Kymmenen vuotta lapsen hyväksikäyttöä, kolme vuotta vankeutta


Pelko_lapsi_2Lapsella ei ollut lestadiolaisen uskonkäsityksen mukaan mahdollisuutta kertoa kenellekään rikoksesta, koska anteeksiannetusta synnistä ei saanut enää puhua. Oikeuden perustelujen mukaan kyseisen uskonnollisen liikkeen piirissä elänyt uhri ei siten voinut puhua tapahtumista kenenkään kanssa. Käytännössä hyväksikäyttäjä siirsi syyllisyyden lapsen kannettavaksi tuhoten uhrinsa lapsuuden.

Kymmenen vuotta hyväksikäytettynä anteeksipyytämisen varjolla

Espoolainen tyttö joutui lähipiirinsä kuuluneen lestadiolaisen miehen hyväksikäyttämäksi yli kymmenen vuoden ajan. Miehellä oli käräjäoikeuden mukaan tapana pyytää lapselta tekojaan anteeksi ja jatkaa sen jälkeen seksuaalista hyväksikäyttöä.

Vanhoillislestadiolaisessa perheessään tyttö ei voinut puhua asiasta, koska herätysliikkeen uskonopetus kieltää puhumasta kenellekään mitään ”anteeksiannetuista synneistä”. Niitä ei ole lupa enää nostaa esille eikä paljastaa muille.Suviseurat_Katja_Losonen_1P_lapset

Opin mukaan olisi  vakava synti ottaa asiaa enää esille ja varsinkaan siitä ei ole luvallista kertoa kenellekään muulle. ”

– Jos puhut, synti tulee sinun päällesi, on tutkija ja pappi Johannes Alaranta kuvannut hyväksikäytön uhrien saamia uhkauksia.

Hyväksikäyttäjä tiesi tämän opin, ja sen, että lestadiolaiset vanhemmat opettavat tämän anteeksianto-käyttäytymismallin jo aivan pienille lapsillekin.

Niinpä hyväksikäyttäjä pyyteli uhrilta tekojaan aina anteeksi, joka kerta hyväksikäyttötilanteen jälkeen, ja uhrin kuului antaa  anteeksi ja siunata rikollista sanoen ”Jeesuksen niemessä ja veressä synnit ovat anteeksi”. Käräjäoikeuden mukaan lapsella ei ollut lestadiolaisen uskonkäsityksen mukaan mahdollisuutta kertoa kenellekään asiasta, koska anteeksiannetusta synnistä ei saanut enää puhua.

Näin hyväksikäyttäjä saattoi jatkaa rikoksiaan yli kymmenen vuoden ajan.

Uhrin koko lapsuuden ajan.


Mies on omistanut päiväkotiyrityksen, mutta heti tutkinnan alussa selvisi, että tämä rikos ei ole liittynyt sen toimintaan. Kun hyväksikäyttöepäilyt tulivat vuonna 2011 Helsingin sosiaaliviraston tietoon, kaupunki lopetti yhteistyön miehen omistamien kahden päiväkodin kanssa ja siirsi lapset muihin päiväkoteihin.

Helsingin kaupunki kertoi jo tuolloin julkisuuteen, etteivät päiväkotilapset ole olleet vaarassa joutua miehen uhreiksi.

Tapauksesta kertoivat muun muassa Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat 19.3.2016.

Rikos ehti vanhentua asianomistajarikoksena, mutta syyttäjä nosti syytteen

Poikkeuksellinen rikostapaus tapahtui vuosina 1988-1999. Hyväksikäyttö alkoi kun uhri oli nelivuotias ja päättyi kun hän oli täyttänyt neljätoista vuotta.

Hyväksikäyttö oli alkanut siis uhrin ollessa pieni lapsi ja se oli jatkunut lähes koko lapsuuden ajan.  Oikeuden mukaan tekoja olivat uhrin sukupuolielinten kopelointi ja lapsen pakottaminen seuraamaan miehen masturbointia. Tekoihin ei sisältynyt sukupuoliyhteyttä, eli miestä ei syytetty raiskauksesta.

Miehellä oli käräjäoikeuden mukaan tapana pyytää lapselta tekojaan anteeksi ja jatkaa sen jälkeen seksuaalista hyväksikäyttöä. Mies uhkasi myös lasta suurilla elämänmuutoksilla, jos lapsi olisi kertonut asiasta.

Lapsi jäi vaille turvaa ja joutui elämään jatkuvassa pelossa.

”Vastaaja on siirtänyt syyllisyyden lapsen kannettavaksi ja hän on rikoksellaan aiheuttanut lapsen elämän särkemisen”, Espoon käräjäoikeus totesi rikoksesta 2014.

