Johanna Hurtig – lasten suojelija (Helsingin Sanomat, also in English)


Helsingin Sanomissa julkaistiin 17.4.2011 tutkija, YTT Johanna Hurtigin haastattelu (Irina Vähäsarja: Lasten suojelija). Artikkelin pohjalta on julkaistu myös tiivistelmä Helsingin Sanomien nettisivulla.  – The interview is available also in English

Haastattelusta käy havainnollisesti ilmi, kuinka vanhoillislestadiolainen herätysliike joutui nykytilanteeseen. SRK:n johtokunta joutui äskettäin lopulta itse myöntämään laajasti tapahtuneen pedofilian  todeksi ja julkistamaan aikaisemmin torjumiaan Hurtigin tutkimustietoja, perustaen juuri niihin oman käsityksensä herätysliikkeessä 70-100:sta tiedossa olevasta seksuaalisesta hyväksikäyttörikoksesta. Niistä vain osa on viety oikeuden käsittelyyn.

SRK:n johtokunta laaditutti lakimiehellä johtokunnan jäsenten ja SRK.n toimiston henkilökunnan menettelyä koskevan sisäisen selvityksen, jota se ei ilmoituksensa mukaan julkaise.

Sen sijaan johtokunta julkaisi lehdistötiedotteen asiasta 7.4.2011.

Siinä se ei sanallakaan kiittänyt tutkija-tohtori Hurtigia eikä muitakaan asiasta vastuuta kantaneita. Heistä moni on joutunut päinvastoin mustamaalatuksi ja leimatuksi herätysliikkeen sisällä. Paikallisissa rauhanyhdistyksissä liikkeen opetuksiin ja pedofilian taustoihin rohkeasti huomiota kiinnittäneet ovat joutuneet painostuksen kohteeksi. SRK:n johtokunta ei ole puuttunut painostamiseen.

Johanna Hurtigin toimintaa on pidettävä erityisen suurta siviilirohkeutta ja vastuullisuutta osoittavana. Lastensuojelun tutkijana ja oman hengellisen liikkeensä jäsenenä hän on kyennyt tarttumaan konkreettisiin toimiin ja työstänyt tutkimuksessa hankkimistaan tiedoista harvinaislaatuisen merkit-tävää vaikuttavuutta, joka ulottuu jopa kansalliseen lainsäädäntöön saakka.

Viime vuonna ev.-lut. kirkon, sosiaali- ja terveysministeriön sekä oikeusministeriön välinen rippisalaisuuteen ja vaikenemisvelvoitteeseen liittynyt selvitystyö ja kirkon uusi ohjeistus käynnistyivät pitkälle Hurtigin julkisuuteen tuomien tietojen ansiosta.

Myös teologi, tutkija Johannes Alarannan panos tässä on ollut varsin huomattava.

Jos Johanna Hurtigin, Johannes Alarannan  ja muiden asiaa esillä pitäneiden toiminta saa lisäksi aikaan myönteisiä muutoksia vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen opetuksessa ja käytännöissä, tuloksena voi olla, että lasten ja nuorten kärsimyksiä kyetään torjumaan ennalta merkittävällä tavalla. Samoin uhrien auttamisessa voidaan edistyä.

Tämä on saavutus, jolle on syytä nostaa hattua.

Tapaus osoittaa  havainnollisella tavalla sen, kuinka aidosta tiedosta seuraa aina henkilökohtainen vastuullisuus, jos vain vastuun kantajia löytyy.

Erityisen suuri merkitys asialla on juuri vanhoillislestadiolaisuudessa, jossa pitkälle ehkäisykiellon seurauksena on parhaillaan kasvamassa ennätysmäärä lapsia. On arvioitu, että liikken piirissä elää tätä nykyä yli 50 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. SRK:n johtokunnan ilmoituksen mukaan paikallisten rauhanyhdistysten lapsi- ja nuorisotyöhön osallistuu vuosittain 43 000 lasta ja SRK:n leireillä käy 10 000 lasta ja nuorta.

Vanhoillislestadiolaisuuden lapsi- ja nuorisotyö kuuluu volyymiltaan maan suurimpiin.

Hyväksikäyttöön syyllistyneitä rikollisia kulkee vapaana rauhanyhdistyksellä

Kenelläkään ei liene tietoa siitä,  miten monia rikoksia liikkeessä on vuosien mittaan salattu liikkeen opillisten uskomusten ja johdon suosittelemien käytäntöjen tähden.

Se on tiedossa, että tänäkin päivänä rauhanyhdistyksissä kulkee vapaalla jalalla lasten hyväksikäyttöön syyllistyneitä henkilöitä, mahdollisesti jopa luottamustehtävissä. Rikoksia ei ole liikkeen sisäisten käytäntöjen tähden koskaan käsitelty oikeudessa ja ne on päästetty juridisesti vanhenemaan.

Heidän uhrinsa eivät ole koskaan saaneet hyvitystä. On mahdollista että uhrit joutuvat jopa kohtaamaan raiskaajansa aina käydessään rauhanyhdistyksellä seuroissa, eikä kukaan tee asialle mitään.

Lehdistötiedotteessa olleiden tietojen perusteella Keskusrikospoliisi on käynnistämässä herätyslikettä koskevaa selvitystä.

