Alaranta: Erään prosessin kuvaus, kirja tulossa


Pappi ja tutkija Johannes Alaranta on julkistanut ennakkotiedon uudesta kirjastaan.  Hän tarkastelee samoja vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen sisäisiä kysymyksiä, joista hän on käynyt keskustelua julkisuudessa, niin blogeisaan kuin muissa kirjoituksissaan ja haastatteluissaan (esim. YLEn A-Talk 25.5.2012). Uusi kirja sisältää myös ennen julkaisematonta tietoa tapahtumien taustoista.

Alaranta on tullut tunnetuksi erityisesti siitä, että juuri hän paljasti vanhoillislestadiolaisen liikkeen lainvastaisen maallikko-rippisalaisuus-opin, joka on tarjonnut hyväksikäyttörikoksissa rikolliselle ja muille rikoksen tietoonsa saaneille vanhoillislestadiolaisille tilaisuuden salata teot. Tästä ei liikkeessä ole oltu tietoisia, ja tieto on järkyttänyt monia.

Alarannan mukaan herätysliikkeessä käytössä olevaa maallikkorippiä on käytetty väärin ja rikoksia on painettu villaisella. Käytäntö on ollut, että on riittänyt, kun puhujat, tai kuka hyvänsä rikollisen itselleen valitsema samanuskoinen ”rippi-isä” tai ”rippi-äiti” on julistanut rikolliset teot syntinä anteeksi ja teot on sen jälkeen unohdettu.

Usein rikollinen on pyytänyt tekonsa anteeksi eli  ”ripittäytynyt” uhrilleen, lapselle. Lapselle on vanhoillislestadiolaisen opin mukaan opetettu kotona pienestä saakka, että aina on annettava anteeksi kun joku sitä pyytää, eikä asiasta ole lupa sen jälkeen enää puhua yhdellekään muulle ihmiselle.

Näin rikollinen on hyväksytyllä ja kaikkien tuntemalla lestadiolaisella menettelyllä  sulkenut uhrinsa suun. Vaikka lapsen lähipiirissä olisikin saatu tieto rikoksesta, siitä on jätetty ilmoittamatta juuri tästä syystä, että ”se on anteeksi pyydetty ja annettu”.

Tämä on johtanut siihen, että lukemattomat lapsiin kohdistuneet rikokset on päästetty vanhenemaan eikä tekijöitä saada enää vastaamaan niistä. Myöskään uhrit eivät saa korvauksia kärsimyksistään. Heistä tuli yhteisöllisiä uhreja, kuten lastensuojelun tutkija, YTT Johanna Hurtig on tilannetta kuvannut.

Kirkkolaki ei tunne SRK:n opetusta maallikoihin saakka ulottuvasta vaitiolovelvoitteesta. Vaitiolo sitoo vain pappeja ja seurakuntien lehtoreita (lähinnä ennen naisppapeuden hyväksymistä käytössä ollut ammattinimike).

Rikoslain mukaan törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä voi seurata enimmillään puolen vuoden linnatuomio. Tästä huolimatta SRK pitää edelleen kiinni tästä opetuksestaan.

–  Rippi-isän on tunnistettava vastuunsa, jos salarippiin liittyy tietoa rikoksista.Tämä on keskeinen opillinen asia, johon toivon SRK:n johdolta uutta linjausta. Mielestäni ja Suomen rikos- ja lastensuojelulainkin mukaan ripin vastaanottaneen maallikon on ilmoitettava viranomaisille rikosasioista, on Alaranta useissa yhteyksissä todennut julkisuudessa.

Nostettuaan asian esiin Alaranta joutui liikkeen sisäisen painostamisen ja mustamaalaamisen kohteeksi. Hänet myös erottettiin liikkeen seurapuhujan tehtävästä.

Sisäiset ryhmittymät 

Johannes Alarannan näkemyksen mukaan vanhoillislestadiolainen liike on polarisoitunut siten, että liikkeessä on yhtäältä hyvin vanhoillinen ja tiukka siipi, ja toisaalta on muun muassa nuoria teologeja sisällään pitävä uudistusmielinen ryhmittymä, johon Alaranta itse lukeutuu. Kumpikin ryhmittymä on Alarannan mukaan pieni, vaikkakin hän uskoo ”uudistusporukan” olevan suurempi kuin yleisesti uskotaan.

