys, johtajat, kannanotot, kiellot, kontrollointi, lapset, lisääntyminen, miehen asema, naisen asema, normit, painostaminen, perhe, politiikka, retoriikka, SRK ry., SRK:n johtokunta, sukupuolijärjestelmä, suurperhe, syrjintä, tasa-arvo, vallankäyttö, vapaus, vastuullisuus