Lähes tasan vuosi sitten Helsingin Sanomat julkaisi yhden lestadiolaisuudessa lapsena hyväksikäytetyksi joutuneen uhrin kertomuksen (Tommi Nieminen: Syntisten piiri – Hyväksikäytetty Minna 1.5.2010). Hyväksikäyttö oli alkanut uhrin ollessaan seitsemänvuotias, ja hyväksikäyttäjiä oli ”enemmän kuin yhdessä kädessä on sormia”. Raiskaajat eivät ole joutuneet uhrin yrityksistä huolimatta koskaan oikeuden eteen.Minna on hakenut oikeutta lestadiolaisen liikkeen sisällä yli 16 vuoden ajan, turhaan.

Järkyttävää kieltään SRK:n johtotason ajatuksen kulusta kertoo Johanna Hurtigin kokemus eräästä rauhanyhdistyksen kodin illasta Lahdessa, johon hän yllä olevassa haastattelussaan viittaa.

– Osallistuin keväällä 2009 tilaisuuteen, jossa oli SRK:n työntekijä paikalla. Hän viittasi esille tulleeseen insestitapaukseen sanomalla, että vaikka me olemme kauhuissamme siitä, että uskovainen perheenisä on syyllistynyt omien lastensa hyväksikäyttöön, se ei ole sen pahempi synti kuin mihin me jokainen olemme omassa sydämessämme valmiita.

– Minusta sellainen puhe on vaarallista väkivallan normalisointia. Kirjoitin siitä SRK:lle ja kysyin, miksi tällaista opetetaan.

Johto ei tunnistanut ilmaisemaani huolta tai keskustelun tarvetta, vaan näki tapaukset yksittäisinä.”
 *    *     *

(Yllä oleva kuvatiedosto löytyy ainakin täältä.)

*    *     *

(Lucas)

Aiheeseen liittyvää:

Ajattelen usein, että nämä asiat tulee vielä päivän valoon. Anonyymi blogikommentti Topi Linaman blogissa  4.5.2010. Uskovaisen isän hyväksikäytön uhri kertoo.

Kapu: Alaranta ja Linjama: SRK-kriittinen nettikirjoittelu johti painostustoimiin

Topi Linjama: Tarina hyväksikäytöstä

Lucas: SRK:n vastattava mustamaalattujen yksityishenkilöiden maineen-palautuksesta

Maria Lähteenmäki: Suljetun yhteisön pimeä puoli 

Nainen joka paljasti vanhalestadiolaisuuden pedofiilisaarnamiehet. Hymyilevä eläkeläinen -blogi 17.4.2011.

Tommi Nieminen: Ainakin sataa käytetty seksuaalisesti hyväksi Suomen valtakirkon suojissa. Helsingin Sanomat 1.5.2010.

Teuvo Peltoniemi: Insesti jo vuosikymmeniä sitten lestadiolaisten yhteinen salaisuus

Sisäinen selvitys lasten hyväksikäyttöön liittyvien asioiden hoidosta: SRK:n lehdistötiedote

1 kommentti

Kategoria(t): 2010-luku, eettisyys, erehtymättömyys, evankelis-luterilainen kirkko, Helsingin Sanomat, hengellinen väkivalta, ihmisarvo, insesti, johtajat, johtokunta, kaksinaismoralismi, kannanotot, keskustelu, keskusteluilmapiiri, lapset, lapsuus, lisääntyminen, maallikkosaarnaajat, manipulointi, naisen asema, naiseus, nettikeskustelu, normit, norms, nuoret, painostaminen, pedofilia, perhe, puhujat, rauhanyhdistys, retoriikka, sananjulistajat, sananvapaus, sensuuri, seurakuntaoppi, SRK ry., SRK:n johtokunta, syntien anteeksiantamus, syyllistäminen, tieto, tuomitseminen, tutkimus, vallankäyttö, vastuullisuus, väkivalta, yhteisö

One response to “Johanna Hurtig – lasten suojelija (Helsingin Sanomat, also in English)

  1. Helmi36

    Yhteisössämme on aiemmin niin monessa yhteydessä puhuttu miten suojattuja ja turvattuja me uskovaiset saamme olla, uskovainen koti on turva ja kaikki pahuus on maailman ihmisten keskuudessa. Nyt kun näitä asioita on tullut julkisuuteen, yhteisössämme on alettu puhua myös näistä. On ollut pakko! Ei voida enää vedota uskovaisten puhtauteen. Kaikki paha on myös meidän keskuudessamme. Olen keskustellut monien uskovaisten kanssa tästä. Monet ovat olleet todella järkyttyneitä että miten meidän uskovaisten keskellä voi tapahtua tällaista. Mutta kun vaan voi. Niin monella (itsellänikin) on ollut ajatus että elämme suojatussa lintukodossa ja kaikki pahuus on jossain ulkopuolella, muualla. On todellakin aika puhua todellisista asioista ja ongelmista, ei ne tästä enää hyssyttelyllä poistu. Onneksi on nyt puhuttukin. Ulkopuolisten puuttumisen se on kuitenkin vaatinut.
    Mutta arvostan todella suuresti myös Johanna Hurtigin tekemää työtä. On surulista, että hänkin on saanut yhteisömme sisältä vastaansa epäasiallista kritiikkiä. Pelätään tietysti negatiivista julkisuutta. Nyt sitä tuleekin, ja monin verroin, ei voi mitään. On aikakin tarkistaa yhteisömme sisäisiä toimintamalleja ja yksioikoista ajattelutapaa. Liian moni on joutunut nyt kärsimään, joutunut uhriksi jonka myötä elämä on pirstoutunut. Lisäksi, kuten Johanna Hurtig on muistuttanut, jääminen ilman oikeutta ja hyvitystä on uhrille toinen kärsimys itse rikollisen teon lisäksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s