Valtaosa liikkeen jäsenistä on ”keskitien kulkijoita”. He haluavat olla toiminnassa mukana ja käydä seuroissa, mutta he eivät halua ottaa kiistakysymyksissä kantaa suuntaan tai toiseen.

– Oma toiveeni on se, että liikkeen piirissä vähitellen alettaisiin luottaa ihmisten omiin tuntoihin. Kun sanaa saarnataan, tulee halu itse kilvoitella kristittynä sen sijaan että kytätään kaverin uskoa, kun omassa uskossakin on tarpeeksi miettimistä, Alaranta sanoi Kotimaa24:n haastattelussa.

Erään prosessin kuvaus

Alarannan tulossa olevan kirja on nimeltään Erään prosessin kuvaus. Alaranta toteaa kirjansa sisällöstä:

Kirja on kuvaus siitä, miten asiat etenivät siitä  kun minut oli vihitty papiksi ja asetettu puhujaksi päättyen siihen kun jouduin piippuhyllylle. Kirja on subjektiivinen kuvaus siitä, miten hengellinen väkivalta käytännössä toimii 2000-luvun Suomessa ja miten itse sen koin. Kirjassa myös pohditaan gostaja -blogissa julkaistujen tekstien aiheuttamia yhteydenottoja ja sitä, mitä oman mielipiteen ilmaisemisesta voi seurata Suomen sivistysvaltiossa 2010-luvulla.

Alarannan mukaan uusi teos tarjoaa  ennen julkaisematonta tietoa tapahtumista rauhanyhdistysten piiristä.

Kirjan voi tilata hintaan 25€ suoraan tekijältä ilmoittamalla yhteystietonsa sähköpostitse: johannes@alaranta.net

*              *              *

Ajattelemisen aihetta antoi Lucas.

Lue lisää:

Jan Ahonen: SRK pahoittelee 1970-luvun hoitokokousten väärinkäytöksiä ja oppiharhoja. Kotimaa24 10.8.2011.

Johannes Alarannan haastattelu, Youtube 24.9.2012.

Alaranta: Seurakuntaoppi on pahin kompastuskivemme

Alaranta: ”Toivon kirjani estävän edes yhden hengellisen pahoinpitelyn”. Kotimaa24 17.10.2013.

Simo Alastalo: SRK: Hyväksikäyttötapauksissa ei ole osattu toimia oikein. Kotimaa24 7.4.2011.

Arkkipiispa: “On kirkon kannalta vakavaa, että kirkon päätöksiin sitoutuminen johtaa vaientamiseen”

Eroon hengellisestä väkivallasta  (Pekka Asikainen, Topi Linjama)

Johannes Ijäs: Pappi menetti puheoikeutensa vanhoillislestadiolaisten seuroissa. Kotimaa24 2.6.2011.

Johannes Ijäs: Raiskatun Maijan tarina on kuvaus ”yhteisöllisestä uhrista”. Kotimaa24 17.4.2012.

Lucas: Ahola, Alaranta, Asikainen, Sulila, Pentikäisen Antti – Luottamus SRK:n johtoon murentunut

Lucas: Alaranta nojaa Suomen lakiin – Hautamäki Katekismukseen

Lucas: SRK:n vastattava mustamaalattujen yksityishenkilöiden maineen-palautuksesta

Antti Pentikäinen: Terroria uskon nimissä

Reijo Perälä: Lestadiolainen liike salasi lasten hyväksikäytön. YLE Elävä Arkisto.

Justiina Puupää: Erään prosessin kuvaus. Kirja-arvostelu Justiinan Jutut -blogissa.

Heikki Rainio: Suljettujen yhteisöjen sairaus. Turun Sanomat 12.4.2011.

U. T.: Hengellisen väkivallan julmin muoto: sosiaalinen eristäminen

Risto Ukkonen: Vanhoillislestadiolaiset puolustavat rippisalaisuuttaan. YLEn A-Talk-ohjelma 25.5.2012.