Iltalehti_otsikko_CAsianomistajan syyteoikeus asiassa ehti päättyä, mutta kihlakunnansyyttäjä päätti tapauksen tultua tietoon, että tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Tapausta käsitellyt Espoon käräjäoikeus totesi syksyllä 2014 , että lestadiolaismies oli käyttänyt rikoksessaan hyväksi ”uskonnolliseen vakaumukseen liittyvää anteeksiantoa”. Sen avulla hän oli voinut jatkaa tekojaan yli vuosikymmenen ajan 1980-luvun lopulta lähtien.

Tuomio pian kärsitty 

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota miltään osin. Espoolainen päiväkotiyrittäjä tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Uhrilleen miehen tulee maksaa yhteensä 41 140 korvaukset kivusta, joista rikoksen aiheuttamien kärsimysten osuus on 20 000 euroa.

Oikeus perusteli tuomiota ja poikkeuksellisen korkeita korvauksia pitkällä rikosajalla ja sillä, ettei uhri voinut puhua uskonnollisessa ympäristössä tapahtumista kenenkään kanssa. Käytännössä tekijä siirsi syyllisyyden lapsen kannettavaksi tuhoten uhrinsa lapsuuden.

Mies vaati hovioikeudessa ensisijaisesti syytteen hylkäämistä tai toissijaisesti rangaistuksen ja korvausten alentamista. Hovioikeus hylkäsi valituksen, joten tuomio pysyi ennallaan. Vanha tuomio on näin saamassa lainvoiman.

58-vuotias tekijä onkin pian suorittanut puolet vankeusrangaistuksestaan. Ensikertalainen pääsee pääsäännön mukaan ehdonalaiseen puolet rangaistuksesta kärsittyään, joten hän lienee piakkoin vapautumassa.

Tuomio on määrätty salaiseksi lopputulosta ja sovellettavia lainkohtia lukuun ottamatta vuoteen 2073 asti.

Kirkon suurin herätysliike

Tapaus herättää vakavia kysymyksiä. Kuinka on mahdollista, että aikuinen mies voi käyttää  lasta hyväkseen yli kymmenen vuoden ajan eivätkä lapsen lähipiirissä kukaan aikuinen saa tietoa asiasta kyetäkseen puuttumaan tilanteeseen? Kuinka voi olla mahdollista, että lapsen lähellä ei ole yhtään aikuista, jonka avulla lapsi pääsisi turvaan hyväksikäyttäjän käsistä? Tiiviissä uskonyhteisössä.

Rikoksen jatkumisen kymmenen vuoden ajan varmisti jälleen tässäkin tapauksessa vanhoillislestadiolaisen uskonliikkeen teologiaan kuuluva anteeksipyyntö- ja vaikenemisopetus.

Kyseessä on kirkon suurin herätysliike, jonka opetus ja hengelliset käytännöt kuitenkin poikkeavat siitä, mitä ”tavallisessa” luterilaisessa seurakunnassa opetetaan kristinuskosta.

Vanhoillislestadiolaisen uskon ytimessä on jatkuva ripittäytyminen, anteeksi pyytely ja anteeksi antaminen. Uskovaisen kuuluu ”tehdä parannusta” jatkuvasti mitä mitättömimmistä ”synneistä”. Kyse onkin ennen kaikkea elämäntavoista, kielloista ja ajattelun normeista, joiden loukkaamisesta on jo kasvatuksessa opetettu kokemaan syyllisyyttä. Kyse on  yhteisön jäsenten arkielämän, ulkonäön, harrastusten  ja hengellisen ajattelun kontrolloimisesta pieniä henkilökohtaisia piirteitä myöten.

mind control SRK_Rauhanyhdistys

Luterilainen kirkko on myöntänyt herätysliikkeelleen oikeuden järjestää omia rippikouluja, joissa nuorille opetetaan lestadiolaisuuden normien mukaista uskonkäsitystä.

Lestadiolaiset opettavat, että vain heidän joukossaan uskomalla ihminen pelastuu. Pelastuminen tarkoittaa sitä, että ihminen pelastuu kuoleman jälkeen uhkaavalta helvetiltä, johon kaikki muut ihmiset joutuvat. Samoin he katsovat, että heidän elämäntapansa, norminsa ja hengellinen ohjeistonsa ovat oikeita ja perustuvat Raamattuun. Tai jos eivät perustukaan suoraan Raamattuun, niissä on kyse seurakunnan neuvoista, eikä seurakunta koskaan erehdy. Lestadiolaiset torjuvat kirkon käsitykset esimerkiksi kasteesta, ehtoollisesta ja kirkosta.