Irina Vähäsarja: Tutkija: Lestadiolaisliikkeen johto ohitti hyväksikäyttötapaukset vuosia. Helsingin Sanomat 17.4.2011.

6 kommenttia

Kategoria(t): 2000-luku, 2010-luku, anteeksianto, eettisyys, elämäntapa, epäily, evankelis-luterilainen kirkko, hajaannukset, harhaoppi, johtajat, johtokunta, kaksinaismoralismi, keskustelu, keskusteluilmapiiri, kiellot, kontrollointi, lähihistoria, leimaaminen, nettikeskustelu, omatunto, opilliset kysymykset, painostaminen, perhe, puhujat, Rippi, SRK ry., suurperhe, suvaitsevaisuus, tutkimus, ulossulkeminen, vallankäyttö

6 responses to “Alaranta: Erään prosessin kuvaus, kirja tulossa

  1. Kiinnostunut juuristaan

    Tsemppiä Johannes ja kaikki muutkin!

  2. (Nimetön)

    Olisikiva lukea kirja myös Srk:n moderaattorin käsittelyn jälkeen. tai sensuroimattomana versiona Päivämiehestä. Kiitos Johannekselle, aion tilata lähipäivinä.

  3. Jospavaikka

    Tästähän voisi joku tarjota arviota (perinteistä (tieto)kirjallisuuskritiikkiä siis) Päivämieheen.🙂

  4. Liisa KÄRKKÄINEN

    terve sinulle johannes .
    odotan mielen kiinnolla kirjaasi .olin 23 vuotta lestoissa mukana ja nyt olen lähtenyt tai potkittu ulos ,,koskaan ei minulle selvinnyt suoraan mitä tein syntiä tai julki syntiä ,,mikä oli viiltojen taustalla ja kirjoitis myös olavi voittoselle kirjeen 10 arkkia ja odotin vastausta kolme kuukautta ,mutta vastausta ei koskaan tullut ,,-kuulin voittosen herrasväen sanoneen ettei heidän tarvitse vastata puheluihin eikä mihinkään muuhunkaan ,,En ymmärrä sitä onko vallan halu niin suuri että ei voi erota tehtävästä ,kun ei halua vastata ,,minun mielestä olavi voittonen on samalla viivalla Jumalan edessä ,,eikä millään arvo jalustalla ,,
    -näin tänään töihin tullessa tutun nais henkilön pankki automaatti jonossa ja hän kyseli kuulumisia ,kerroin hänelle ,että olen otettu Katolisen kirkon jäseneksi kesällä ja kuulin jäätävän kylmällä äänellä sanat ,kyllä Sinä tiedät mitä me ajatellaan ,,herää kysymys missä on lähimmäisen rakkaus ja kun jumala loi jokaisen meistä omaksi kuvakseen niin antoiko samalla Vanhoillis Lestadiolaisille vallan olla parempia ja tuomita helvettiin muita kristittyjä ihmisiä ..Minun tehtävä on seisoa Jumalan edessä ja rukoilla myös tämän naisen puolesta ,,
    Terveisin Liisa Kärkkäinen Espoosta .

  5. VL-liikkeeseen on ennemmin tai myöhemmin tulossa oma ”arabikeväänsä”, se on selvää. Nykyinen nettikulttuuri mahdollistaa nimettömän keskustelun netissä ja yhä useampi nuori huomaa, ettei liikkeen toiminnassa tai sen opeissa ole aina minkäänlaista järjen hiventäkään.

    Mitä pitempään liikkeen johto yrittää pitää laumaansa pimennossa ja valtansa alla, sitä rajumpi liikkeen hajoaminen tulee olemaan.

  6. Martti Tiilikainen

    Kiitos hyvästä kritiikistä. Olen jo vanha mies, mutta tunnen ahdistavana lahkoni körttiläisyyden painostavan syyllistävän ilmapiirin. Hyvä, että olet rohjennut asettaa kyseenalaiseksi monet arvot, joita lahkoissa on. Voimia sinulle odotan uusia ja rsikkaita tuulia! Isoisän äiti oli Lestadion uskossa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s