Herätysliikkeen uskonopin keskeinen menettely, anteeksi pyytäminen ja anteeksi siunaaminen, opetetaan kaikille lapsille, jotka kasvavat vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Lapsi omaksuu ajattelutavat ja normit varhain. Monessa perheessä lapset kasvatetaan aivan päivittäiseen anteeksipyytämis-rituaaliin, niin että lopulta lapsi ei kykene rauhoittumaan ja nukahtamaan illalla ilman taianomaista ”Jeesuksen nimessä ja veressä” -rituaalia. Näin vanhemmat rakentavat lapsen mieleen psyykkisen riippuvuuden.

Kotikasvatusta vahvistetaan jo alle kouluikäisestä lähtien yhteisön lapsi- ja nuorisotyössä. Siihen osallistuvat kaikki lestadiolaislapset, sillä heidän kaveripiirinsä on rakentunut vain rauhanyhdistyksen toiminnan yhteyteen. Ei pidetä sopivana, että lestadiolaisnuorella olisi läheisiä ei-lestadiolaisia ystäviä.

Lasten hyväksikäyttörikokset vanhoillislestadiolaisuudessa taustalla

Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä on arviolta noin 40 000 aikuista jäsentä ja alaikäisiä noin 50 000. Liikkeen johdon vastustustuksesta Yli_140_tapaustahuolimatta toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että hyväksikäyttäjiä oli tiedossa kaikkiaan  yli 140  kaikkiaan. Tilanne paljastui vuonna 2011 YTT Johanna Hurtigin tutkimuksessa Taivaan taimet – Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta, johon hän keräsi tietoja väkivallan uhreilta.

Yli 140 lasten hyväksikäyttäjää yli 60 paikkakunnalta eri puolilta Suomea. Tekijöiden joukossa kolmisenkymmentä vanhoillislestadiolaisen liikkeen puhujaa, paikallisyhdistyksen vallankäyttäjää tai muuta eliitin jäsentä. (Helsingin Sanomat 16.10.2013.)

Vaikka jokainen hyväksikäyttötapaus on erityisesti uhrin kannalta ainutlaatuinen, yksilöllinen ja aina vakava, tuskallinen trauma, on tutkimuksessa tunnistettu vanhoillislestadiolaisuuden piirissä tapahtuneesta laajasta hyväksikäytöstä joitakin yhteisiä piirteitä. Herätysliikkeen opettama anteeksipyytämis-teologia on keskeinen syy sille, että hyväksikäyttöä saattoi jatkua monissa tapauksissa pitkään. Hurtigin tutkimus paljasti myös muuta lasten kaltoinkohtelua, johon ovat syyllistyneet etenkin suurperheiden äidit.

*        *        *

Ajattelemisen aihetta antoi Lucas.

*        *        *

Lue aiheesta:

Sari Autio: Päiväkotiyrittäjänä toimineelle miehelle kolme vuotta vankeutta törkeästä lapsen hyväksikäytöstä. Ilta-Sanomat 19.3.2016.

Petri Elonheimo: Lapsen hyväksikäyttö jatkui uskonnon varjolla yli 10 vuotta. Iltalehti 17.3.2016.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. YLE Helsinki 24.9.2014.

Johanna Hurtig:  Taivaan taimet: Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta. Vastapaino 2013.

Jaakko Isoniemi: Mies käytti lasta lestadiolaisuuden turvin hyväkseen 11 vuotta. Iltalehti 26.9.2014.

Kivitasku: Miksi lapsen täytyy antaa raiskaajalle anteeksi?

Reijo Perälä: Lestadiolainen liike salasi lasten hyväksikäytön. Yle Uutiset  25.05.2012.

Sanottua: ”Nukuimme siskonpedissä isän huoneen lattialla”. Helsingin Sanomat 16.10.2013.

Advertisements

1 kommentti

Kategoria(t): 2010-luku, ahdistus, anteeksianto, Conservative Laestadianism, elämäntapa, kaksinaismoralismi, kasvatus, lapset, lapsuus, painostaminen, pedofilia, retoriikka, vallankäyttö, väkivalta

One response to “Kymmenen vuotta lapsen hyväksikäyttöä, kolme vuotta vankeutta

  1. Yksikin uhri on liikaa

    Äärettömän tuskallista ajatella että tällaista tapahtuu. Suomessa. Missä vanhemmat, ehkä vanhempia ei ole tässä tapauksessa ja lapsi oli turvaton orpo. Mutta jos lapsella oli vanhemmat, niin miten ei heille tullut tietoon kymmenen vuoden hyväksikäyttö? En ymmärrä. Sinisilmäisyys, luottamus uskonliikkeessä? Voidaan tietty ajatella että on vanhempien omaa tyhmyyttä kun pilaavat lastensa elämän vain mielistelläkseen jotain höyrypäistä yhteisöä ja saadakseen itselleen taivaspaikan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s